Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi  (Luettu 246058 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

tmielone

  • Il Dille
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 635
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #720 : 18.04.2013 klo 14:45:15 »
Käydyn keskustelun perusteella olen aistivinani, että apurahojen hakeminen aiheuttaa turhautumista useammallekin ihmisille. Tuli vain mieleen, että järjestääkö kukaan jonkinlaista rahan haku koulutusta sarjakuvantekijöille? Se tulisi varmasti tarpeen ainakin nuoremmille tekijöille, joilla ei ole kokemusta hakemusten teosta. Tai sitten voisi olla hyvä käyttää vertaistukea, eli porukalla katsoa millaiset hakemukset ovat saaneet rahaa ja millaiset eivät. Se varmasti parantaisi seuraavien hakemusten tasoa.

Omassa työssäni saan kirjoitella rahahakemuksia vuosittain mutta vielä ei ole kunnolla onnistanut vaikka muutaman myönteisen päätöksen olenkin saanut. Harvoin niitä hakemuksia yksin tehdään, joten työkavereilta saa hyvin apuja laadun parantamiseksi. Tekemistä helpottaa myös kun näkee hakemuksen, jolla on rahoitus irronnut. Siitä voi sitten yrittää poimia hyviä vinkkejä omaan tekeleeseen.

Jos ehdotetuista hankkeista rahoitetaan vaikka 10 %, niin ei siihen rahan saantiin suuret mahdollisuudet ole. Pitää kuitenkin muistaa, että hyville hakemuksille tuo prosenttiosuus on huomattavasti suurempi.
"Now there's only two things in life but I forget what they are"

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 527
  • Akvaarious.
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #721 : 18.04.2013 klo 22:44:57 »
Käydyn keskustelun perusteella olen aistivinani, että apurahojen hakeminen aiheuttaa turhautumista useammallekin ihmisille. Tuli vain mieleen, että järjestääkö kukaan jonkinlaista rahan haku koulutusta sarjakuvantekijöille?
...
Omassa työssäni saan kirjoitella rahahakemuksia vuosittain mutta vielä ei ole kunnolla onnistanut vaikka muutaman myönteisen päätöksen olenkin saanut. Harvoin niitä hakemuksia yksin tehdään, joten
...
Jos ehdotetuista hankkeista rahoitetaan vaikka 10 %, niin ei siihen rahan saantiin suuret mahdollisuudet ole. Pitää kuitenkin muistaa, että hyville hakemuksille tuo prosenttiosuus on huomattavasti suurempi.

Apurahat on siitä vaikea laji, että samalla vaivalla kuin on kirjoittaessa joka vuosi ne 30 hakemusta (joissa ei kyllä ketään voi pyytää auttamaan) tienaisi samat rahat rehellisellä työllä (heh) joskus jopa moneen kertaan, mutta jos sen ajan käyttää siihen muuhun työhön niin ei jää aikaa tehdä sitä hommaa johon niitä apurahoja tarvitsee.

Kopioimalla jonkun onnistuneen hakemus ei juurikaan paranna omia mahdollisuuksia saada apurahaa. Se hakemus on pienin vaiva siinä - yleensä apurahan myöntäjän sivulla kerrotaan jo valmiiksi yksityiskohtaisesti mitä hakemukseen kuuluu laittaa.

Se mitä apurahojen myöntäjät haluavat nähdä, on se, että rahoitettava hanke todella onnistuu. Ja että niillä rahoilla voidaan parantaa hanketta. Eli apurahoja myönnetään niille, joilla on todistusaineistoa siitä, että he osaavat käyttää rahaa työn edistymiseen, ja jotka osaavat suhteuttaa haetun rahan tehtävän työn määrään niin että kokonaisuus vaikuttaa mahdolliselta.

Sitten on se hanke. Hankkeelta vaaditaan näkyvyyttä ja merkittävyyttä. Maailman pitää muuttua ihan hiukan paremmaksi joltain pieneltä osalta sen vuoksi että apurahaa on myönnetty.

Käytännössä tää tarkoittaa, että apurahoja alkaa saada vasta kun apurahaa on jo saanut ja tehnyt niillä jotakin. Catch-22, kuten niin moni asia.

