Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => : Reima Mäkinen 05.02.2009 klo 11:49:42
-
Se mitä saa ja mitä ei saa piirtää, tuntuu herättävän jatkuvasti keskustelua. Osa näistä kielloista on rankemmin sanktioituja kuin toiset. Arkaluontoisista asioista pahastutaan ja loukkaannutaan. Tunteet kuumenevat ja ihmiset pitävät kiinni oikeuksistaan. Jokaisen piirtäjän on syytä tarkkaan harkita mitä kuva-aiheita käyttää ja missä yhteydessä. Turha loukkaavuus ja hyökkäävyys on merkki sivistymättömyydestä.
Mutta toisaalta joskus asioiden "valaiseminen" vaatiii kärjistämistä. Muun muassa sananvapaus ja sitaattioikeus takaavat oikeuden käyttää taideteoksissa arkaluontoisiakin aiheita.
Tänään uutisoitiin valmisteilla oleva tupakkalain tiukennus joka rajoittaisi tupakoivien ihmisten esittämistä lehdissä, televisiossa ja teatterin lavalla. (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Tupakoinnin+esitt%C3%A4minen+lehdiss%C3%A4+ja+televisiossa+yritet%C3%A4%C3%A4n+kielt%C3%A4%C3%A4/1135243280811)
Toinenkin kieltouutinen tältä päivältä. Punainen risti. (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Taiteilija+joutui+taas+poistamaan+punaisen+ristin+t%C3%B6ist%C3%A4%C3%A4n/1135243290329)
Ensimmäisenä huomio kiinnittyy tietenkin tuon uutisen kuvitukseen! Useinhan näissä vaikuttaa kuva-aiheen sijoituspaikka. Esimerkiksi liikennemerkkien muotoa ja väritystä ei saa matkia ulkomainonnassa.
Loppuun vielä klassikko eli svastika. Suomessahan tätä merkkiä ei ole kielletty. Mutta Saksassa on eikä USA:ssakaan merkin käyttö taida massiivisen paheksunnan vuoksi onnistua.
-
Höh. Ei tekisi mieli esiintyä minään tupakin myynninedistäjänä, mutta kyllä mä meinaan jatkossa piirtää tupakin huuleen jos siltä tuntuu. Kiinnostava tapaus parin viikon takaa: piirsin stripin, jossa Heimo Vesa ymmärtää väärin invamerkin. Mulle meilattiin, että strippi "loukkaa törkeästi vammaisia". Eli invamerkin pitäisi ilmeisesti olla tabu. Kiinnostava ajatus tämä, että ihmisryhmän kunnioittamiseen kuuluu sitä kuvaavien symbolien käyttökielto.
-
Näköjään punainen ristikin (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Taiteilija+joutui+taas+poistamaan+punaisen+ristin+töistään/1135243290329) kuuluu kielletylle alueelle.
-
Höh. Ei tekisi mieli esiintyä minään tupakin myynninedistäjänä, mutta kyllä mä meinaan jatkossa piirtää tupakin huuleen jos siltä tuntuu.
Ei hätää, siirryt vain Hesarista Maikkarin palvelukseen: Työryhmä ei rajoittaisi tupakointia journalismissa ja taiteessa / MTV3.fi (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/02/794598)
-
En kyllä tajua miten se vammaisia olisi loukannut. Silläkö, että Heimo luuli sen tarkoittavan vessaa?
Niinpä, mulle jäi käsitys että vammaisiin liittyviä asioita ei saisi huumorivitsi-stripissä käsitellä ollenkaan. Loukkaantunut mieshän ei tietenkään itse ollut liikuntarajoitteinen, vaan loukkaantui näiden puolesta.
-
Niinpä, mulle jäi käsitys että vammaisiin liittyviä asioita ei saisi huumorivitsi-stripissä käsitellä ollenkaan. Loukkaantunut mieshän ei tietenkään itse ollut liikuntarajoitteinen, vaan loukkaantui näiden puolesta.
Taisi olla Rowling kun vastasi ihmisille, jotka ovat vetäneet herneen nenäänsä hänen kirjoistaan ettei tahdo kenenkään loukkaantuvan hänen kirjoistaan ja kehoitti heitä lukemaan jatkossa jotain muuta.
-
Sananvapauskysymysten asiantuntija oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka kertoo, että sananvapautta voi rajoittaa terveyden ja moraalin suojelemiseksi mutta demokraattisessa yhteiskunnassa se vaatii painavia perusteita.
Yllä lainaus tuolta Maikkarin jutusta joka tosiaan väittää että HS kärjisti ja antoi väärän kuvan toimikunnan mietinnöstä.
...demokraattisessa yhteiskunnassa se vaatii painavia perusteita. Tuossa jätetään määrittelemättä painavat perusteet, mutta mitähän ne voisivat olla? Yhteiskuntarauha, valtiollinen etu, lasten suojeleminen?
Tuossa Pertin esimerkissä on pari yleistettävää aihetta.
1. Kuviin ja kuvalliseen esitykseen reagoidaan voimakkaammin kuin tekstiin
2. Jonkun, minkä tahansa ihmisryhmän esittäminen humoristisessa valossa tai osana vitsiä, aiheuttaa tulkintaa jossa karrikoiminen koetaan loukkaavana. Siis karikatyyrin kohteeksi joutuminen, osana jotain ihmisryhmää koetaan loukkaavaksi, vaikka vitsi ei olisikaan mitenkään rasismiin päin kallellaan (vrt. Pertin piirtämä invakyltti). Toinen esimerkki tästä oli taannoinen Markku Mäkelän piirtämä ristikon pääkuva jossa (tulkinnanvarainen) rumuus ja raiskausviittaukset saivat aikaan keskustelua.
Mutta... se on mielenkiintoista, että samaan aikaan kun viestintä ja yhteiskunta muuttuvat yhä visuaalisemmaksi, kuvien tulkinnan ääripäät voimistuvat. Suvaitsevaisuuden ohella kuvasensitiivisyys tuntuu lisäääntyneen. Kuvasensitiivisyys on itsekeksimäni hieno sana, jolla tarkoitan ylireagointia kuvien sisältöön, ja suvaitsevuudella taas viittaan pornoistumiseen (ja/eli kaupallistumiseen).
Voisiko olla niin että kun kaikkia visuaalisia ärsyttäyyksiä ei kerta kaikkiaan kyetä artikuloimaan niin sitten joihinkin toisiin, selkeämmin osoitettavin kohteisiin, kuten erilaisiin symboleihin reagoidaan turhan voimakkaasti?
Bjarne Kallis kertoi (hauskassa) blogissaan (http://www.bjarnekallis.net/fi/etusivu/nettipaivakirja/?id=67) miten häntä ja vaimoa tuntuu kiusaavan se että ihmiset kulkevat kaupungilla paljain päin. Samaan aikaan Kallis reagoi tekemällä eduskuntakyselyn hämärästä (Sami Ahon) sarjakuvasta!?
-
- Oleksä nähnyt mun tyttöystävää täällä?
- Vaalea vai tumma?
- Ei sen väliä, se tulee sokeelle.
Pakko laittaa toinenkin quote tuosta. Samalta sokealta kysytään miltä tuntuu olla sokea. "Se on niin kuin seisois peilin edessä eikä avais silmiään".
-
Sinällään kyllä ymmärrän, jos jokun Valon ketjupolttamisen näyttämistä halutaan rajoitettaa, mutta kai sitä samalla pitäisi sensuroida "Kimi joi niin, ettei muistanut kusevansa herra ***** päälle" tai "Herra kokkelinokka ajettiin jälleen pois kehästä", jos halutaan, etteivät koko kansan idolit näytä huonoa esimerkkiä lapsille.
Nimim. "Ihminen, joka kokee tupakanpolton erittäin visuaalisesti kiinnostavana asiana"
Toi Punaisen ristin käytön kielto menee vaikuttaa jo samalta kuin tuo pipokielto: kieltämistä sen vuoksi, että ME voidaan kieltää se. Tavallinen järjenkäyttö huuthelkkariin.
-
Toi Punaisen ristin käytön kielto menee vaikuttaa jo samalta kuin tuo pipokielto: kieltämistä sen vuoksi, että ME voidaan kieltää se. Tavallinen järjenkäyttö huuthelkkariin.
Ei aivan. Hiljan sotilaat Etelä-Amerikassa käyttivät sitä väärin ja tulos on, etteivät sissit ja konnat ja natsit enää luota punaisen ristin ehdottomaan puolueettomuuteen. Tästä näkökulmasta myös viattoman tuntuinen käyttö voi tehdä hallaa, sillä muiden kulttuurien ihmiset voivat yhdistää punaisen ristin mihin tahansa länsimaiseen kaupalliseen yms. hapatukseen ja roiskia varmuuden vuoksi AK-47:llä kohti.
Muuten tabuja taiteessa ei ole. Viihteessä tietysti on: kaikki mikä vaarantaa rahantekemisen.
-
Mulla on kauppa, jossa myyn armeijan ylijäämäkamaa. Kerran ostin 30kpl puolalaisia lääkintälaukkuja, jotka olivat aika mageita, koska sisällä oli kaikki tavara pl. huumehet. Vekottimen kanteen oli painettu valkoinen ympyrä, jossa punainen risti.
