Punaparta (Hubinon & Charlier)

[Lurker]

-- Iso annos kerralla kyllä saa huomaamaan toistoa. Punaparta 2:ssa toistuu mm. petturi laivalla ja se, että auttaja heittää apuvälineen Ericin päähän ja se, että purje putoaa hyökkäävien vastustajien päälle.

Hubinonin piirrostyyli ihmisissä on kiistatta hyvin kaavamainen. Ehkä ripeä työtahti pakotti siihen?

Samanlaiset jipot ovat toistuvasti käytössä myös Blueberryssä, ja molemmissa on tietty se hevonen, joka saa vetää karahkaa perässään tomupilven nostattaen niin että saa konnat peräänsä.

Kumpikin sankari, niin Eric kuin Blueberry, ovat jatkuvassa kissanhännävedossa "establishmentin" kanssa - elo on yhtä tuskaista taistelua väärinkäsityksineen. Molemmilla on voimakas kunniantunto, joka ajaa heidät mahdottomiin valintoihin.

Punaparta on myös huvittavan selkästi poliittisesti leimuavan punainen, varhainen anarkistikommunisti, ainainen kapinoitsija. Eric on maltillisempi, mutta tuikkaa ihan mielellään aatelisia kuoliaaksi miekallaan, jos tarvis.

[Hamilkar]

Punaparta on myös huvittavan selkästi poliittisesti leimuavan punainen, varhainen anarkistikommunisti, ainainen kapinoitsija. Eric on maltillisempi, mutta tuikkaa ihan mielellään aatelisia kuoliaaksi miekallaan, jos tarvis.

Mielenkiintoinen näkökulma, itselle ei lukiessa kyllä tullut ollenkaan tuollaista mielikuvaa, että olisi jotain poliittista aspektia tässä.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Eric - hänhän oli itsekin aatelinen ja halusi kyllä perinnön itselleen. Se aatelinen sukulaismies taisi päästä hengestään henkilökohtaisista syistä, ei minkään luokkatietoisuuden seurauksena

[Sampsa Kuukasjärvi]

Eräs toistuva tapahtuma on myös vankien pudottaminen laivasta mereen takaa-ajajien pysäyttämiseksi. Ja vastaavaa löytyy muutakin.

Hahmojen poliittisista motiiveista:

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Minäkään en näe Ericillä luokkataistelua. Ensimmäisessä kirjassa Eric estää aatelisen eli Kolumbian varakuninkaan pojan tappamisen. Toisessa kirjassa hän tosiaan haluaa aatelisarvonsa ja omaisuutensa kuten Hamilkar jo mainitsi ja ihan lopussa jopa astuu Ranskan kuninkaan palvelukseen. Ericin toimintaa ohjaa voimakkaasti oikeudenmukaisuus, mikä VOI johtaa esim. orjien vapauttamiseen tai aatelisten vastustamiseen ja jopa tappamiseen, mutta ei näiden luokan takia, vaan asiayhteyden takia.

Punaparta haluaa tuhota aatelisyhteiskunnan, koska häntä on kohdeltu (ainakin omasta mielestään) epäoikeudenmukaisesti. Hänen mukaansa yhteiskunta on epäoikeudenmukainen. Ehkä kuitenkin hänen motiivinaan on enemmän katkeruus ja kosto kuin jokin ideologinen aate. Ainakin punaisuus jää ehkä vain partaan ja takkiin. Anarkistista ja vahvemman lain toimintaa näkyy.

Punaparta näyttäisi vihaavan valtaapitäviä kansallisuudesta riippumatta, sillä hän hyökkää kaikenmaalaisten laivojen kimppuun. Ja kun Eric lähtee Lontooseen opiskelemaan, Punaparta sanoo, että tämä tulee huomaamaan siellä (ei siis esim. vain Ranskassa) yhteiskunnan vääryydet.

Toisessa kirjassa Eric toteaa, että yhteiskunta on kohdellut häntä(kin) epäoikeudenmukaisesti, mutta hän ei halua ruveta merirosvoksi. Mielestäni tämä ei ole poliittinen (ei sosiaalidemokraattinen eikä porvarillinen) päätös, vaan elämäntuntoon perustuva päätös: hän ei halua rosvota ja tappaa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Poliittisuudesta vielä vähän lisää:

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Jos nyt edelleen mietitään kommunismia, niin mielestäni sarjakuvassa ei näy viitteitä siitä, että nimihenkilö ajaisi alempien luokkien (”kansan”) aseman parantamista. Punaparta ei myöskään vaikuta kovin demokraattiselta johtajalta, vaan komentelee alaisiaan tylynä diktaattorina. Periaatteessa Punaparran merirosvoilla saattaa olla yhteisomistus, mutta yleensä rosvot jakavat saaliinsa yksityisomaisuudeksi nokkimisjärjestyksen mukaan.