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 3 947
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #722 : 18.04.2013 klo 23:37:53 »
Taidan turvautua LOTTOON.

Ei hullumpi valinta, koska samanlaista lottoa se on apurahatkin.

Helsingin Sanomilla on lottokone, jossa voi tarkistaa, onko suosikkirivillään voittanut koskaan mitään. Kokeilin. Tammikuussa 1985 olisin saanut 4 oikein. Tätä se lotto on: kun lottoaa 30 vuotta, voi kerran saada neljä oikein.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Miha

  • Vieras
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #723 : 18.04.2013 klo 23:59:20 »
Nojoo, minä voisin pitää naamani ummessa ja muistaa että sain kuitenkin sarjakuvantekijät ry:ltä apurahan sekä Taikelta sen residenssin viime vuonna - että ei tässä nyt sikäli ihan pohjamudissa edetä. Ja voisin kai opetella tekemään parempia hakemuksiakin. Tai parempia sarjakuvia.

Näin käy aina kun en jaksa tehdä toimistolla mitään, alan häpäisemään itseäni kääkissä. Voisin jatkossa ennemmin sotkea jotain blogiini.

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 556
  • Kuka mitä häh?
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #724 : 19.04.2013 klo 00:28:57 »
Jep. Tyyli riippuu siitä mistä hakee. Mutta mielellään selkeästi.  Työsuunnitelma. Aikataulu. Aiemmat julkaisut. Eikä mitään "oon tuuminut että haen Ciguri Newsin sarjakuva-kirjeenvaihtajaksi". Apurahat ovat pääosin tarkoitetut työskentelyn mahdollistamiseen, ei elämiseen.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

tmielone

  • Il Dille
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 635
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #725 : 19.04.2013 klo 08:55:31 »
Apurahat on siitä vaikea laji, että samalla vaivalla kuin on kirjoittaessa joka vuosi ne 30 hakemusta (joissa ei kyllä ketään voi pyytää auttamaan) tienaisi samat rahat rehellisellä työllä (heh) joskus jopa moneen kertaan, mutta jos sen ajan käyttää siihen muuhun työhön niin ei jää aikaa tehdä sitä hommaa johon niitä apurahoja tarvitsee.

Näinhän se on. En minäkään nauti hakemusten kirjoittamisesta, mutta jos hyvällä hakemuksella on mahdollisuus rahoittaa seuraavan kolmen vuoden työt, niin kyllä se kummasti motivoi muutaman viikon puurtamiseen.

En ole samaa mieltä tuosta väitteestä ettei voi pyytää ketään auttamaan. Siitäkin on jo apua, jos näyttää hakemusta kaverille, joka voi korjata sieltä kirjoitusvirheet. Yksinään kun tekstiä muokkaa, niin se vaikuttaa aina paljon selkeämmältä kuin toisen ihmisen silmin. Helposti voi unohtaa selittää jonkun asian, joka on kirjoittajalle itsestäänselvyys muttei muille.

Kopioimalla jonkun onnistuneen hakemus ei juurikaan paranna omia mahdollisuuksia saada apurahaa. Se hakemus on pienin vaiva siinä - yleensä apurahan myöntäjän sivulla kerrotaan jo valmiiksi yksityiskohtaisesti mitä hakemukseen kuuluu laittaa.

En minä tarkoittanutkaan kopiointia vaan hyvien esimerkkien vertailua. Hakemuksissa oleellista on kuitenkin selkeys ja jäsentely. Vaikka idea olisi miten hyvä, mutta sitä ei ole osattu kirjoittaa auki, niin mahdollisuudet rahoitukseen ovat heikot. Muiden hakemuksista voisi saada hyviä vinkkejä oman hakemuksen jäsentelyyn ja muihin ulkoisiin seikkoihin, jotka vaikuttavat hakemuksen arvosteluun.