Punainen ristihän siitä heti otti yhteyttä. Paitsi että mun kaupallisilta sivuilta piti heti tietysti poistaa laukun kuva, piti mun myös lopettaa välittömästi laukkujen myynti, etten vain törkeästi tekis rahaa heidän symbolillaan.
Lopputuloksena peitätin laukkujen ristit jesarilla ja kerroin asiakkaalle, että teipin alla on niin pahan näköinen risti, ettei sitä voi Suomessa näyttää julkisesti ollenkaan, vaikkei siinä ole edes hakasia.
Tästä tarinasta vois päätellä, että jos sattuisin joskus tekemään sotatarinan lääkintämiehistä, en varmaankaan kanteen voisi laittaa kuvaa jannusta, jonka kypärässä olis punanen risti, koska kansihan markkinoi tuotetta. (No, onneks en ole tekemässä)
Sakemanneillahan homma on mennyt naurettavuuksiin - pelkästään hakaristejä ja pääkalloja alaleualla ei pidetä pahana, vaan lisäksi myös Hitlerin viiksiä, hähähä :) Oli naurussa pitelemistä kun kuulin raporttia saksalaisista asemessuista - paikalle saapuvat ulkomaalaiset joutuivat rajavartiolaitoksen syynäämiksi, ja jokaiseen hitlerin kuvaan laitettiin viiksien päälle valkoista paperiteippiä. Nyt puhutaan siis keräilykamasta, eikä mistään uusnatsihäröilystä, sanotaan vaikka aidosta Signal-lehdistä - joka lehti plärättiin huolellisesti paikkarullan kanssa läpi.
-
Toi Punaisen ristin käytön kielto menee vaikuttaa jo samalta kuin tuo pipokielto: kieltämistä sen vuoksi, että ME voidaan kieltää se. Tavallinen järjenkäyttö huuthelkkariin.
Ei aivan.
---
Muuten tabuja taiteessa ei ole. Viihteessä tietysti on: kaikki mikä vaarantaa rahantekemisen.
Onneksi kvaakissa ei ikinä kärjistetä...
Punaisen ristin logon käyttö on eräänkin suomalaisen bändin kokemuksen mukaan hivenen liioitellun suojeltu. Arvostan punaista ristiä kuten punaista puolikuutakin joskin tätä symboliahan saa tietenkin käyttää koska ei ole "meidän" logomme ja kumpikaan ei tasan suojele väkivallalta tai ole puolueeton.
Teoria on eri asia kuin käytäntö.
Aikoinaan ollut Comics code sisälsi käytännön joka muistutti elokuvateollisuuden normistoa. oli sääntöjä mitä voi näyttää ja mitä ei. Mikä on hyväksytty väkivallan tai kauhun taso, mikä alastomuuden jne.
Oli monin tavoin käsiä sitova kerrontaa haittaava, mutta myös rikastuttava: aivan kuten itäblokin kirjallisuudessa ei voinut puhua suoraan jos ei halunnut pitkää lomaa siperiassa, maanpakoa tai salahautaa metsässä oli pakko oppia kertomaan tarina niin ettei jää kiinni.
Toki seuraumukset Comics coden USAssa olivat lievemmät: harva jälleenmyyjä otti myyntiin ilman sensuurin hyväksyntää.
Amerikkalaisessa sarjakuvassa tämä johti mielenkiintoisiin rajausratkaisuihin ja kiertoteihin: sensorin ohjeita noudatettiin kirjaimessa muttei hengessä.
Hämmentävää kyllä se ajoittain toimi paremmin kuin jos olisi voinut mennä siitä missä aita on matalin.
nykyisin comics code on hampaaton olento jota ei pahemmin vaivauduta noudattamaan.
Mutta alkuperäinen lista on pitkä: ei graafista väkivaltaa, huumausainevälineistöä ja sen käyttöä, sukupuoliakteja, selkeää vauriota silmälle jne jne.
Tosin pelkkä pitäydytään sensuurin vastaisessa materiaalissa ei ole hyvän tarinan perusta.
Ei vaikka yllättävän moni niin uskoo olevankin.
Svastika päinvastoin on suuressa käytössä ainakin yhdysvalloissa joskin aivan kuten tässäkin maassa harva tajuaa ettei ko.tunnus ole vain natsien käyttämä helppo pahuuden tunnusmerkki.
Natsien tunnuksena on esitetty intiaaniheimojen (ja kelttien ja hindujen ja ja JA...) hyvän onnen merkkiä ja Suomen ilmavoimien omaksumaa von rosenin sukuvaakunaa.
-
Rautaristiä näkyy paljon katukuvassa huppareiden selkämyksissä ja vastaavissa. Onko se nykyään joku hakaristin korvike uusnatseille vai onko se vain cooli graafinen elementti vailla sen kummempaa merkitystä?
-
Tässä on toinen alakulttuuri.
Kas rautaristi syntyi maltanristististä ja teutoniritarien symboleista preussilaiseen saksaan.
Motoristit omaksuivat molempien sekoituksen omakseen 50-60-luvulla ja enin osa sitä nykyisin kantavista ei osaisi sanoa eroa niiden välillä tai edes tietäisi tuota vrt. etelävaltioiden dixie-lippujen yleisyys ko. vastakulttuuripiireissä.
eli siis "koska nuo ovat cooleja ja kapinallisia ja niillä on tommoiset releet, niin jos minulla on tämmöiset niin olen cool"
hivenen sama kuin se miten moni haalariasuinen hahmo kaupunkikuvassa tietää mitään oikeista töistä: haalariasuisille opiskelijoille terveisiä, ei oikeita terveisiä (koska epäilen kykyänne ymmärtää älykkyyttä vaativaa funktiota jolla on vaikea nimi, sarkasmi. Ei, ei liity vieläkään vain vaattureihin.)
-
Sinällään kyllä ymmärrän, jos jokun Valon ketjupolttamisen näyttämistä halutaan rajoitettaa, mutta kai sitä samalla pitäisi sensuroida "Kimi joi niin, ettei muistanut kusevansa herra ***** päälle" tai "Herra kokkelinokka ajettiin jälleen pois kehästä", jos halutaan, etteivät koko kansan idolit näytä huonoa esimerkkiä lapsille.
Nimim. "Ihminen, joka kokee tupakanpolton erittäin visuaalisesti kiinnostavana asiana"
Toi Punaisen ristin käytön kielto menee vaikuttaa jo samalta kuin tuo pipokielto: kieltämistä sen vuoksi, että ME voidaan kieltää se. Tavallinen järjenkäyttö huuthelkkariin.
Ei sinä mitään ymmärettävää ole saati hyväksyttävää ole, että V. Valon polttamisen näyttämistä halutaan rajoittaa. Se on osa häntä ja rajoittaminen tekisi hänestä torson; rajoittamisessa kyse olisi todellisuuden sensuroinnista.
Punaisen ristin käytöstä ei ole tullut sanomista. Sellainen oli viime syyskuussa Ilta-Sanomissa julkaistussa piirroksesssa valkoisessa ambulansissa; nykyiset ambulannsit kun ovat ulkoisesti kuin tivoli- tai sirkusajoneuvoja.
Ei panna ambulanssikuvaa oheen vaan sarjakuvamuotoon tehty lausunto ministeriöön hihhuleista koostuneen röökityöryhmän aikaansaannoksesta, ja joka on diarisoitu siellä. Lienee ensimmäinen sarjakuvamuotoon tehty lausunto, toki muutamin valituin saatesanoin. Lausunto on saatettu loppuun ja allekirjoitettu sopivasti 1. tammikuuta viskipitoisesta uuden vuoden aatosta huolimatta.
-
Punaisen ristin käytöstä ei ole tullut sanomista. Sellainen oli viime syyskuussa Ilta-Sanomissa julkaistussa piirroksesssa valkoisessa ambulansissa; nykyiset ambulannsit kun ovat ulkoisesti kuin tivoli- tai sirkusajoneuvoja.
Asiayhteys.
Jos olisit tällännyt ambulanssin kylkeen punaisen hakaristin (Maltanristi olisikin käynyt kiitos Johanniittojen) asia olisi eri.
Itselleni on yhä mysteeri mikä Verenpisarayhtyeen Aamunodottaja-levyn alkuperäisen kannen punaisessa ristissä vaaransi järjestön kansainvälisen tai kansallisen toiminnan.
Liikaa desibelejä?
Kuvissa on yhä voimaa ja tulee olemaankin.
-
vrt. etelävaltioiden dixie-lippujen yleisyys ko. vastakulttuuripiireissä.
Etelävaltioiden lipun symboliikka tuntuu olevan nykyään melko hämärä. Etelävaltion lipun heilutteluhan on ennen kaikkea kannanotto orjuuden sallimisen puolesta. Rotuopillisestihan etelä -ja pohjoisvaltiot olivat sisällissodan aikaan melko samoilla linjoilla. Keitä pidetään orjina on kysymyksenä toissijainen sen rinnalla että pidetäänkö orjia ylipäänsä, ja siitähän sisällissodassa ennen kaikkea oli kysymys.
