Sarjakuvien myyminen

[echramath]

Meillä on scifiroolipeliseurojen pikkujoulussa joka vuosi hilpeä lahjaleikki. Jokainen tuo sinne lahjapaketin, jossa voi olla ihan mitä tahansa. Ensimmäinen arvottu leikkijä ottaa jonkun paketin, avaa sen ja esittelee sisällön. Toinen leikkijä voi ottaa uuden paketin tai sitten sen mitä ensimmäinen otti, jolloinen ensimmäinen avaa uuden paketin. Jokainen uusi leikkijä ottaa joko uuden paketin, tai ryövää joltain edelliseltä, ja jokainen ryövätty saa ottaa uuden paketin tai ryövätä taas jotain muuta. Jotta homma loppuisikin joskus, samaa lahjaa ei saa ottaa itselleen toistamiseen – pariskunnat saavat tosin taktista etua tässä.

Tämmöisissä tapahtumissa voi päästä osasta kokoelmaansa eroon. Toinen juttu on, mitä oikein saa tilalle...

[Lurker]

Eläkkeellä sitten luen kokoelman läpi ja luetteloin... aih, rintaan sattuu... Niinpä niin.

Who Dies With The Most Stuff Wins – 100,000 Comics Up For Auction

Retiring from the store a couple of years ago, he had his collection in storage and planned on rereading and cataloguing them all. Sadly that was not meant to be.

[hatinufer]

Itse olen jo alkanut varautua moisen varalle. Jonkin verran on lehtiä jemiksessä... Liikaa vain siivouspäivinä....Toivottavasti ehdin ennen kuin viikatemies koputtaa ikkunaan.... Onneksi asun yläkerroksissa... Jo ikäänkuin valmiiksi.

[MTT]

Te jotka olette enemmän myyneet albumeita ja lehtiä huutonetin ja muiden kanavien kautta onko teillä joku hyvä systeemi miten tuo postitus on helppo hoitaa. Olisi kiva esim. laittaa ilmoitukseen vakiohinnat postitukselle.
Samoin olisi kiva jos lehdet myös menisivät perille niin ettei niitä ole ruhjottu matkalla.

Paljon esim. kustantaa nuo helposti kuoret normaalikokoisille lehdille ja albumikoolle (esim. alix koko).
Ja onko ollut tarvetta käyttää pehmustettuja kuoria vai meneekö ehjänä pelkässä normikuoressa ja taustapahvilla tms tms?

[JR]

Helposti-kuoret maksavat 45 euroa / 20 kappaletta, niitä myydään vain 20 kuoren nipuissa. Kappalehinnaksi tulee siis 2,25 euroa.

Alle 250 gramman albumit kulkevat halvimmin 2. luokan postissa 1,40 eurolla, ykkösluokan postissa 1,60 eurolla. Helposti-kuorien enimmäispaino on 500 grammaa, normaalikuoressa alle 500 gramman lähetys maksaa 3/2,80 euroa (1/2 lka). Eli Helposti-kuoret kannattavat vain, jos albumin+pakkausmateriaalin paino on yli 250 g.

Käytännössä 1 Lucky Luke / Asterix / tms -kokoinen albumi kulkee yleensä taustapahvin kanssa alle 250 grammaisena. Kaksi albumia nostaa painon tuohon 250-500-luokkaan ja kolme albumia menee yleensä yli 500 gramman.

Pehmustetut kuoret eivät ole mielestäni tarpeellisia. Itse käytän yhtä taustapahvia, joka on albumia suurempi (suojaa reunat). Albumin kiinnitän taustapahviin teippaamalla kaksi A4-arkkia pahvin päälle. Eli tällöin albumin toinen puoli on pahvia ja toinen A4-pintaa vasten ja A4:t pitävät albumin kiinni pahvissa.

Postituksessa paino on yleensä albumien kokoa ratkaisevampi tekijä, sillä kovin harva albumi on normaalia kuorta / Helposti-kuorta isompi. Pakkausmateriaalin+taustapahvin+kuoren painon voi itse standardisoida, yleensä 30-40 grammaa riittää niihin. Sitten voi vain laskea itse, että kuinka monta albumia 210 grammaan / 460 grammaan mahtuu.