Se mitä apurahojen myöntäjät haluavat nähdä, on se, että rahoitettava hanke todella onnistuu. Ja että niillä rahoilla voidaan parantaa hanketta. Eli apurahoja myönnetään niille, joilla on todistusaineistoa siitä, että he osaavat käyttää rahaa työn edistymiseen, ja jotka osaavat suhteuttaa haetun rahan tehtävän työn määrään niin että kokonaisuus vaikuttaa mahdolliselta.

Sitten on se hanke. Hankkeelta vaaditaan näkyvyyttä ja merkittävyyttä. Maailman pitää muuttua ihan hiukan paremmaksi joltain pieneltä osalta sen vuoksi että apurahaa on myönnetty.

Käytännössä tää tarkoittaa, että apurahoja alkaa saada vasta kun apurahaa on jo saanut ja tehnyt niillä jotakin. Catch-22, kuten niin moni asia.

Noinhan se menee. Onhan se ihan ymmärrettävää, että henkilö, joka on jo osoittanut pystyvänsä toteuttamaan suunnitelmansa on paremmassa asemassa kuin pystymetsästä tullut. Tietysti, jos pystymetsästä tulleella tyypillä on hemmetin hyvä idea ja hakemus on vakuuttava, niin saattaa hänellekin jokunen ropo irrota. Minusta tuo vakuuttavuus on oleellinen juttu. Todennäköisesti rahoituksesta päättävät tahot eivät tiedä hakijasta muuta kuin mitä hakija on itse hakemukseensa raapustanut, joten tekstin tyylillä on suuri vaikutus. Jos tekstistä paistaa, että kirjoittaja ei oikein ole varma mitä on tekemässä, niin se huono juttu. Vaikka kirjoittaja olisi miten epävarma, niin tekstin perusteella pitää näyttää siltä, että hanke ei voi epäonnistua.

Ja voisin kai opetella tekemään parempia hakemuksiakin.

Yleensähän hakemuksista ei saa muuta kuin kielteisen päätöksen, joten vaikea sen perusteella parantaa omia hakemuksiaan kun ei tiedä mikä niissä mätti. Sen vuoksi yhteistyö muiden kanssa voisi olla hedelmällistä. Voisi verrata omaa, rahoittamatonta, hakemusta jonkun toisen rahoitettuun. Siinä saattaisi nähdä mitkä olivat oman hakemuksen puutteet. Tai toinen vaihtoehto olisi, että apurahalautakunnat antaisivat lausunnon, jossa perustelisivat miksi hanketta ei tällä kertaa rahoitettu. Se auttaisi varmasti seuraavan hakemuksen kanssa.

Apurahat ovat pääosin tarkoitetut työskentelyn mahdollistamiseen, ei elämiseen.

Olen seuraillut myönnettyjä apurahoja Sarjainfon sivuilta ja olen aina ihmetellyt myönnettyjen apurahojen pienuutta. Eihän parilla tonnilla vielä kummoista sarjakuvaa tehdä. En tiedä onko summien pienuuden syynä vaatimattomat pyynnöt vai niukat myönnöt. Jos yhden sarjakuvan tekemiseen pitää anoa rahaa useasta lähteestä muutama euro kerrallaan, niin en yhtään ihmettele, että väki purkaa täällä turhautumistaan. Kyllä sen pitäisi olla niin, että jos rahoitusta myönnetään, niin sitä myönnetään sen verran, että hanke on mahdollista toteuttaa sillä summalla kokonaan.
"Now there's only two things in life but I forget what they are"

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 837
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #726 : 19.04.2013 klo 12:46:23 »
jos hyvällä hakemuksella on mahdollisuus rahoittaa seuraavan kolmen vuoden työt, niin kyllä se kummasti motivoi muutaman viikon puurtamiseen.

Olen seuraillut myönnettyjä apurahoja Sarjainfon sivuilta ja olen aina ihmetellyt myönnettyjen apurahojen pienuutta. Eihän parilla tonnilla vielä kummoista sarjakuvaa tehdä. En tiedä onko summien pienuuden syynä vaatimattomat pyynnöt vai niukat myönnöt. Jos yhden sarjakuvan tekemiseen pitää anoa rahaa useasta lähteestä muutama euro kerrallaan, niin en yhtään ihmettele, että väki purkaa täällä turhautumistaan. Kyllä sen pitäisi olla niin, että jos rahoitusta myönnetään, niin sitä myönnetään sen verran, että hanke on mahdollista toteuttaa sillä summalla kokonaan.
Niitä kolmen vuoden apurahoja on aika niukasti joo.