-
Ei aivan. Hiljan sotilaat Etelä-Amerikassa käyttivät sitä väärin ja tulos on, etteivät sissit ja konnat ja natsit enää luota punaisen ristin ehdottomaan puolueettomuuteen. Tästä näkökulmasta myös viattoman tuntuinen käyttö voi tehdä hallaa, sillä muiden kulttuurien ihmiset voivat yhdistää punaisen ristin mihin tahansa länsimaiseen kaupalliseen yms. hapatukseen ja roiskia varmuuden vuoksi AK-47:llä kohti.
No jos tuolta linjalta lähetään, niin eikö oman symbolin luominen Etelä-Amerikkaan olisi järkevämpää? Muutenkin länsimaat on niin helvetin kärkkäästi tökkimässä joka pirun ampiaispesään, että olisi se nyt isompi palvelus heille tehdä heidän säännöillä kuin määrätä täältä, minkä he haluavat kokea miksikin.
Johannes: Lähinnä tarkoitin tuo, kun jopssain foorumilla vedettiin taas "lapsille hyviä esimerkkejä"-kortti mukaan. Tupakka ei nyt ole sieltä haitattomimmasta päästä, mutta elämänlaadullisesti mietittynä, eikö alkoholi ja laittomien aineden väärinkäyttö ole hieman enemmän "nuorisoa pilaavaa" kuin joku sätkä jätkän huulessa. Mutta tästähän iltapäivälehdet älähtäisivätkin, kun heidän toimeentulonsa tipahtaisi.
-
No jos tuolta linjalta lähetään, niin eikö oman symbolin luominen Etelä-Amerikkaan olisi järkevämpää?
Millä logiikalla? Jos jokin symboli on laajasti tunnettu, niin juuri punainen risti. Nyt on kysymys luottamuksesta.
-
Joe on oikeassa. Sen lisäksi tässä dixie-lipussa on sama kuin prätkäristissä eli rautaristin käytössä:
kapina.
Enin osa Che Guevara-paitoihin pukeutuvista ei tunne henkilön elämäntarinaa ja faktoja vaan juuri tuon symboliikan.
Keijolla on hyvä perustelu punaisen ristin puolesta mutta ontuu silti: on syynsä miksi on punainen puolikuu.
Etelä- ja keskiamerikassakaan risti ei ole vain hyvän tahdon symboli.
Se jos jokin on eurooppalaista kolonialismia ja omahyväisyyttä.
-
Ei, kyllä se on ihan vain etelävaltiolaisuuden symboli. Jotkut etelävaltioista tulevat kantrilaulajat ja rockbändit käyttävät sitä rekvisiittanaan. Mississippin osavaltion lipussa vinoristi tähdillä on edelleen näkyvästi mukana.
Jaa että se on edelleen käytössä joissain virallisissa yhteyksissä? En tiennytkään. Jos se on nykyään siis sen verran arvoista vapaa lippu että sen merkitys on sidottu vain maa-alueisiin niin silloin sen ymmärtää vaikka bändirekvisiittana. Jos siinä tässä merkityksessä on jotain kapinaa niin en kyllä keksi miten ihmeessä.
EDIT: Paitsi siis tuossa rautaristimäisessä täysin pihalla asioista olevassa mielessä.
Mutta jos sitä ei käytä tässä merkityksessä, niin mitä muuta se sitten voisi merkitä vaikkapa Suomen oloissa kuin konfederaation politiikan kannattamista? Eli vastustat pohjoisvaltioiden tullipolitiikkaa ja kannatat Yhdysvaltojen jakamista kahteen osaan sekä orjuutta?
-
Aika yksisilmäistä voittajien propagandan tuijottamista rinnastaa etelävaltioiden lippu orjuuden kannattamiseen. Yhdysvaltain sisällissodassa orjuus-teema rupesi tulemaan vasta myöhemmin esiin, kun piti nostattaa taisteluhenkeä ja leimata etelä pahikseksi. Kyllä sodan syttymiseen oli syynä ihan ne tavanomaiset, politiikka ja valta. Vai meinaatko tosissasi, että etelävaltiot saivat soturinsa liikkeelle ihan vaan sillä, että hei, neekereille neekereiden paikka?
Etelävaltioiden lippu voi oikein asioita tietävilleen edustaa just kapinaa, pienemmän itsemääräämisoikeuden tappelua ylivallan pakkosanelun edessä ja hälä hälä. Tai todennäköisesti suomalaiselle se edustaa ihan vaan Yhdysvaltojen eteläosan kulttuuriromantiikkaa.
Rautaristin lisääntymiseen olen itsekin ollut osallisena. Nykynuorilla pärräpoikakuva tuskin on ihan niin vahva - uutisia ja nettikuvia tutkineille se saattaa olla jopa tutumpi (länsi-)Saksan armeijan symbolina. Mä veikkaan, että useimmille se edustaa militaristista kovanaamaisuutta ja sellaista pikku kapinaa, että viitataan saksaan asemahtina, mutta kysyttäessä päästäisiin varmasti sitten viisastelemaan, että eihän tällä ristillä ole natsien kanssa mitään tekemistä.
-
Vai meinaatko tosissasi, että etelävaltiot saivat soturinsa liikkeelle ihan vaan sillä, että hei, neekereille neekereiden paikka?
Rotuopeista en puhunut mitään vaan orjuudesta. Ja tiedän että pohjoisvaltion tullipolitiikka ei antanut etelävaltioille oikein muuta mahdollisuutta oman taloutensa ylläpitämiseen kuin orjatyövoima, ja orjien vapauttamista ei Lincoln sodan alkuaikoinakaan kovin paljon painottanut puheissaan, koska se ei ollut pohjoisvaltioissakaan yhtä suosittu aihe kuin maan koossapitäminen. Orjuuden vastustaminen oli Lincolnilta enemmän poliittinen kannanotto kuin moraalinen, esim. koska Englanti oli kieltänyt orjakaupan, pohjoisvaltioiden orjuuden vastustaminen teki englantilaisille moraalisesti kestämättömäksi tehdä kauppaa etelävaltioiden kanssa. Syyt olivat tietysti ensin taloudelliset ja poliittiset. Orjuus teemana kiteytyi yhdeksi sisällissodan teemaksi vasta sodan loppuvaiheissa, mutta kiteytyi yhtä kaikki.
Etelävaltioiden lippu voi oikein asioita tietävilleen edustaa just kapinaa, pienemmän itsemääräämisoikeuden tappelua ylivallan pakkosanelun edessä ja hälä hälä. Tai todennäköisesti suomalaiselle se edustaa ihan vaan Yhdysvaltojen eteläosan kulttuuriromantiikkaa.
Kulttuuriromantiikan ymmärrän, mutta minään pienen kapinana isompaa vastaan en kyllä tätä pidä. Vaikka konfederaatio oli koko sodan ajan miesluvuiltaan ja taloudellisilta resursseiltaan alakynnessä, niin se, että pystyy viiden vuoden ajan marssittaamaan kymmenien tuhansien sotilaiden mieslukuisia armeijoita taisteluihin ei ole mikään pienuuden merkki. Talvisodassa oli moninkertaisesti suurempi epäsuhta miesluvuissa.
-
Millä logiikalla? Jos jokin symboli on laajasti tunnettu, niin juuri punainen risti. Nyt on kysymys luottamuksesta.
No juuri sen takia, etteivät liittäisi sitä ensimmäisenä johonkin "ulkopuoliseen" apuun, vaan juuri sen oman valtion/maanosan organisaatioon, vaikka se olisikin vain haaraosasto isommasta organisaatiosta. Onhan se Punainen risti ihan tavallisesti Euroopassa perustettu organisaatio.
-
hivenen sama kuin se miten moni haalariasuinen hahmo kaupunkikuvassa tietää mitään oikeista töistä:
Hah, jätkä luulee, että vain työväestön suorittavan osan tehtävät ovat oikeaa työtä. Teille tekisi hyvää joutua jollekin saarelle ilman yhtään toimihenkilöä, byrokraattia ja paperinpyörittelijää. Voitaisiin sitten tulla oikein tv-kuvausryhmän kanssa kanssa katsomaan, oletteko ajautuneet anarkokapitalismiin, feudaaliyhteiskuntaan vai keskenään kinasteleviin, vaihdannaistaloudessa asuviin perheklaaneihin. Suosittelen ottamaan mukaan runsaasti hevosia ja tutustumaan jousiaseiden toimintaan.
-
jätkä luulee, että vain työväestön suorittavan osan tehtävät ovat oikeaa työtä. Teille tekisi hyvää joutua jollekin saarelle ilman yhtään toimihenkilöä, byrokraattia ja paperinpyörittelijää. Voitaisiin sitten tulla oikein tv-kuvausryhmän kanssa kanssa katsomaan, oletteko ajautuneet anarkokapitalismiin, feudaaliyhteiskuntaan vai keskenään kinasteleviin, vaihdannaistaloudessa asuviin perheklaaneihin.
Feodaalimalli on todennäköisin.
Olet sitä paitsi oikeassa: tekisi hyvää, vain ja ainoastaan.