Sanoisin, että Punaparta vastustaa ja sabotoi vallitsevaa järjestystä verisesti, mutta hän ei näytä esittävän sille vaihtoehtoa. Hänen systeemivihansa tehnee hänestä jonkinlaisen anarkistin. Ericin ajatteluun ehkä voidaan liittää tasa-arvon ja ihmisoikeuksien ajamista, ainakin miehille - sarjassahan ei esiinny monia naisia, joku merkittävämpi oli Super S -lehden jutuissa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Jess! Facebookissa tanskalainen kustantaja lupaa Punaparta 3:n ensi vuoden syksyksi. Käännökseni tanskasta:

Punaparta jatkuu. Vaati kakkosen (toisen kirjan), että saatiin vähän lisää vauhtia myyntiin, ja nyt uskallamme ajaa eteenpäin. Kolmas kirja ilmestyy elokuussa, painamme yhdessä suomalaisen kustantajan kanssa, ja se myös on hieman auttanut onnistumisessa.

Aivan mahtavaa! Eli siinähän tulisi silloin tarinat Le vaisseau fantôme, L’Île de l’homme mort ja Le piège Espagnol. Silloin ollaan puolivälissä Hubinon-tarinoissa...ehkäpä ne loputkin sitten tehdään.

Tanskalainen Facebook-päivitys vahvistaa, että kolmas kirja tulee Suomessakin elokuussa. Ja kokoelman alkuperäinen nimi on nimenomaan Le vaisseau fantôme.

Voisi kyllä Suomen Egmontkin kertoa tästä, jopa hehkuttaa sarjan jatkumista. En ole nähnyt blogissa, Facebookissa enkä Twitterissä vielä mitään ilmoitusta seuraavan osan ilmestymisestä. Ostakaa nyt kakkososaa, koska kolmaskin ilmestyy!

[wilpå]

Hieno uutinen!
Tässä ruokakunnassa korvamerkitään aina dublonit jotka uuteen Punapartaan menee.
Ja totta tosiaan, luulisi Egmontin mainostavan ainakin ilmaisilla alustoilla.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Mahtavaa on! Kiitos, Egmont!

Tulkoon muuten ketjussa mainituksi, että Punaparta 2:han voitti alkuvuonna Kvaakin käyttäjien äänestämän Koipeliini-palkinnon viime vuoden parhaasta käännössarjakuvasta. Asiasta ei ole voitu julkaista Kvaakissa uutista, koska sisällöntuottajien käyttämä ohjelma ei toimi. Siksi saitin etusivu ylipäätään on ollut muuttumaton tammikuun alusta lähtien.

Koipeliini-ketjusta täältä voi ladata lehdistötiedotteen, jossa sanotaan Punaparran ansioiksi seuraavaa:

Käsikirjoittaja Jean-Michel Charlier on osannut taitavasti rakentaa seikkailutarinoita, jotka ovat täynnä piinaavan jännittäviä tilanteita ja juonittelua niin ettei lukijan mielenkiinto herpaannu hetkeksikään. Esikuvina ovat olleet klassiset seikkailuromaanit Alexandre Dumas'n Kolmesta muskettisoturista C. S. Foresterin Hornbloweriin. Historiallinen ympäristö on viimeistelty erityissanastolla.

Anssi Rauhalan suomennos on tyylin mukaista. Kieli soljuu sujuvasti ja siihen on keksitty herkullisen värikkäitä sadattelu- ja nimittelysanoja kuten "kolminkertainen kollo", "lemmon suolet" ja "kanalja".

Victor Hubinonin realistinen taide ilmentää valtavaa työmäärää: 1700-luvun vaatteet, rakennukset ja laivat elävät yksityiskohtaisesti. Selkeäviivainen kuvitus on nautittavan kaunista ja konstailematonta.

[Lurker]

Kyllä nyt kelpaa.

Tämähän on kulttuuriteko, taas, edellinen oli komea putki Bruno Brazil -integraaleja.