Eihän parilla tonnilla vielä kummoista sarjakuvaa tehdä.
Ongelma on juurkin tämä. Myönnettävät summat ovat todella pieniä suhteutettuna normaaleihin kuukausipalkkoihin. Kasaat sen lätyn joko ns. blogimeiningillä jostain satunnaisista luonnoksista tai sitten hommaat 9/10 rahoituksesta muualta. Tässä mielessä apuraha sattaa olla myös aikamoinen taakka tai ongelma. Eikähän sillä apurahalla usein odotetakaan koko urakan kattamista se on vaan apu.  :)
Pääosin homma menee niin että sinulla on realistinen ja uskottava suunnitelma jonka jokainen osa on mietitty. Ja sitten saat, jos saat, puolet siitä mitä olet hakenut. Fiksu vastaisi tähän että pitää hakea puolet enemmän kuin tarvitsee, mutta se taas on vaikeampi perustella. Käytännössä pitää tehdä puolet nopeammin (puolet huonommin) ja silti hankkia jostain muualta rahaa. Päätösten odottelussa ja uusien hakemusten tekemisessä on sen verran jongleeraamista että ei siinä pitkäjännitteisestä työskentelystä ole tietoakaan.

Olen minäkin nyt viime vuosina saanut pari pientä apurahaa. 4-5 vuoden työskentelyssä niillä ei kuitenkaan ole juuri taloudellista merkitystä. Iloa on enempi ns. "julkisesta tunnustamisesta" ja vastaavasti surua sen puutteesta. Alussa meni pari hakemusta puihin. Hommaa piti harkita lisää, niinpä se oli 5 vuotta jäissä. Onnistumisprosenttini on kuitenkin tässä hankkeessa ollut 40% luokkaa että siksipä mietin hyvin tarkkaan osallistunko enää arvontoihin.
« Viimeksi muokattu: 19.04.2013 klo 12:49:19 kirjoittanut Reima Mäkinen »
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 556
  • Kuka mitä häh?
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #727 : 19.04.2013 klo 12:49:48 »
Mitäs minä tossa ylempänä sanoin:

"Apurahat ovat pääosin tarkoitetut työskentelyn mahdollistamiseen, ei elämiseen."

Parilla tonnilla saa jo kelvollisen tietokoneen/ohjelmia, tai sitten voi rahoittaa materiaalinkeruumatkan, maksaa työhuoneen vuokran, tjsp.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Miha

  • Vieras
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #728 : 19.04.2013 klo 12:54:45 »
Mitäs minä tossa ylempänä sanoin:

"Apurahat ovat pääosin tarkoitetut työskentelyn mahdollistamiseen, ei elämiseen."

Parilla tonnilla saa jo kelvollisen tietokoneen/ohjelmia, tai sitten voi rahoittaa materiaalinkeruumatkan, maksaa työhuoneen vuokran, tjsp.

Tämä oli kai juuri se osio joka meni aina itselläni kaikkein hitaimmin kaaliin. Ei se mitään, seuraavalla kerralla sitten.

Grezen

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 853
  • ¡Viva Zapata!
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #729 : 19.04.2013 klo 13:16:16 »
Itselläni 2000 euron apuraha mahdollisti yhden kuukauden virkavapaan albumin piirtämistä varten ja se oli myös hakemuksessa mainitsemani käyttötarkoitus rahalle. Koko albumia tietenkään ei tuossa ajassa valmiiksi saanut. Mutta ns. viraapelitöinähän tällaiset projektit joutuu joka tapauksessa vääntämään. Harvinaista herkkua on, jos mitään teosta voi kuukausipalkalla tehdä.

tmielone

  • Il Dille
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 635
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #730 : 19.04.2013 klo 13:28:46 »
Niitä kolmen vuoden apurahoja on aika niukasti joo.