[X-men]

Itse kun aikoinaan ostelin huudosta jenkkilehtiä (What Ifejä) niin lehdet tulivat paksuhkossa pahvikuoressa tai isossa kirjekuoressa ja lehdet olivat vielä pussitettu (2 lehteä per pussi) ja ohut taustapahvi.

[MTT]

Kiitos vastauksista,  näillä pääsee jo alkuun kun rupeaa iteroimaan sitä itselle sopivaa tapaa. Tietysti yhtenä rajoittavan tekijä pussituksissa, kirjekuoren laadussa jne on hinnat. Paksupahviset kuoret on kalliita ja hirveitä postimaksuja harva on varmaankin valmis maksamaan. Pussitus on hyvä ajatus ja tuo pahvi/A-nelkut molemmille puolille.

[TOSA]

Huuto.net tiputtaa nyt tehomyyjän rajan 50 myytyyn kohteeseen vuoden aikana. Minulla se tietää ainakin sitä että tulee usean kuukauden tauko että myytyjen kohteiden määrä tippuu alle 50kpl:een. Muutos astuu voimaan 31.1/1.2

Olen itse pakannut kaikki myymäni kohteet kirjekuoriin joissa on tullut minulle ostoksia nettikaupoista/huutonetistä, laskuja yms ja pahvilaatikkoja olen saanut myös nettikauppojen ostoksista yms. Kannattaa kierrättää pakkausmateriaalia koska siinä säästää aika paljon vuosien aikana jos aikoo jatkaa myyntiä pidempään. Teippi on ainoa pakkausmateriaali jota olen ostanut.

Paino ja ostajan tahto ratkaisee ainakin minulla sen laitanko taustapahvia vai en. Mainoksiin olen aina kyllä käärinyt lehdet vaikka en taustapahvia laittaisikaan. Jos postitettava on juuri painoluokan rajoilla niin olen jättänyt taustapahvin pois. Kalliimmat kohteet olen kyllä pakannut postimaksusta välittämättä mahdollisimman huolellisesti. Painon arvioiminen näyttää olevan ainakin minulle vaikeaa joten käyn yleensä aina postissa tarkistamassa pakatun tuotteen painon. Muutaman kerran olen jättänyt punnitsematta ja silloin yleensä on saanut omasta pussista maksaa vähän lisää postimaksuja.

[JR]

Niin, unohtui sanoman, jotta digitaalivaakaan kannattaa mielestäni investoida. Helpottaa tuota postitusta suunnattomasti. Pitäisi löytyä 15-20 eurolla Tarjoustavaratalosta tai vastaavasta puljusta.

Tuo huuto.netin tehomyyjätitteli ei itseäni hirveästi häiritse. Sen huuto.netin veloittaman komissionhan voi kuitata rukkaamalla aloitushinnan muutamaa prosenttia korkeammaksi ja on siitä jotain etujakin, suurimpana ehkä se, että saa kuvat näkyviin ilmaiseksi. Ja näköjään tallennettava ilmoituspohjakin kuuluu tehomyyjän etuihin, se on erinomainen apu, kun syöttää saman lehden numeroita ison läjän.

[mkivimaki]

Tuo huuto.netin tehomyyjätitteli ei itseäni hirveästi häiritse. Sen huuto.netin veloittaman komissionhan voi kuitata rukkaamalla aloitushinnan muutamaa prosenttia korkeammaksi ja on siitä jotain etujakin, suurimpana ehkä se, että saa kuvat näkyviin ilmaiseksi. Ja näköjään tallennettava ilmoituspohjakin kuuluu tehomyyjän etuihin, se on erinomainen apu, kun syöttää saman lehden numeroita ison läjän.

Nuo ovat tunnistautuneen etuja. En ole itse tehomyyjä ja silti löytyy samat avut myydessä.

[smitty]

Allekirjoitan herra Nissenin ensimmäisen viestin täysin.

Sillä nyt tämä hetki on edessä itselläni.

Syitä voi etsiä muuttuneesta parisuhdestatuksestani, mutta en (ainakaan usko) olevani niin t*ssun alla, että hävittäisin kokoelmani vain koska nainen sanoo niin.

Todelliset syyt ovat aika-paikka-akselissa: ei ole aikaa lukea sarjakuvia eikä ole paikkaa pitää niitä.

