Rahoituksen loppu oli niin hiljainen, että uskon, että tässä käytännössä olivat potentiaaliset ostajat tällä kertaa.
Joukkorahoituksiin liitytään rytinällä heti alussa. Loppurytistyksiä nähdään perinteisesti vain suurimmissa tietokonepeliprojekteissa tms. Se on sama kuin asuntokaupassa, että joko tölli menee 2–4 vkon sisään tai sitten kohde ei käy kaupaksi lainkaan.
Sarjakuvaseuran keräys antaa mielenkiintoisen vertauskohdan. Se aloitti päivää aiemmin ja oli kerännyt Wally Woodin päättyessä tarkalleen saman verran tukijoita, kokonaispotti summittain tonnin vähemmän.
Kuvittelisin, että näihin verrokkitapauksiin osallistuvilla on edeltävää kokemusta joukkorahoituksiin osallistumisesta. Huolimatta siitä, että sarjakuvia ostava yleisö on varsin pieni, niin käänteellisesti suhteellisesti suuri osa siitä osallistuu joukkorahoitukseen.
Dropsien arvostelumenestystä ei varmaan ylitä enää mikään toinen opus tässä maassa, mutta sen painos oli surullisen pieni. Kun Eternautit ja Wally Wood leviävät koteihin myös sarjakuvakauppojen myötä laajemmin, niistä muodostuu kuin käyntikortteja, jotka vetävät uusia lukijoita ja tukijoita seuraaviin projekteihin.
Se on joskus vain kärsivällisesti grindattava, jauhoista se leipäkin valmistetaan.