[Darth Mika]

Täytyy kyllä kiittää Egmontia...toitte vähän valoa tähän Uudenmaan pimeyteen. Kohta meidät suljetaan tänne omaan kuplaamme, mutta aina voin kuitenkin haaveilla elokuisen syksyisestä illasta nojatuoli, lukulamppu, huurteinen kädessä, villasukat jalassa ihanasti lämmittäen ja punaparta 3 sylissä luettavana.
Kiitokset vielä tästä ennakkotiedosta!

[trendkiller]

Koronakauden parhaita uutisia. Kiitos Egmont.

[Culero]

Kiitos. Arvostan ja ostan varmasti. Eli ei tarvitse tilata niitä espanjaksi.

Pellerinin L'Épervier eli espanjaksi El Gavilánia olen ostanut. Tarinat eivät mielestäni yhtä hyviä kuin Charlierilla, vaikka piirrokset välillä huikaisevia. Tarinoissa muuten kyllä paljon samaa juonittelua, petturuutta ja uskollisuutta, 1700-luvun luokka-yhteiskuntaa ja purjelaivoja kuin tällä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Pellerinin L'Épervier eli espanjaksi El Gavilánia olen ostanut. Tarinat eivät mielestäni yhtä hyviä kuin Charlierilla, vaikka piirrokset välillä huikaisevia. Tarinoissa muuten kyllä paljon samaa juonittelua, petturuutta ja uskollisuutta, 1700-luvun luokka-yhteiskuntaa ja purjelaivoja kuin tällä.

Patrice Pellerinhän piirsi kaksi Punaparta-albumia 80-luvulla. Hänen täysin omasta sarjastaan - jota hän siis myös kirjoittaa ja värittää - L’Épervier eli Varpushaukka en muista aiemmin kuulleeni. Lambiekin näytteiden perusteella se on vallan komeasti piirretty, huhhuh!

Luulin muuten tuota L’Épervieriä laivan nimeksi niin kuin se Punaparrassa on, mutta se näköjään on sarjan päähenkilön lempinimi. Ja sarja näemmä alkujaan pohjautuu Punaparta-tarinan juoneen, jota Pellerin oli työstänyt aiemmin, joten ilmankos yhtäläisyyksiä Punikseen löytyy.

[Darth Mika]

Patrice Pellerinhän piirsi kaksi Punaparta-albumia 80-luvulla. Hänen täysin omasta sarjastaan - jota hän siis myös kirjoittaa ja värittää - L’Épervier eli Varpushaukka en muista aiemmin kuulleeni. Lambiekin näytteiden perusteella se on vallan komeasti piirretty, huhhuh!

Luulin muuten tuota L’Épervieriä laivan nimeksi niin kuin se Punaparrassa on, mutta se näköjään on sarjan päähenkilön lempinimi. Ja sarja näemmä alkujaan pohjautuu Punaparta-tarinan juoneen, jota Pellerin oli työstänyt aiemmin, joten ilmankos yhtäläisyyksiä Punikseen löytyy.

Siis tästä L’Épervier-sarjasta haluisin kyllä enemmän tietoa. Onko näistä tehty englanninkielistä versiota?

[Culero]

Eipä taida löytyä englanniksi vaan ranskaksi, espanjaksi ja flaamiksi. Espanjalainen Ponent Mon kääntää ja tekee integraaleja tosi monista, uudemmistakin, seikkailusarjakuvista, kuten Punaparta ja El Gavilán.

Tämä Pellerin muuten tehnyt paljon taustatyötä sarjakuvaansa varten, jotta se olisi historiallisesti mahdollisimman korrektia. Tätä varten tehnyt yhteistyötä meriarkeologien ja ja muiden historioitsijoiden kanssa.( L'Épervier, bande dessinée wikipedia).

[Darth Mika]

Eipä taida löytyä englanniksi vaan ranskaksi, espanjaksi ja flaamiksi. Espanjalainen Ponent Mon kääntää ja tekee integraaleja tosi monista, uudemmistakin, seikkailusarjakuvista, kuten Punaparta ja El Gavilán.

Tämä Pellerin muuten tehnyt paljon taustatyötä sarjakuvaansa varten, jotta se olisi historiallisesti mahdollisimman korrektia. Tätä varten tehnyt yhteistyötä meriarkeologien ja ja muiden historioitsijoiden kanssa.( L'Épervier, bande dessinée wikipedia).

Tuntuu kyllä mielenkiintoiselta sarjakuvalta. Täytyypi odotella, että joskus tulisi edes tuolla englannin kielellä tai jos Egmont Punaparran jälkeen kokeilisi tätä sarjakuvaa tuoda Suomeen. Toivotaan parasta.