Kirjoittaja Aihe: Punaparta (Hubinon & Charlier)  (Luettu 130142 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Sampsa Kuukasjärvi

  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 4 259
Vs: Punaparta (Hubinon & Charlier)
« Vastaus #570 : 18.10.2020 klo 17:32:25 »
Garwin: Kiitos. En olisi arvannut, että tuo on noin vanha kikka ja että sitä käytetään yhä.

En muutenkaan tiedä mitään merenkulusta. Esimerkiksi laivatyyppien priki, kaljuuna, fregatti ja korvetti erot ovat minulle usvaa. Tässä uudessa kokoelmassa taisin törmätä uuteen kirjassa selittämättömään sanaan ”redi”, joka on jokin sataman alue. Tämä pihallaolo ei kuitenkaan aittaa, vaan päinvastoin kaikkia näitä sanoja on mukava nähdä, koska ne luovat eksoottista tunnelmaa!

Garwin

  • Jäsen
  • Viestejä: 327
Vs: Punaparta (Hubinon & Charlier)
« Vastaus #571 : 18.10.2020 klo 23:30:24 »
Totta SK, nämä kirjat ovat todella mielenkiintoisia myös historiallisessa mielessä. Itse yritin jäljittää netistä kakkoskirjassa (Kapteeni vailla nimeä) s.101 mainittua M. de Sullyn säveltämää "Rangaistusvankien marssia", jota soittajat soittivat kaleerin lähtiessä Toulonin satamasta, mutta turhaan. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla sävel samalla kun katsoo tuota kirjan kuvaa.

Usein sanotaan että laivat ovat redillä (redi, reti, roadstead (engl)). Redi on suojainen ankkuroitumisalue sataman edustalla. Laivat esimerkiksi odottavat redillä ankkurissa vuoroaan päästäkseen satamaan (laituriin) purkamaan, tai lastaamaan lastia/matkustajia. Purjelaivojen aikaan redillä voitiin myös odottaa ankkurissa sopivaa tuulta ennen matkaanlähtöä. Laivat on myös määrätty seisomaan karanteenissa redillä jos niillä on havaittu tarttuvia tauteja. Siellä oleminen on myös halvempaa kuin itse satamassa. Redi voi olla avoin, tai suojattu ihmisten rakentamalla aallonmurtajalla, tai se voi olla esim. luonnon muodostama lahti jonka pohjukassa on itse satama. Redillä tuulet eivät yleensä pääse tempomaan ja vahingoittamaan ankkuroituja laivoja. Kaikki ovat nähneet kuvia, joissa sataman edustalla on valtavasti laivoja. Ne ovat redillä.

https://www.flickr.com/photos/uwebkk/47926591642

 
« Viimeksi muokattu: 19.10.2020 klo 00:23:00 kirjoittanut Garwin »

Sampsa Kuukasjärvi

  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 4 259
Vs: Punaparta (Hubinon & Charlier)
« Vastaus #572 : 19.10.2020 klo 21:39:05 »
Kiitos redin selityksestä, Garwin. Et selvästikään ole maakrapu!

Totta SK, nämä kirjat ovat todella mielenkiintoisia myös historiallisessa mielessä. Itse yritin jäljittää netistä kakkoskirjassa (Kapteeni vailla nimeä) s.101 mainittua M. de Sullyn säveltämää "Rangaistusvankien marssia", jota soittajat soittivat kaleerin lähtiessä Toulonin satamasta, mutta turhaan. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla sävel samalla kun katsoo tuota kirjan kuvaa.

Itse asiassa tuosta sävelmästä on kysytty netissä enkuksi, ja linkki erääseen kuunneltavaan marssiin annetaan tuolla. Sen nimi on Marche des forçats des galères, ja säveltäjä kuulemma on Jean-Baptiste de Lully. (EDIT: J-B. Lully on kuuluisa säveltäjä, joka eli vuosina 1632 - 1687. Todennäköisesti hän on tuo ”M. de Sully” kun kerran kaleeritkin mainitaan tuossa marssin nimessä ja kun Punaparran ruudussa sanotaan kuuluisaan henkilöön viitaten "...jonka ammoin sävelsi itse M. de Sully".)

En löydä haulla muuta merkittävää M. de Sullyä kuin 1100-luvun piispan, joka aloitti Notre-Damen rakentamisen, mutta hän ei vaikuta olleen mikään säveltäjä.

Näissä on historiaa. Kun luin kakkoskirjaa, muistan, että sivulla 102 tarkistin, onko Marseille todella foinikialaisten perustama.

Aavelaivan ensimmäisen ja toisen tarinan kapteeni Henry Morganhan on oikea historiallinen merirosvo (tarkemmin sanottuna hän oli Englannin hallituksen valtuuttama kaappari). Kuitenkin hänen aluksensa nimi, Tulimaan aarteensa ja hänen kuolemansa ovat täysin keksittyjä Punapartaan.
« Viimeksi muokattu: 19.10.2020 klo 21:56:29 kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi »

Garwin

  • Jäsen
  • Viestejä: 327
Vs: Punaparta (Hubinon & Charlier)
« Vastaus #573 : 20.10.2020 klo 13:14:26 »
Itse asiassa tuosta sävelmästä on kysytty netissä enkuksi, ja linkki erääseen kuunneltavaan marssiin annetaan tuolla. Sen nimi on Marche des forçats des galères, ja säveltäjä kuulemma on Jean-Baptiste de Lully. (EDIT: J-B. Lully on kuuluisa säveltäjä, joka eli vuosina 1632 - 1687.

No tuo se varmaan on, kiitos. YouTube on kyllä mainio systeemi. Jean-Michel Charlier on vähän muuttanut nimeä jostain syystä. Itse päädyin ja hakoteille Monsieur de Sullyn kanssa, enkä onnistunut kääntämään "Google kääntäjän" kanssa ranskaksi tuota suomennettua marssin nimeä niin että se olisi löytynyt. Pääsin heti kaleerin kuvan kanssa oikeaan tunnelmaan. Mielikuvitusta tarvittiin enää luomaan laivan ja airojen narinat, soutajien ähkäisyt, veden loiske ja lokkien huudot.