Jousiaseet tuttuja, mutta saariolosuhtyeissa epäilen uimataidon ja punostus, verkonteko ja pyyntikalastusvälineiden tekotaidoistani olevan enemmän apua kuin myös kasvintunnistus ja hyödyntämiskyvystä.
Hiljattain törmäsin kyllä uuteen hauskaan konseptiin en töissä vaan muuten:
DA-notice (http://en.wikipedia.org/wiki/DA-Notice) joka siis koskee myös graafisia esityksiä.
Ja kuten kaikki tiedämme rahan saa piirtää kunhan sitä ei tee liian oikein.
-
No juuri sen takia, etteivät liittäisi sitä ensimmäisenä johonkin "ulkopuoliseen" apuun, vaan juuri sen oman valtion/maanosan organisaatioon, vaikka se olisikin vain haaraosasto isommasta organisaatiosta. Onhan se Punainen risti ihan tavallisesti Euroopassa perustettu organisaatio.
Kun ei tapahdu, pitänee tyytyä siihen joka tunnetaan. Etelä-Amerikkaan vietiin muukin eurooppalainen kulttuuri, ei sielä inkkarit herrastele.
-
Teille tekisi hyvää joutua jollekin saarelle ilman yhtään toimihenkilöä, byrokraattia ja paperinpyörittelijää.
Paperinpyörittelijäthän mahdollisti vasta siirtyminen maatalouteen, jolloin safkaa tuotettiin niin paljon, että yhteiskuntaan riitti sellaisiakin rooleja, jotka eivät millaan tapaa liittyneet suoraan ravinnon tai muun perustareen tyydyttämiseen. Siirtyminen oli kuulemma myös siksi hidasta, ettei elämänlaatu tästä merkittävästi kasvanut, vaan metsästys, kalastus ja keräily oli itseasiassa ihan siistiä. Suuri mysteeri onkin, että miksi sitä maataloutta ruvettiin sitten harrastamaan.
Lähde: Scarre etc, The Human Past - World Prehistory & the Development of Human Societies, Thames & Hudson, 2005, sivuja en nyt ala muistelemaan
Oletettavasti kaikkien byrokraattien niskoille voidaan heittää myös kielletyt merkit ja erityisesti ilkkua niistä naurettavimmista tabuista. Punainen risti nyt on sillai toki asia erikseen, kun merkillä on ihan selkeä tehtävä, mutta näiden muiden symboleiden välttely ja kauhisteluhan lähinnä tuo lisäarvoa ja painoa niille, jotka käyttävät niitä Pahuuteen.
-
Punainen risti nyt on sillai toki asia erikseen, kun merkillä on ihan selkeä tehtävä, mutta näiden muiden symboleiden välttely ja kauhisteluhan lähinnä tuo lisäarvoa ja painoa niille, jotka käyttävät niitä Pahuuteen.
Aivan, kauhistelu ja närkästys tuppaavat vain johtamaan yhä uusiin loukkauksiin. Juuri näin on käynyt ainakin svastikalle.
Punaiseen ristiin taas liittyy sekin ihmetys, että miten yksinkertaisen symbolin voikaan saada suojattua. Näistä tulee ensinnä tietenkin mieleen Adidaksen kolme raitaa. Käsittämätöntä että kolme viirua voi olla tavaramerkki. Mutta tämäkin menee ohi aiheen...
-
Aika yksisilmäistä voittajien propagandan tuijottamista rinnastaa etelävaltioiden lippu orjuuden kannattamiseen.
Mutta yllättävän paljon sitä tapahtuu ihan jopa jenkkien toimesta. Living Colorin keikalle toivottivat rasistisen pellen helvettiin, jonka synti oli tietämättömyyttään kantaa etelävaltioiden lippua festareilla. Et sinä enkä minä voi kontrolloida, miten valtayleisö kokee tai oppii kokemaan jonkin symbolin.
-
Ei toki, mä arvioin maailmaa ensisijaisesti siltä kantilta, mitä täältä piskuisesta Pohjois-Euroopan maasta pystyn näkemään. Täällä sillä nyt ei ainakaan ole mitään orjakannatusjuttuja mielessä, ja toisaalta se mitä olen lukenut eteläisten Yhdysvaltojen ihmisten mietteitä, on niillä monilla kuitenkin selkeä kansallisuuden tunne, joka erottaa ne "pohjoisvaltiolaisista", ja suuri kansallinen häpeä ja harmi siitä, että sitä ollaan pahaksi leimautuneita ja häviäjiä.
Lisäksi mun katsontakantaani vaivaa se, että olen Hyvä Ihminen, joka ei tuomitse muita ainakaan rodullisten tai kansalaisuuteen pohjautuvien ennakkoasenteiden vuoksi, ja koska tämä ei ole koulittu asenne vaan ollut mulla ihan aina, mun on tosi vaikea loppujen lopuksi ymmärtää Pahuuden voimia, niinkuin rasismia, orjuuden kannattamista ja mitä kaikkea pahaa näillä merkeillä nyt yritetäänkään viestiä. Mulle tuli ihan rehellisesti yllätyksenä ylipäätään se, että joku saattaisi kuvitella etelävaltioiden lipun - kuitenkin hyvin laajalti käytetyn symbolin - tosissaan edustavan orjuutta.
Ehkä mitä vanhemmaksi elän, sen paremmin opin ymmärtämään, kuinka pahoja ihmiset voivatkaan olla.
-
Tuttavani laittoi teini-ikäisenä 'teddynä'' Kreikan lomallaan päälleen hihattoman, etelävaltioiden lipulla kuvioidun painan ja joutui välittömästi paikallisen nuorison pieksemäksi. Olisi voinut käydä pahemminkin ellei eräs rohkea ohikulkija olisi puuttunut tilanteeseen. Tuttuni kiitti vuolaasti avusta. 'Tottakai aateveljeä täytyy auttaa', kuului vastaus. Selvisi että auttaja oli tanskalainen uusnatsi.
Aika universaalisti tuo etelävaltioiden lippu tunnutaan liittävän ensisijaisesti rasismiin eikä juurevaan musiikkiin, valitettavasti.
-
Mulle tuli ihan rehellisesti yllätyksenä ylipäätään se, että joku saattaisi kuvitella etelävaltioiden lipun - kuitenkin hyvin laajalti käytetyn symbolin - tosissaan edustavan orjuutta.
Kyllä minä ainakin konfederaation lipun nähdessäni ajattelen nimenomaan ensimmäisenä vuosien 1861-1865 historiallista konfederaatiota enkä esimerkiksi moottoripyöräjengejä tai jotain lipun myöhempää käyttöyhteyttä. Ja mitä politiikkaan ja aatteisiin tulee niin mistä asiasta historiallinen konfederaatio parhaiten muistetaan?
Minusta tämän ei pitäisi olla mikään kompakysymys.
-
Tuttavani laittoi teini-ikäisenä 'teddynä'' Kreikan lomallaan päälleen hihattoman, etelävaltioiden lipulla kuvioidun painan ja joutui välittömästi paikallisen nuorison pieksemäksi.
Markus Kajolla oli joskus semmoinen matkaohjelma, jossa kulki toisen toimittajan kanssa ympäri Eurooppaa (alan harrastajalle jäi mieleen siitä, että vähätteli sarjakuvia Belgiassa). Muistan, että Italia/Rooma -jaksossa keksivät ainakin kolme-neljä kohtuu arkista suomalaista t-paitaa, joiden päälle laittaminen siellä, tai ainakaan Vatikaanissa, ei olisi kovin hyvä ajatus. Yhdessä niistä ainakin luki isolla Radio Mafia.
-
Kolmen K:n marketteja tiedän joidenkin amerikkalaisten täällä joskus ällistelleen kovastikin.
-
Etelävaltioiden kohdalla symboliikka on selkeä ja juuri syy miksi moottoripyöräkerhot sen omaksuivat.
kapinan ideahan on vastakulttuurisuus, olemassa olevan status quon vastustaminen.
Gootti ja punk-liikekin käyttivät viljalti juuri kolmantena valtakuntana tunnetun natsi-saksan kuvastoa alun rähinävaiheessa ihan juuri siksi.
Minusta mielenkiintoista on se mikä on kiellyttyä ja millä tasoin. reiman mainitsema Nike logo on vain yksi esimerkki näiden intel inside yms viritysten lisäksi.
Niissä on kyse ensisijaisesti brändäyksestä, pitkälle viedystä sinettijärjestelmästä joka edeltää lukutaitoa: Sinetti on tae.
Toisaalta on kuva-aiheita joiden merkityssisältö oin muuttunut kuten kielenkin osin: sovinistilla ei kukaan enää kuvaile ranskalle kansallismielistä eikä svastikaa nähdä länsimaissa muuna kuin juuri NSDAPn kumartajien symbolina.
Nyky-yhteiskunnassammekin alkaa olla mahdottomuus käyttää vaakunaleijona hihamerkkiä ilman että konnotaatio on "kuulun äärioikeistoon"
mutta tämäkin on kulttuurisidonnaista.
Sarjakuvissa alastomuus on ollut pitkään kielletty, myös koska sarjakuvat on nähty lasten viihteenä, mutta sarjakuvien kuvasto on melko vapaata sinänsä kielletyistä aiheista verrattuna elokuvien säädöksiin.
