Alix - Jacques Martinin antiikin sankari

[Laine, Jukka]

Täytyy tuo varmaan kohta lukea. En tarkalleen tiedä yksityiskohtia.

Mutta Uderzo oli ottanut Caesarin profiiliin mallia vanhasta roomalaisesta kolikosta. Jota ei ollut vielä huomannut silloin kun teki ihan ensimmäistä Asterix-sivua.

Jacques Martininkin Caesarin mallina oli ilmeisesti ollut joku viime vuosisadan englantilainen Shakespeare-näyttelijä.

[Hamilkar]

Kreikan lapsi on luettu ja hyväksi havaittu. Oma tulkintani on, että albumi on lähes suoraa jatkoa Tulivuoren uhreille, mutta välistä on jätetty tapahtumia pois (koska 1980 ehkä vielä ehkä oletettiin, että lukijat pystyvät täyttämään itse tyhjät kohdat). Juoni oli tässä todella hyvä eikä ollenkaan ennalta-arvattava ja jotenkin virkistävän erilainen. Lopun paatos on aivan mahtavaa. Hahmoissa on paljon psykologiaa ja ne eivät ole lainkaan yksiulotteisia. Upeaa antiikin Ateenan kuvausta kaiken kuorrutuksena - Ligne Claire -versiona tietenkin.

Tällä kertaa vain yksi vihjaileva ruutu bongattu (s. 8, ruutu 6)!

[Laine, Jukka]

Ensimmäisessä Alixissa on niin paljon vauhtia ja toimintaa ettei oikein juonta ole mahtunut mukaan. Huomaa selvästi että tämä on jatkikseksi laadittu ja ilmeisesti on jatkosarjasta karsittukin jotain pois. Albumi päättyy siihen kun Caesarista ja Alixista tulee sydänkäpyjäystäviä.

Kultainen sfinksi on selvästi suoraa jatkoa tälle. Piirrostyylikin on samanlaista sfinksin alussa.

Rhodoksen kolossikin nähdään, mutta eikös sen pitänyt olla sellainen että laivat kulkivat sen jalkojen välistä? Tässä se on yhdellä jalustalla ja pieneltä näyttää.

[Hamilkar]

Rhodoksen kolossikin nähdään, mutta eikös sen pitänyt olla sellainen että laivat kulkivat sen jalkojen välistä? Tässä se on yhdellä jalustalla ja pieneltä näyttää.

Tuo on vain legendaa - sehän tuhoutui maanjäristyksessä niin kauan sitten, että kellään ei ole todellisuudessa näkemystä, millainen se oikeasti oli. Olen lukenut jotain juttuja, että tutkijat spekuloivat tuota legendaa vastaan ihan pelkästään järjellä päättelemällä. Eli siis todennäköisesti on ollut joku iso patsas, mutta sataman suuaukon sivussa, ei päällä. Mutta siis mitään varmaa tietoa ei ole. Muutama vuosi sitten luultiin, että olisi löytynyt kolossin nyrkkiin puristettu käsi, mutta kun mötikkä nostettiin kohun saattelemana, niin se oli vain iso kivi, jota joku kaivuri oli raapinut siten, että veden alla näyttivät hieman sormien ääriviivoilta. Näin sen ainakin muistan.

[K.I.P]

Rhodoksen kolossikin nähdään, mutta eikös sen pitänyt olla sellainen että laivat kulkivat sen jalkojen välistä? Tässä se on yhdellä jalustalla ja pieneltä näyttää.

Pikku Jättiläisessä vuodelta 1949 on kolossi piirretty seisomaan kahdelle jalustalle ja laiva purjehtii jalkojen välistä....

Muistaako joku, missä kaikissa suomennetuissa Alixeissa väkeä uhrattiin Molokin kitaan ?
Muistelisin, että jossain niistä oli aiheesta enemmänkin, kuin pari ruutua.

[Laine, Jukka]

Jacques Martinin näkemys kolossista perustuu ranskalaiseen lyijykynäpiirrokseen 1800-luvulta. Mutta eihän kreikkalaiset Apollolle olisi patsasta pystyttäneet. Kyseessä on Helios. Ja patsas tuhoutui jo 170 vuotta ennen Caesarin aikaa.