Nuorempana, siis silloin kun en väistellyt sapelihammastiikereitä tai katsellut mustavalkoisesta tv:stä "Tarzan lumisateessa"-jatkosarjaa, oli kiva lukea sarjakuvia.
Mutta silloin niitä oli vielä ns. vähän: pari tuntia, ja olit läpikäynyt koko satsin.

Mutta nyttemmin on internet, tv, leffat, e-kirjat, parisuhde, harrastukset, työ...ja kokoelman jatkuva kasvaminen ei ole helpottanut.

Milloin viimeksi olen oikeasti lukenut esim. Hämähäkkimies-lehden 5/1988?
En ainakaan tällä vuosikymmenellä.

Eikä edes aleta siitä kuinka jokaisessa muutossa 2/4 tavarasta on koostunut sarjakuvalehdistä, ja kuinka jokaisessa uudessa kämpässä suurin haaste on ollut lehtien saaminen edes jotenkin järkevään kaappitilaan.

Lisäksi tuntuu että kaikki lukemisen arvoiset vanhat sarjakuvalehdet julkaistaan kokoelmina jollain kotimaisella kielivaihtoehdolla, joten miksi raahaan epäkäteviä lehtiä vielä mukanani?

En toki luovu kaikesta: kovakantiset albumit jätän itselleni, ja ehkä jotain pehmeäkantisista albumeista, mutta loput...kuinkahan paljon Turun Sarjakuvakaupalle kehtaisi tuoda lehtiä myyntiin?

Tuntuuko haikealta? Ehkä sitten kun alan pakkaamaan sarjakuviani, mutta tällä hetkellä olo on vain vapautunut.

[koivisto]

Mulle on aina ollut helppoa heittää Aku Ankat roskikseen.
Jenkkilehtiä olen heitellyt sieltä huonommasta päästä olleita, siis kunnoltaan huonoja. Joitain Independenttejä menee kyllä helposti Akujen seassa...

Ei Tex Willereistäkään tohdi luopua...Tai Tinteistä. Ne voi viedä divariin.

Kaikista sarjiksista luopuminen on kuitenkin Mission Impossible. Esim. vanhat Avun välissä olleet lehdet ovat aarteita.

[Lurker]

Suurimmalla osalla vanhoja sarjakuvia on hyvin vähäinen ellei olematon arvo, ScienceFiction.com kirjeenvaihtajamme Jenkeistä kertoo.

Kokoelmansa myynyt kertoo: “A lot of people my age, who grew up collecting comics, are trying to sell their collections now, but there just aren’t any buyers anymore.”

[Darzee]

Suurimmalla osalla vanhoja sarjakuvia on hyvin vähäinen ellei olematon arvo, ScienceFiction.com kirjeenvaihtajamme Jenkeistä kertoo.

Ilmoittaudun itse tähän linkin takaisessa jutussa mainittuun ryhmään, joka ostaa kiinnostavat tarinakokonaisuudet mieluummin yksissä kansissa kuin alkaa keräillä lehtiä. Ylivoimaisesti suurin osa lehdistäni on ahkerassa käytössä olleita, divareista kerättyjä lukukappaleita, joiden rahallinen arvo lienee olematon. Uutena ostamani ovat toki enimmäkseen hyvässä kunnossa, mutta mitään suurharvinaisuuksia niiden joukossa ei taida olla.

[Lurker]

Ilmoittaudun itse tähän linkin takaisessa jutussa mainittuun ryhmään, joka ostaa kiinnostavat tarinakokonaisuudet mieluummin yksissä kansissa kuin alkaa keräillä lehtiä. Ylivoimaisesti suurin osa lehdistäni on ahkerassa käytössä olleita, divareista kerättyjä lukukappaleita, joiden rahallinen arvo lienee olematon. Uutena ostamani ovat toki enimmäkseen hyvässä kunnossa, mutta mitään suurharvinaisuuksia niiden joukossa ei taida olla.

Vielä lainaus tuosta jutusta ja epärealistisista odotuksista...! "Frank Santoro, of ‘The Comics Journal’ confesses that he had to break the news to someone who owned 3,000 comics, which he thought were worth at least $23,000 that “It was probably more like $500.  And a comic book store would probably only offer him $200.”