Mike Dianan kaltaisilla tajoilla voi tietenkin olla eriävä kanta aiheesta
-
Nyky-yhteiskunnassammekin alkaa olla mahdottomuus käyttää vaakunaleijona hihamerkkiä ilman että konnotaatio on "kuulun äärioikeistoon"
mutta tämäkin on kulttuurisidonnaista.
Kyllä. Esimerkiksi vaakunaleijonariipukset eivät nykyään juuri imartele kantajiaan. Harmillista, että sinänsä hienon symbolin näkeminen jonkun junkkarin kaulassa aiheuttaa heti puistatusreaktion. Todella harmi, että kyseinen symboli toimii nykyään enimmäkseen täydellisten urpojen osoittimena.
-
Eräs Prahasta kotoisin oleva tsekkiläinen opiskelututtu noin viiden vuoden takaa koki puistatuksen tunteita eikä kyennyt ymmärtämään sitä, että opiskelijabileissä oli Neuvostoliitto teemana, eli puna-armeijan kuoron musiikkia ja sirppejä ja vasaroita rekvisiittana. Rautaesiripun takaisen reaalisosialismin kokeneena hän ei nähnyt asiassa mitään humoristista.
-
Tämän ketjun aiheeseen - ja lähinnä tuolla ketjun alussa esitettyihin kommentteihin - liittyen voisin itseriittoisesti siteerata pari pätkää gradustani, jossa sivusin näitä soveliaisuuskysymyksiä sanomalehtien pilapiirrosten osalta:
[David] Low’n piirrokset herättivät lukijoissa kiivaita mielipiteitä. Muistelmissaan hän harmittelee, että yleisö ei tuntunut aina ymmärtävän pilapiirtäjän tehtävää oikein. Satiirin tehtävä ei ollut aina naurattaa – Low kirjoittaa, että nauru on vain satiirin ajoittainen sivutuote. Hän siteeraa Jonathan Swiftiä: ”Pelkkä huvittuneisuus on niiden iloa, jotka eivät osaa ajatella”. (ibid. s. 191).
Toiset lukijat ymmärsivät kyllä satiiria, mutta olivat sitä mieltä, että sen oli toimittava vain tiukasti määrätyissä rajoissa. Sen oli tuettava vallitsevia käsityksiä, eikä monista asioista olisi sopinut piirtää kuvia ollenkaan. (ibid).
Vastauksena voisi todeta, että ainakaan edellä mainitun suhteen paljon ei ole sitten David Low’n päivien muuttunut. Vuonna 2001 haastattelin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien poliittisia pilapiirtäjiä proseminaari-työtäni varten ja samasta asiasta valittelivat hekin silloin. ”Jos minä piirrän pienen, nälkäisen mustan afrikkalaispojan, niin vaikka tarkoitan ilmaista piirroksella, että se pyytää apua, niin on aina ihmisiä, jotka luulevat, että teen siitä pilkkaa. Koska se on pilakuvassa”, valitteli silloinen Helsingin Sanomien pääpiirtäjä Terho Ovaska. (Terho, 2001). Samasta jatkoi myös sittemmin pääpiirtäjäksi noussut Henrik Karlsson: ”Miten tahansa piirtää esimerkiksi juuri tummaihoisen, aina joku väittää, että se on piirretty pilkallisessa mielessä. Että se on piirretty tyhmän näköiseksi tai jotain. Vaikka siinä olisi vieressä kuinka höntin näköinen suomalainen, niin se ei auta”. (Karlsson, 2001).
Myös Low valitteli, että hänen piirroksensa tulkittiin väärin rumiksi tai loukkaaviksi. Hänen mukaansa ainakin todellisten epämuodostumien ja vammojen suhteen oltiin hyvin huomaavaisia,eikä niistä tehty pilaa. Äärimmäisenä esimerkkinä hän mainitsee lordi Irwinin: elävässä elämässä tämä oli yksikätinen, mutta karikatyyreissä tällä oli molemmat raajat tallella. (Low, 1956, s. 192).
ja edelleen:
Haastatellessani suomalaisia pilapiirtäjiä proseminaari-tutkielmaani varteen keväällä 2001 koetin kysellä, missä ovat tämän ilmaisumuodon rajat. Mitä asioita pilapiirros kykenee käsittelemään ja mitä mahdollisesti ei.
Helsingin Sanomien silloinen pääpiirtäjä Terho Ovaska teki tästä mielenkiintoisia havaintoja: "Kun piirsin Johannes Virolaisen muistokuvan, tultiin sanomaan, että kuinka te voitte pilkata henkilöä,joka on juuri kuollut ja vielä valtioneuvos", hän sanoi. "Ihmiset pelkäävät kuolemaa, joten sitä ei saa käsitellä piirroksessa. Sitä ei saa pilkata." (Terho).
Suurin osa lukijoista kertoi kuitenkin liikuttuneensa.
[...]
Nämä havainnot johtavat ajattelemaan, että tietyssä mielessä pilapiirros on esityskonventioidensa vanki. Pilakuvissa on Suomessa totuttu näkemään huumoria, johonkin kohdistuvaa pilkkaa – siitähän niiden suomenkielinen nimikin tulee – ja sitä voidaan lukea kuviin silloinkin, kun tekijä ei sitä varsinaisesti ole tarkoittanut.
Karin piirrostyyliin pohjautuva esitystapa voimakkaan sarjakuvamaisine pelkistyksineen ohjaa sekin lähinnä humoristiseen tulkintaan. Se ehkä asettaakin kyseiselle ilmaisutavalle tietyt rajat: kun esitettävät kohteet on pelkistetty humoristisen sarjakuvamaisiksi, onko niillä silloin edes mahdollista sanoa jotain täysin vakavaa?
Suomalaiselle piirrostavalle kontrastiksi esitän tämän Jim Borgmanin piirroksen:
(http://img216.imageshack.us/img216/5950/43borgman4gz4.jpg)
...josta totean, että siinä mielestäni on onnistuneesti tehty se, mitä Terho piti mahdottomana: esitetty pilapiirroksessa kärsivä afrikkalainen lapsi, ilman että siinä on mitään huvittavaa. Voiko tämänkin joku nähdä pilkkaavana ja naurunalaiseksi tekevänä? Ainakin se on vaikeampaa, sillä vaikka viivankäyttö kuvassa onkin karrikoivaa, kuvan kohdetta sinänsä ei ole piirretty mitenkään humoristisesti.
-
Jyrki on monella tapaa asian ytimessä.
Aihe ei ole tyhjiössä vaan todellisuudessa.
Jim Borgmanin kuva on hieno ja merkittävä, siksi koska sillä on myös jotain sanottavaa ja siitä ilmenee yksi huumorin perusedellytyksistä:
älykkyys (monesti tämä hukkuu matkalla)
tärkeä kriteeri monessa kielletyssä aiheessa on juuri "tukea vallitsevia käsityksiä"
valitettavan usein moni käyttää tätä yksinomaan käänteisenä perusteluna mieltämättä että pelkkä vallitsevan kannan arvostelu ilman empiiristä näyttöä on vain inttämistä että musta on valkoista inttämisen takia.
kuvien symboliarvo on yhä valtava, mutta Jyrki Vainio toi hyvin ilmi miten sidottua se on: viihde ei saisi esittää kuolemaa, koska se on liian vakava ja arka asia.
Totta kai viihde on liian halpahintaista siihen.
Se on rajattu tiukkaan vain taiteelle, hyväksytyille muodoille.
Muutoin ei voi käsitellä sukupuolista uskonnollista tai etnistä syrjintää.
Borgmanin kuva on vaikuttava, mutta olenko ainoa joka näkee kuvan lapsissa suurempaa tavoittelua realismiin, käsinkosketeltavuuteen, keinoa ajaa näkökulma perille?
Se nimittäin toimii.
-
Borgmanin kuva on vaikuttava, mutta olenko ainoa joka näkee kuvan lapsissa suurempaa tavoittelua realismiin, käsinkosketeltavuuteen, keinoa ajaa näkökulma perille?
Se nimittäin toimii.
Näinhän se on ja siinä mielessä vertautuu moniin 1800-1900 -luvun vaihteen kuvia. Harva niistä oli kovin "hauska" nykyisessä mielessä vaan täynnä patetiaa ja symbolismia.
Winsor McKay:
(http://3.bp.blogspot.com/_PB-O1yT5EYg/SVvIrLZRjxI/AAAAAAAAbi8/h7JsV2i94r4/s1600-h/1914_08_05_mccay_ruthlesshandofwar.jpg)
Lisää samaa (http://goldenagecomicbookstories.blogspot.com/2008/12/winsor-mccay-1871-1934-what-better-way.html)
Helsingin Sanomien silloinen pääpiirtäjä Terho Ovaska teki tästä mielenkiintoisia havaintoja: "Kun piirsin Johannes Virolaisen muistokuvan, tultiin sanomaan, että kuinka te voitte pilkata henkilöä,joka on juuri kuollut ja vielä valtioneuvos", hän sanoi. "Ihmiset pelkäävät kuolemaa, joten sitä ei saa käsitellä piirroksessa. Sitä ei saa pilkata." (Terho).
