Muutama sananen Punaparran hahmosta ja kyvyistä (olen aiemmin kirjoittanut Ericistä ja Kolmijalasta).
Keskeistä Punaparran luonteessa on katkeruus ja viha yhteiskuntaa ja vallanpitäjiä kohtaan. Hän ryhtyi merirosvoksi, koska häneltä kiellettiin arvo ja asema epäselvän syntyperänsä vuoksi. Hän toivoo myös aatelissyntyisen Ericin ryhtyvän merirosvoksi ja kostavan puolestaan yhteiskunnalle. (1. integraali, s. 68.)
Punaparta on lyömätön navigoinnissa ja taistelutaidoissa (1. integraali, s. 37). Hänessä on valtavasti karismaa ja johtajuutta, mutta ei lainkaan lämpöä. Hän on vihollisille aggressiivinen, häikäilemätön ja julma, ja kohtelee nurisevaa miehistöäänkin erittäin ankarasti. Ainoat läheiset hänelle ovat Eric, Baba ja Kolmijalka. Tämä on silti niitä sarjakuvia, jossa lukijat ovat rikollisen puolella.
Merirosvokapteenimme on taitava strategikko, mutta ottaa usein uhkarohkeita riskejä. Ensimmäisen integraalin alussa puolet merirosvolaivan miehistöstä kuolee hyökkäyksessä espanjalaislaivaan. Kolmannessa integraalissa hän tapattaa lähes kaikki miehensä viidakossa Vera Cruzin lähellä. Neljännessä integraalissa hän vie miehistönsä ansaan Cartagenassa, minkä jälkeen kaikki paitsi hänet hirtetään. On oikeastaan ihme, että hän enää saa uutta miehistöä kootuksi!
Punaparta kerää itselleen omaisuutta eikä suinkaan jaa sitä köyhille kuten Robin Hood. Välillä hän lupaa Ericille luopuvansa merirosvoudesta, mutta lupauksiin ei voi luottaa.
Punaparta käyttää oikeassa silmässä silmälappua. Ilmeisesti silmä on vahingoittunut eikä sitä pidetä siksi että pimeyteen tottuneella silmällä voitaisiin toimia nopeasti pimeässä, koska jälkimmäisessä tapauksessa viranomaiset varmaan ottaisivat vangitulta merirosvolta lapun pois. Vahingoittunut silmä näytetään 1. integraalissa sivuilla 81–82.