Pikkujättiläisen kuvan muistan, ja malli on selvästi otettu Martin Heemkerckin maalauksesta 1500-luvulta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rodoksen_kolossi

[Hamilkar]

Mutta eihän kreikkalaiset Apollolle olisi patsasta pystyttäneet. Kyseessä on Helios.

Juu oli oikeasti Helios, mutta miksi kreikkalaiset ei olisi Apollolle patsasta pystyttäneet?
Martinin 'virhe' on ehkä selitettävissä sillä, että myöhempinä aikoina Apollo ja Helios sekoittuivat jossain määrin ilmeisesti samaksi jumaluudeksi. Näin ainakin Wikipediassa luki.

[stjerky]

Joo, ehdottomasti pitäisi ykkösosa saada. Vaikka seuraavana julkaisuna.

[Sigma]

Muistaako joku, missä kaikissa suomennetuissa Alixeissa väkeä uhrattiin Molokin kitaan ?
Muistelisin, että jossain niistä oli aiheesta enemmänkin, kuin pari ruutua.

Kirottu saari on etsimäsi albumi. Kamalia ihmisuhreja saman jumaluuden toisesta ilmentymästä on myös Etruskien aarteessa. Jossain muuallakin saatetaan sivuta aihetta, ehkä Karthagon aaveessa?

[Sigma]

Kreikan lapsi luettu täälläkin, pidin myös päällisin puolin. Vauhtia riittää, ja Ateenassa liikutaan koko tarinan ajan. Numa Sadulus voisi tarjota paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia myöhempiin tarinoihin (Numa Saduluksen kattoterassilta on muuten varsin passeli näköala ).

Muutama ihmetyksen aihe...

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Eikö Protoneionissa mukamas käytetty dreijaa, vai kuuluiko sekin tuotantosalaisuuksien joukkoon? Tieteellinen puoli taitaa vähän karata suitsista. Alix ja Enak loikkaavat alas Akropoliin pohjoismuurilta – ja meno jatkuu kuin ei mitään. Muuten, tuliko muillakin Arkelousista mieleen Hera Apollon kostosta?

[Timo Ronkainen]

Huomasikos kukaan että Numa Sadulus oli tietty Numa Sadoul, joka kirjoitti haastattelukirjan "Entretiens avec Hergé"? 

Timo

[tertsi]

Tai siis nimi on sama. Ulkonäöltään eivät ole Numat toistensa näköisiä.

Numa Sadoul väitti polveutuvansa muinaisista kreikkalaisista/roomalaisista tai vastaavista ja Martin iski silmää sarjakuvahahmon puitteissa.

Festareilla Apollon pöydässä juteltiin tämänsuuntaisia.

[CryingBlueRain]

Numa Sadoul väitti polveutuvansa muinaisista kreikkalaisista/roomalaisista tai vastaavista ja Martin iski silmää sarjakuvahahmon puitteissa.

Lähes jokainen Välimeren rannoilla asuva ihminen voi väittää samaa tekemättä tippaakaan vääryyttä tosiasioille. Kaikella ihmiset kerskuvatkin.

[tertsi]

Sadoulin tapauksessa sukulinja oli ilmeisesti poikkeuksellisen suora tai jotain.

edit:
Numa Sadoulin Franquin-haastattelukirja on erinomainen. Kannattaa hankkia, jos tulee vastaan, jo ihan kuvituksenkin takia.

Huhuja on että siitä oltaisiin tekemässä (laajaennettua?) uusintapainosta.

[stjerky]

Lähes jokainen Välimeren rannoilla asuva ihminen voi väittää samaa tekemättä tippaakaan vääryyttä tosiasioille. Kaikella ihmiset kerskuvatkin.

Eikö useimmat nykyiset kreikkalaiset polveudu lähinnä turkkilaisista? Jostain Kreetan osasta löytyy alkuperäisiä helleenien jälkeläisiä.