Suurin osa lukijoista kertoi kuitenkin liikuttuneensa.
Tekihän jo Kari ainakin Paasikivestä vaikuttavan muistokuvan jo silloin 50-luvulla. Mikä lienee ollut vastaanotto. Kuva ja kommenttia lie Paksu-Kari -kirjassa ainakin.
Timo
-
Terhon kuvista minulla ei ole esimerkkiä, mutta laitetaan tähän nyt yksi Kari, kun kerran häneltähän se tyyli on peräisin. Kuten muistamme, Kari sai surullisen kuuluisan maineen "somalipiirroksillaan". Tässä tavallaan yksi niistä, ennen varsinaista kohua, mutta samaan aihepiiriin liittyvä:
(http://img5.imageshack.us/img5/9021/kari1avustusfl8.jpg)
Onko tämä nyt sitten rasistinen kuva? Minusta sen sanoma on millä tahansa mittareilla katsottuna asiallinen, se esittää todellisen huolen siitä, että kehitysmaihin kanavoitava raha päätyy vain sotalordien lihottamiseen ja aseistamiseen. Sitä on kai voitava pitää asiallisena kommenttina?
Ongelmaksi voidaan sitten katsoa kuvan esitystapa: vakava kommentti on tehty hyvin karrikoivalla piirrostyylillä, joka juontaa vanhoista, nykyään rasistisiksi katsottavista kliseistä. Piirros ampuu tietyllä tavalla itseään jalkaan sillä, että sen toteutus, sanomisen muoto, vie uskottavuutta itse asialta.
Tarvitsisiko tuosta muuttaa muuta kuin kasvoista silmät ja huulet? Laihan pojan ja tukevarakenteisen miehen kontrasti kuitenkin tukee kuvan sanomaa - vaikka senkin kanssa joillain voi olla ongelmia.
(Samoja stereotypia-ongelmia on muuallakin: yliopistolla tuli puhetta rodullisista stereotypioista Goscinnyn kirjoittamissa sarjakuvissa. Todettiin, että kirjoittaja leikittelee jämähtäneillä stereotypioilla ja vitsailee niiden kustannuksella, kääntää päälaelleen - mutta piirroksissa Morris ja Goscinny kuitenkin sitten ovat meksikolaisissa, kiinalaisissa ja tummaihoisissa sortuneet vanhoihin kliseisiin paksuine huulinen ja vinoine silmineen. Voisi siis sanoa, että niissä kuvat ovat kliseisempiä ja stereotyyppisempiä kuin teksti).
-
Tekihän jo Kari ainakin Paasikivestä vaikuttavan muistokuvan jo silloin 50-luvulla. Mikä lienee ollut vastaanotto. Kuva ja kommenttia lie Paksu-Kari -kirjassa ainakin.
Ahaa - mutta Karin Paasikivi-kuva olikin "vakavan näköisesti piirretty", erosi siis normaalista pilakuvalinjasta. Terhon Virolais-kuva oli tehty aivan samannäköisellä tyylillä kuin hänen piirroksensa yleensäkin. Siinä Terhon peruskarikatyyri-Virolainen seisoo pilven päällä, katsoo ylöspäin ja sanoo Rokkaa siteeraten: "Mis sie tarviit oikei hyvvää miestä, täs siul o sellane".
Näissä minun käsittelemissäni esimerkeissä minun pointtini kai siis on, että kuva teknisellä toteutuksellaan signaloi lukijalle, onko se sisällöltään "vakava" vai "humoristinen". Jos sisältö ja toteutus ovat ristiriidassa keskenään, tulee tulkintaongelmia.
Tässä toinen erinomainen Borgmanin piirros rotuaiheesta:
(http://img132.imageshack.us/img132/8935/45borgman5em1.jpg)
-
Terhon Virolais-kuva oli tehty aivan samannäköisellä tyylillä kuin hänen piirroksensa yleensäkin.
Jassoo juu. En muista tuota nähneeni.
Borgman on kyllä taitava. Mestarismiehiä. Ihan McKayn veroinen ja parempikin...
Äh, se mun aikaisempaan viestiini liittämä McKayn kuva ei taidakaan näkyä.
EDIT: Korjaan sen tänne. Ja linkki oli tässä (http://goldenagecomicbookstories.blogspot.com/2008/12/winsor-mccay-1871-1934-what-better-way.html)
Timo
-
Tekihän jo Kari ainakin Paasikivestä vaikuttavan muistokuvan jo silloin 50-luvulla. Mikä lienee ollut vastaanotto. Kuva ja kommenttia lie Paksu-Kari -kirjassa ainakin.
Timo
Paasikiven kuin myös Ståhlbergin ja Mannerheimin muistokuva löytyy Maxi-Karista, jossa on piirroksia vuoteen 1985 asti 1950-luvun alusta alkaen. Kuvan yhteydessä ei ole muuta kuin ihan perustiedot.
Kun 1986 keväällä yhtenä sunnuntaina oltiin Karia haastattelemassa, niin Ruotsin pääministeri Olof Palme oli ammuttu juuri perjantain ja lauantain välisenä yönä ja sunnuntain Hesarissa oli sitten muistopiirros, joka poikkesi näistä vanhemmista (puolitangossa oleva lippu, johon oli sisällytetty pohjoismaiden liput).
Siitä oli hyvä aloittaa haastattelu. Kari totesi jotakin sellaista, että ennen elettiin runollisempia aikoja.
-
Paasikiven kuin myös Ståhlbergin ja Mannerheimin muistokuva löytyy Maxi-Karista, jossa on piirroksia vuoteen 1985 asti 1950-luvun alusta alkaen. Kuvan yhteydessä ei ole muuta kuin ihan perustiedot.
Tuo on kyllä hirveän kaunis piirros.
-
Tuo on kyllä hirveän kaunis piirros.
Kun Kekkonen -86 syyspuolella kuoli, tapahtui hieman paluuta vanhaan tyyliin.
Mistä lie ennakoinut, Kari kertoi -86 keväällä, että Kekkos -muistokuva on jo valmiina samoin kuin omansa (musta ukko sohvalla tokaisee, että maailma on vitsi, jota tosikot eivät ymmärrä, joka sitten tuli Hesarissa).
Kekkonen skannattu Tupla-Karista (Otava 1996).
-
Tuo toinen Borgmanin kuva on hieman rautalangasta vääntöä. Nimilappu Kingillä vielä menee, mutta KKK:n Racism-alleviivaus on hieman hassu. Kuvassa on lisäksi hyvin mielenkiintoinen visuaalinen painotus, eli vasemman reunan musta on suuri, ja hahmo myös asennoltaa hyökkäävä (eteenpäin kallistunut) aivan kuin musta jyräisi. Meinaan sitä että kuva saattaisi tietyissä piireissä myös ruokkia pelkoa mustan rodun (jota kuvan hahmo edustaa pikemmin kuin Kingiä) noususta.
Nämä havainnot johtavat ajattelemaan, että tietyssä mielessä pilapiirros on esityskonventioidensa vanki. Pilakuvissa on Suomessa totuttu näkemään huumoria,
Tämä nimen omaan taitaa olla se ongelma. Vaikka paljon puhutaan aikuisille suunnatuista sarjakuvista, siis muustakin kuin pornosta, vakavista tarinoista, aikuisista aiheista. Sarjakuvat ja piirrokset edustavat kuitenkin edelleen suuren yleisön silmissä huumoria tai jotakin lapsekasta ja hassua. Oikea, vakava kuvataide on erikseen. Ja koska piirroksessa näkyy aina väkisinkin piirtäjän tulkinta, katsovat katsojat oikeudekseen tulkita sen ihan miten vaan. Jos valokuvia osattaisiin katsoa ja tulkita yhtä lailla, syntyisi kuvakohuja varmasti paljon enemmän. Valokuvien manipuloivalle ominaisuudelle tunnutaan olevan suhteessa yhtä sokeita kuin mitä piirroksia ylitulkitaan.
Kariin palatakseni... oliko se juuri tuossa muutaman viikon takaisessa Pressiklubi-ohjelmassa missä HS:n päätoimittaja selitti noita somalipiirroksia. Virkkunen puhui siitä miten Karin tapauksessa hyllytykseen ja välirikkoon lehden ja piirtäjän välillä johti se että kuva-aiheet ja se tietty, hieman tympeä asenne alkoivat toistua kuvissa hieman liian tiuhaan. Niinpä lehden näkökulmasta alkoi täyttyä tavallaan se määritelmä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Se ei tainnut olla noin jyrkkä sanamuoto, mutta Virkkusen ajatus välittyy tuosta. Kari taas ei tykännyt tämän sortin sensuurista ja veti porot nenäänsä.
Sinänsä mielenkiintoista kyllä, että jos yhteiskunnassa muuten voidaan keskustella asiasta, niin pilakuvissa ei voisi asiaan yhtä usein puuttua. Ja pilakuvassa tämä ongelma tulee nimen omaan siitä karrikoinnista ja kiteyttämisestä (joka tarpeettomasti korostaa aiheen epäolennaisia piirteitä).