Tuo esimerkki tulikin tutkimusmaailmasta. Siellä apurahakaudet yleisesti ovat vähintään vuoden.
 
Eikähän sillä apurahalla usein odotetakaan koko urakan kattamista se on vaan apu.  :)

Tähän (ja Vesan kommenttiin) suhtaudun aivan toisin. Kyllä hankkeelle pitää olla hyvä rahoituspohja ennen kuin sitä käydään tekemään. Jos rahoitusta ei irtoa, niin sitten sitä ei tehdä. Samalla hakemuksellahan voi yrittää monesta paikkaa yhtä aikaa. Tuurilla sitten joku saattaa tärpätä.

Enkä käsitä mitä sillä uudella ohjelmalla tai tietokoneella voi tehdä, jos ei ole rahaa sähköön/vuokraan/ruokaan. Kyllä Taikenkin ohjeissa pyydetään työsuunnitelmaa eli miten se teos aiotaan tehdä. Siihen luen mukaan myös elinkustannukset, sillä ei se uusi tietokone sitä sarjakuvaa itsekseen piirrä. Kokonaisbudjetissa erotellaan sitten työskentely ja välinehankinnat.

Fiksummat ovat minulle vitsaillen kertoneet, että rahaa kannattaa hakea sellaiseen hankkeeseen, joka on jo tehty. Näin hakemuksesta saa paremman ja uskottavamman. Sitten jos rahoitusta saa, niin sen voi käyttää johonkin muuhun juttuun, josta toivon mukaan syntyy jotain sellaista, mille voi hakea rahoitusta jatkossa. Ainut ongelma tuossa on se, että miten tuollaisen ketjun saa käynnistettyä, jos/kun ei ole rahoitusta.

Onnistumisprosenttini on kuitenkin tässä hankkeessa ollut 40% luokkaa että siksipä mietin hyvin tarkkaan osallistunko enää arvontoihin.

40% kuulostaa todella hyvältä saavutukselta! Sehän tarkoittaa, että kaksi hakemusta viidestä on tuonut rahaa kirstuun. Kyllä tuollaisella onnistumisprodentilla kannattaa jatkaa hakemusten kirjoittamista.

Mutta tarkennetaan vielä, että pohjaan omat näkemykseni apurahoista tutkimusmaailmaan, joten ne voivat sen vuoksi erota "alalla" olevien kokemuksista.
"Now there's only two things in life but I forget what they are"

tmielone

  • Il Dille
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 635
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #731 : 19.04.2013 klo 13:29:55 »
Itselläni 2000 euron apuraha mahdollisti yhden kuukauden virkavapaan albumin piirtämistä varten ja se oli myös hakemuksessa mainitsemani käyttötarkoitus rahalle. Koko albumia tietenkään ei tuossa ajassa valmiiksi saanut. Mutta ns. viraapelitöinähän tällaiset projektit joutuu joka tapauksessa vääntämään. Harvinaista herkkua on, jos mitään teosta voi kuukausipalkalla tehdä.

Noin minäkin sen laskisin. Pari tonnia per työskentelykuukausi.
"Now there's only two things in life but I forget what they are"

CryingBlueRain

  • Jäsen
  • Viestejä: 940
  • "Rapistuva natsikolossi etsii pelastajaa"
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #732 : 19.04.2013 klo 13:32:46 »
Muistelisin että apurahat ovat verovapaita noin 1700 euron kuukausisummaan saakka? (en ole sarjakuvatekoon apurahoja saanut enkä hakenut, mutta muihin projekteihin kyllä).
Ilman kielioppia ja historiankirjaa
ei ole mitään,
yksitoista tyttöä, yksitoista pensasta
ei ole mitään.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 9 837
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #733 : 19.04.2013 klo 14:34:33 »
Tähän (ja Vesan kommenttiin) suhtaudun aivan toisin. Kyllä hankkeelle pitää olla hyvä rahoituspohja ennen kuin sitä käydään tekemään. Jos rahoitusta ei irtoa, niin sitten sitä ei tehdä. Samalla hakemuksellahan voi yrittää monesta paikkaa yhtä aikaa. Tuurilla sitten joku saattaa tärpätä.

