Tässä jutussa on mielenkiintoisia kuvia myös niille, jotka eivät Prattista piittaisikaan eli missä menee
alitajuisten vaikutteiden, suorien lainojen ja plagiaatin raja.
Tuolla on sellainen piirros, joka varmaankin on alitajuisesti tai sattumalta muistuttanut erään taiteilijan työtä. Valokuvat todennäköisesti ovat tuttuja, ja onhan mm. Playboyn kannesta malli päätynyt italialaisen Kersantti Kirkin kanteen.
Pratt on tietysti joutunut plagioinnin kohteeksi, mutta osa teemoista tietysti jää muhimaan taiteilijoiden alitajuntaan. Sen sijaan erityisen ruma plagiaatti Prattin työstä on tehty otsikolla "Boqueron". Selitys lienee käsikirjoittaja Héctor Oesterheldin lesken, Elsa Sánchezin muistelmateoksessa Los Oesterheld. Siinä hän kuvaa, että Prattin ja Oesterheldin ajauduttua riitoihin, hänen miehensä kostona jostakin pyysi tytärtään piirtämään läpi Prattin kannen, jota käytti jossain toisessa julkaisussa kansikuvana. Tätä käsikirjoittaja häpesi jälkeenpäin (tai ainakin Elsa Sánchez häpesi, koska se on peräti päätynyt kirjaan saakka).
Argentiinassa osa harrastajia jotenkin demonisoi Prattin, mutta mm. kreditoinnit menivät kahden Oesterheldin omistamassa kustantamossa heidän mukaansa, joten olen kyllä taipuvainen uskomaan italialaisen kuvauksia. Sen sijaan ymmärrän kyllä, että asiaa penkoessa Pratt ärsyyntyi ja vastaukset tulivat sellaisena selitysten, puolustusten ja möksähtelyjen möykkynä, mikä varmaan on vaikuttanut asioiden tulkintaan. Pratt itse Petitfauxin kirjassa paukauttaa, että ei Oesterheldin kuolema muuta tosiasioita. Sitten hän tasoittelee, että Oesterheld oli paras kaikista. Kuolema tietysti tekee aina ihmisistä pyhimyksiä.
Se on sitten eri juttu, että netissä on näitä kiljukauloja, jotka huutavat plagiointia löytäessään samanlaisia ruutuja eri tekijöiden saman aikakauden töistä. Jo Abril-kustantajalla tekijät paikkasivat toinen toisiaan, ja vaikka sitä ei kukaan suoraan sano, niin erityisesti serkkunsa Alberto Ongaron kuvauksesta ymmärtää Mario Faustinellin juhlimisen menneen hieman yli. Todennäköisesti tällaisia pelastusoperaatioita tehtiin vähän hammasta purren, joten ei olisi mikään ihme, jos on samoista referenssimateriaaleista tai omista töistä haettu pikaisesti jotain mikä olisi edes sinnepäin mitä sivulla pitäisi tapahtua. Ja nämä todella menevät täysin ristiin, eikä niitä osaa kukaan enää jälkeenpäin selvittää.
Huolimatta siitä, että Pratt oli kollegojensa mukaan valloittava persoona, jonka ympärillä kaikki tapahtui, niin omien sanojensa mukaan asuminen samassa osoitteessa oli liikaa. Kun muita nuorempi Ivo Pavone saapui vuotta myöhemmin, muutti hän Pavonen kanssa toisaalle. Pavone sanoi, että Pratt saattoi nukahtaa jo iltakahdeksalta, mikä ajoi unettomuudesta kärsineen Pavonen pitkille öisille kävelyille.