-
USA:ssa on herättänyt suurta huomiota ja keskustelua tämä pilapiirros.
http://ashvegas.squarespace.com/journal/2009/2/11/did-asheville-editorial-cartoonist-david-cohen-cross-the-lin.html#comment2947098 (http://ashvegas.squarespace.com/journal/2009/2/11/did-asheville-editorial-cartoonist-david-cohen-cross-the-lin.html#comment2947098)
Rasismia vai ei? Ja vaikka olisikin, saako pilapiirros olla rasistinen?
-
Kuvassa on lisäksi hyvin mielenkiintoinen visuaalinen painotus, eli vasemman reunan musta on suuri, ja hahmo myös asennoltaa hyökkäävä (eteenpäin kallistunut) aivan kuin musta jyräisi.
Minä tulkitsin (hah!) ihan eri tavalla: kiinnitin huomiota, että minusta Kingin huulien asento ja tavallaan "ilme" juuri ilmaisee, että liekin sammuttava ilmavirta ei ole mikään väkivaltainen, tukahduttava puhuri, vaan aika lempeä, hellävarainen puhallus.
Nimilaput ovat kyllä ihan turhia. Ja kiinnittäkää huomiota edellä todettuun karrikointiin/realistiseen piirtämiseen: tässähän tuo KKK tyyppi on selvästi piiretty hiukan hassunkuriseksi, kun taas King ei ollenkaan.
-
Meinaan sitä että kuva saattaisi tietyissä piireissä myös ruokkia pelkoa mustan rodun (jota kuvan hahmo edustaa pikemmin kuin Kingiä) noususta.
Eli... sinä kieltäisit tämän kuva-aiheen sen takia?
Minä tulkitsin (hah!) ihan eri tavalla: kiinnitin huomiota, että minusta Kingin huulien asento ja tavallaan "ilme" juuri ilmaisee, että liekin sammuttava ilmavirta ei ole mikään väkivaltainen, tukahduttava puhuri, vaan aika lempeä, hellävarainen puhallus.
Mutta King on piirretty massiiviseksi ja varjojen peittämäksi. Hän on niin voimallinen, ettei hänen tarvitse kuin henkäistä sammuttaakseen rasismin liekin (!). Miksi Borgman on tahallaan välttänyt Kingin kasvonpiirteiden kuvaamisen, mutta on sitten lisännyt nimilapun?
Aivan eri asia sitten on se, etten näe kuvassa viestiä, joka ei olisi absurdi. King poisti rasismin Amerikasta? Ku Klux Klanista on tullut täysin voimaton? Mit vit?
Mutta se vain tarkoittaa, että olen eri mieltä asioista pilapiirtäjän kanssa. Se on eri asia kuin se, että Borgman olisi huono pilapiirtäjä.
Ja vaikka olisikin, saako pilapiirros olla rasistinen?
Ei tietenkään. Pilapiirros ei myöskään saa olla huono. Mikä helpottaa tuomitsemista tässä tapauksessa: Tuo pilapiirros voi olla vain joko rasistinen tai huono. Itse tosin äänestäisin jälkimmäistä.
Cohen saattaa olla rasisti; suurella todennäköisyydellä hänellä on rasistisia asenteita (olettaen, että hän kuuluu ihmislajiin) jotka eivät ainakaan ole edesauttaneet hänen yritystään rakentaa koherenttia pilakuvaa huonon sanaleikin ympärille. Otsikko "Post-racial America" ei tee pilakuvasta rasistista; se ei tee siitä yhtään mitään. Säälittävää sotkua.
Vilkaus Cohenin aiempiin pilakuviin vahvistaa, että hän on huono pilapiirtäjä.
-
(http://img132.imageshack.us/img132/8935/45borgman5em1.jpg)
Milloin pilakuva on tehty? Obaman valinnan jälkeen? Ilmeisesti Borgman yrittää viestiä että rotujen välisen tasa-arvon kasvu on Kingin perintöä, mutta olen samaa mieltä Ramin kanssa että kuvan sisältö tekee liian pitkän mutkan, sillä King ei poistanut rasismia, hänet murhattiin. Ja KKK + palava risti tuntuu jo kaukaiselta symbolilta tämän päivän rotujen väliselle epätasa-arvolle... nojoo...
Mutta en koe kuvaa hyökääväksi kokoerosta huolimatta - kokohan toimii tässä kunnioituksen ja halveksunnan symbolina. Ja hyökyaalto tulisi oikealta, ei vasemmalta.
(http://img9.imageshack.us/img9/4113/testiiw9.jpg)
-
Mutta King on piirretty massiiviseksi ja varjojen peittämäksi. Hän on niin voimallinen, ...
Eli... sinä kieltäisit tämän kuva-aiheen sen takia? :)
Kiinnitin aiemmin vain huomiota siihen että tuo kuva on niin voimakas että se saattaisi toimia jopa rasististen ajatusten tai tunteiden synnyttäjänä - mihin tekijä tuskin on pyrkinyt.
...tuo KKK tyyppi on selvästi piiretty hiukan hassunkuriseksi, kun taas King ei ollenkaan.
Miten niin hassunkurinen? King ei minusta myöskään ole mitenkään kovin realistinen. Eihän hän luonnossa ollut tuollainen pitkä pienipäinen kuikelo.
Tuo Cohenin Post Racial -kuva yrittää ilmeisesti nokkeloida CAP sanalla tai jotain. Onhan siinä esitetty mustia miehiä painostamassa valkoisia. Musta ja valkoinen eivät ilmeisesti voi (kuvissa) kohdata tai olla vastakkain ilman että heidät nostetaan myös rotunsa edustajiksi?
-
Eli... sinä kieltäisit tämän kuva-aiheen sen takia? :)
En tietenkään. Mutta minä en puhunutkaan yhtään mitään kenenkään tunnoista. Analysoin vain sitä, mitä kuvassa näkyy, yrittäen selvittää mikä piirtäjän tarkoittama viesti on ollut. Sinä sen sijaan otit esille sen, että kuva voisi "ruokkia pelkoa mustan rodun noususta". Miksi?
Mitä kuvassa on? Rasismin / Ku Klux Klanilaisen ylle kohoava King / mustaihoinen mies. Ymmärtämättä kuvaa rajusti väärin, kuka tätä pelkäisi paitsi rasisti? Ainoa tapa esittää mustaihoinen mies ruokkimatta rasistien pelkoja on halventaa häntä. Ja jos joku ymmärtää kuvan rajusti väärin, mitä väliä hänen mielipiteellään on? Piirtäjä ei voi tehdä mitään eri tavalla estääkseen sellaisen.
Se, että Borgmanin kuva voi "ruokkia pelkoa mustan rodun noususta" on eettisesti yhdentekevää, ja sen ottaminen esille tämän otsikon alla ihmetyttää minua erityisesti.
-
Karin somalikuvissa kärki vaikuttaisi viimekädessä useinkin kohdistuvan viranomais- ja poliitikkotahoihin. Piti niiden harrastamaa pakolaispolitiikkaa, jota Hesari tuki, naivina.
Kari oli myös eri linjoilla Hesarin kanssa Euroopan Unioniin liittymisestä, jota lehti innokkaasti ajoi.
Saattoi olla, että päätoimittaja Virkkunen otti Karin tölväisyt itseensä.
Ohessa oleva kuva on viimeisestä piirroskokoelmasta Nämä nuo ne (1991), johon on materiaali koottu Hesarissa ilmestyneistä piirroksista.
-
Miten niin hassunkurinen?
On se nyt minusta paljon hassunkurisempi kuin Kingin hahmo: mittasuhteiltaan paljon karrikoidumpi pieni pullea mies, jonka hiippa vielä viipottaa ilmavirrassa.
Mielenkiintoinen pointti tuo nimikyltti mutta kasvot pimeässä. Minä korostan näissä aina käytännönläheistä ja tekijälähtöistä ajattelua: ehkä lisäsi nimen viime hetken mielijohteena, kun ajatteli, että ehkä kasvoista ei tullutkaan tarpeeksi näköisiä, ehkä kuitenkin varmuuden vuoksi olisi sittenkin parasta?
Ja koko kuvaan liittyen: minusta se on graafisesti helkkarin hieno piirros. Niissä täytyy aina piirtäjänä ajatella, että ehkä tekijä nyt vain sai tällaisen kuvallisen idean, halusi tehdä massiivista mustaa ja isoja siveltimenvetoja, tiesi että tästä tulisi näyttävä piirros - vaikka sitten hiukan joutuisi rusikoimaan "sanomaansa" sen kuvaan sovittamiseksi. Tällaistakin varmasti tapahtuu...
Olisiko sitten ollut osuvampaa sanoman kannalta, että King olisi vaikka virtsannut kuvassa, häh? "Ei suorastaan sammuttanut rasisimin paloa, mutta ainakin kusi sen liekkeihin, niin että tuli tyrehtyi, alkoi hiipua ja savuttaa - ja sen ylläpitäjät raivostuivat ja kävivät hänen kimppuunsa"?? :-\
-
Milloin pilakuva on tehty?
Sehän lukee siinä yläreunassa: 1987.
-
En tietenkään. Mutta minä en puhunutkaan yhtään mitään kenenkään tunnoista. Analysoin vain sitä, mitä kuvassa näkyy, yrittäen selvittää mikä piirtäjän tarkoittama viesti on ollut. Sinä sen sijaan otit esille sen, että kuva voisi "ruokkia pelkoa mustan rodun noususta". Miksi?