Enkä käsitä mitä sillä uudella ohjelmalla tai tietokoneella voi tehdä, jos ei ole rahaa sähköön/vuokraan/ruokaan.
Osa apurahoista myönnetään työskentelyyn. Eli sarjakuvan tapauksessa elinkustannuksiin. Mutta ei ne kustannukset eikä rahat todellakaan ole 2000euroa kuussa. Vuosiapurahat on vielä erikseen, niistäkin muutama tekijä nauttii. Mutta jos ajatellaan että sarjakuvia pelkillä apurahoilla tehtäisiin, niin meillä ilmestyisi vain muutama kotimainen sarjakuvakirja vuodessa.

40% kuulostaa todella hyvältä saavutukselta! Sehän tarkoittaa, että kaksi hakemusta viidestä on tuonut rahaa kirstuun. Kyllä tuollaisella onnistumisprodentilla kannattaa jatkaa hakemusten kirjoittamista.
Paitsi jos laskee itselleen tuntipalkan niiden hakemusten tekemisestä. Siihen saisi helposti laskennallisesti kulumaan puolet saaduista apurahoista.  :) Voisinhan sitä tietenkin vaikka homman loppuunsaattamiseen hakea. Toisaalta, siinä ajassa mitä menee niiden hakemusten pusaamiseen sen sitten melkein jo tekeekin loppuun (ja silloin aika on käytetty paljon fiksummin). Apurahojen hakeminen pitäisi tietenkin ymmärtää osaksi työtä ja prosessia, mutta itse olen sen verran romantikko, että en halua niin ajatella, menee maku koko hommasta. Elän tehdäkseni sarjiksia, en tee sarjiksia elääkseni, siinä on vissi ero.

En ole laskenut "onnistumisprosenttia" koko siltä ajalta kun olen rahoja hakenut, mutta kyllä se arviolta lähellä sitä 10% on. Varmaan siinäkin on eroja että kenelle systeemi sopii ja kenelle ei. Hylätyistä hakemuksista ei tietenkään myöskään pitäisi masentua, mutta kun tekee suunnitelmat, luonnokset ja tutkimukset huolella siinä jo aika pitkälle sitoutuu siihen hommaan. On pakko.

Mutta tarkennetaan vielä, että pohjaan omat näkemykseni apurahoista tutkimusmaailmaan, joten ne voivat sen vuoksi erota "alalla" olevien kokemuksista.
Taiteiluun verrattuna tutkimus onkin oikeaa työtä.  :)
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

sarjakuvavaikuttaja

  • liian elitistinen
  • Uusi jäsen
  • Viestejä: 6
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #734 : 20.04.2013 klo 13:50:14 »
Itselläni 2000 euron apuraha mahdollisti yhden kuukauden virkavapaan albumin piirtämistä varten ja se oli myös hakemuksessa mainitsemani käyttötarkoitus rahalle. Koko albumia tietenkään ei tuossa ajassa valmiiksi saanut. Mutta ns. viraapelitöinähän tällaiset projektit joutuu joka tapauksessa vääntämään. Harvinaista herkkua on, jos mitään teosta voi kuukausipalkalla tehdä.
Työskentelyapurahan määrä on keskimäärin noin 1125 euroa/kuukausi. 2000 euroa/kk on aika hulppea summa. Kerrotko vielä, mikä taho myönsi sinulle näin poikkeuksellisen suuren työskentelyavustuksen ja keitä oli sarjakuva-asiantuntijoina raadissa. Itse olen vuosien aikana saanut taiteen keskustoimikunnalta puolivuotisen työskentelyapurahan, kuukausisumma 1125 euroa, sekä myöhemmin kohdeapurahan näyttelyyn 2000 euroa. Maakuntarahastoista olen saanut kolmen ja kahden kuukauden työskentelyapurahoja, kuukausisumma niissäkin 1125 euroa. Siksi ihmettelen tätä kahden tonnin kuukausiavustista, koska en tiedä kenenkään muun niin suurta summaa saaneen.