Se, että Borgmanin kuva voi "ruokkia pelkoa mustan rodun noususta" on eettisesti yhdentekevää, ja sen ottaminen esille tämän otsikon alla ihmetyttää minua erityisesti.
Minäkin analysoin kuvaa. Sinä kirjoitit:
"...massiiviseksi ja varjojen peittämäksi. Hän on niin voimallinen..." Ajattelin että hahmo on niin massiivinen että se on uhkaava. En kuitenkaan kirjoittanut tuota vaan johdin siitä päätelmän joka menee tosiaan hieman off-topiciksi (kuten huomautat). Sikäli se ei kuitenkaan ole yhdentekevää tai aiheen vierestä, että nimen omaan pelot on ja pelottelut liittyvät rasismiin ja johtavat myös kuvien kieltämiseen. (korostetaan nyt vielä, näille peloille ei useinkaan ole mitään pohjaa)
Ymmärtämättä kuvaa rajusti väärin, kuka tätä pelkäisi paitsi rasisti?
Ei kukaan.
Jyrki:
Niissä täytyy aina piirtäjänä ajatella, että ehkä tekijä nyt vain sai tällaisen kuvallisen idean, halusi tehdä massiivista mustaa ja isoja siveltimenvetoja, tiesi että tästä tulisi näyttävä piirros - vaikka sitten hiukan joutuisi rusikoimaan "sanomaansa" sen kuvaan sovittamiseksi. Tällaistakin varmasti tapahtuu...
Huomasin kyllä vuosiluvun mutta sittenkin minäkin mietin, mihinkähän ajankohtaiseen tuo liittyy? (King tapettiin -68?) Tämmöinen löytyi, mutta täsmääkö ajankohta? (http://www.reagan.utexas.edu/archives/speeches/1987/020587b.htm)
-
En kyllä itse välttämättä osaisi tunnistaa Kingiä pilakuvasta. Puheäänen muistavat kaikki, mutta saattaisin jäädä vuoden -87 kuvasta miettimään, että kuka peevelin sen ajan vaikuttaja kyseessä olisi enkä tajuaisi yhteyttä useita vuosikymmeniä aikaisempaan Kingiin.
Sillä, että King fyysisesti tapettiin, oli luultavasti vain vahvistava vaikutus sille, mitä King meemitasolla sai aikaan. Marttyyrit tuppaavat olemaan sellaisia.
-
King-pilapiirroksen ajankohta on aika mielenkiintoinen, mutta ehkä sekin asettuisi johonkin järkevään kontekstiin jos tuntisi USA:n tapahtumia paremmin. Ajattelin ensin, että MLK:n kuolemasta olisi tullut tuolloin kuluneeksi pyöreitä vuosikymmeniä, mutta murha tapahtuikin vasta 1968.
Piirros on minusta varsin onnistunut ja sanoma tulee selville. Ja pönäkkä huppupää tuossa on hullunkurinen, ei niinkään rasisminvastaisuutta symboloiva King-hahmo. En näe eteenpäin kumartumisesta huolimatta Kingissä mitään hyökkäävää, vaan palava risti sammutetaan lempeällä puhalluksella, ilman väkivaltaa tai edes sellaisen uhkaa.
Aivan eri asia sitten on se, etten näe kuvassa viestiä, joka ei olisi absurdi. King poisti rasismin Amerikasta? Ku Klux Klanista on tullut täysin voimaton? Mit vit?
Ei rasismi tietenkään poistunut Yhdysvalloista, mutta kyllähän King sai toiminnallaan kansalaisoikeusliikkeessä niin paljon aikaiseksi, että maa otti 1960-luvulla melkoisen harppauksen kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa klaanin vastustamien kansalaisoikeuslain ja äänioikeuslain myötä.
-
Jyrki:Huomasin kyllä vuosiluvun mutta sittenkin minäkin mietin, mihinkähän ajankohtaiseen tuo liittyy? (King tapettiin -68?)
No nyt kun mainitsit, niin itse asiassa hyvä kysymys. Minäkin olisin kuvan perusteella odottanut, että murhan vuosipäivästä tasalukuja, mutta se on huhtikuussa. Tai sitten Martin Luther King Day, joka on juhlapäivä, mutta se taas on tammikuussa.
Kyseessä täytyy siis "vain" olla, niin kuin mainitsit, että helmikuu on Black History Month ("Shortest month in the year, that's what they give us!!" valitti joku stand-up koomikko), koska tuo on julkaistu helmikuun ekana.
-
1. helmikuuta on Yhdysvaltain kansalaisoikeushistorian eräs merkkipäivistä. Silloin vuonna 1960 Greensborossa Pohjois-Carolinassa neljä mustaa opiskelijaa meni istumaan valkoisille tarkoitetulle lounastiskille odottamaan palvelua. Kun he eivät saaneet palvelua, he pyysivät seuraavana päivänä mukaansa tovereitaan. Kolmen päivän kuluttua istujia oli jo 300. Tapa levisi nopeasti muihinkin etelävaltioiden kaupunkeihin sekä herätti maan mediassa paljon huomiota ja keskustelua rotuerottelusta.
Katsokaa esim. http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=18615556
EDIT: Tämä "istumistapahtuma" ei liity Martin Luther Kingiin henkilönä, mutta se liittyy Kingin rauhanomaisiin toimintatapoihin mustien oikeuksien puolesta (piirroksen lempeä puhallus on tästä osuva havainto). 1. helmikuuta on siis yksi päivistä, jolloin Yhdysvalloissa muistellaan kansalaisoikeuksien saamisen vaiheita ja esteitä.
-
Jyrki Vainion David Low -tekstin innoittamana tuli kaivettua esiin kirja David Low kirjoittajinaan Colin Seymore-Ure ja Jim Schoff.
Low teki merkittävän osan töistään konservatiiviselle Beaverbrookin Evening Standardille sympaten kuitenkin työväen puoluetta eli Labouria. Ei mekkalaa mitä nyt jäi julkaisematta viikonvaihteen piirroskokonaisuus Topical Budget 1930-luvulla, jossa koira puri Hitleriä tullen hulluksi.
Kun siirtyi Labourin lehteen Daily Herald, lukijat paheksuivat kovasti.
-
Tämä ei nyt suoraan liity sarjakuviin, mutta välillisesti kuitenkin.
Eli jopa kuva kielestä voi olla liian paha tietyssä paikassa (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/kirjamessujen-tytto-kieli-suuhun-ja-kirja-kateen). Mitä tähän voi muuta sanoa kuin että maailma on todella vino paikka.
EDIT:linkin kanssa oli säätämistä
-
Jooh, olikos tuosta Hesarissa myös juttua.
”Meiltä kysyttiin, mitä kieli viestitti. Joku pitivät kielen näyttämistä röyhkeänä, yksi liitti siihen seksuaalisia mielleyhtymiä.”
Veikkaukseni voisi olla että kukaan kieltä kritisoineista ei oikeasti ole saanut seksuaalisia mielleyhtymiä siitä, mutta he ovat huolestuneet siitä että joku ehkä voisi saada. Ylimielistä paapomista.
-
”Meiltä kysyttiin, mitä kieli viestitti. Joku pitivät kielen näyttämistä röyhkeänä, yksi liitti siihen seksuaalisia mielleyhtymiä.”
Voi ...
paapomisessa ja "poliittisessa korrektiudessa" on oltava joku tolkku. Röyhkeys on sallittua myös pikkutytöille ja jos jollakulla tuo yltää seksuaaliseen mielleyhtymään niin kyseinen yksilö ei tarvitse ymmärrystä tai hoitoa.
Jollei hoidolla viitata A. Vachssin kirjoissa tarjottuun malliin.
naurettavaa pikkusieluisuutta
-
Mafaldan satiiri meni näemmä siis ohi ja yli 1970-luvulla.
Timo
-
Rautaristiä näkyy paljon katukuvassa huppareiden selkämyksissä ja vastaavissa. Onko se nykyään joku hakaristin korvike uusnatseille vai onko se vain cooli graafinen elementti vailla sen kummempaa merkitystä?
Tuo sotketaan usein Maltan ristiin, myydään t-paitoja maltan ristinä ja kuva-aihe on rautaristi.
1960-luvulla otettiin rautaristi käyttöön chopperin rakentajien keskuudessa. Protestisymbolina se ehkä kuvasi ”saksalaisuutta”, eli jotakin ilkeää tai pahaa, kuten myös rohkeutta ja vapautta. Myös saksalaiset sotakypärät olivat yleisesti käytössä chopper-maailmassa. Nykyään rautaristi on chopperien tunnus USA:ssa.
http://www.hognet.fi/pages/laquo-alkuun/ristitunnukset.php
-
Tuo sotketaan usein Maltan ristiin, myydään t-paitoja maltan ristinä ja kuva-aihe on rautaristi.
Jos niitä Maltan risteinä myydään, niin luulisi että Suomen Johanniittaritareilla (http://www.johanniter.fi/sve/medlemmar/) olisi jotain sanottavaa asiaan.