Kirjoittaja Aihe: Suursarjakuva Mannerheimista  (Luettu 10081 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Mikael Mäkinen

  • maziwapp
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 1 320
  • Ostapa kuule sarjakuvaa.
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #45 : 24.09.2020 klo 19:37:52 »
Kansa vaatii lisää videoita. Tai ainakin minä vaadin.

Se muuten voi olla, että asiakaskunta joka useimmiten on kiinnostunut Mannerheimista, ei välttämättä osaa kunnolla käyttää niinkin uusia asioita kuin youtube tai internet tai mikä ihmeen wifi se on.

Lisäksi täysin mainoksena ja ilman mitään muuta syytä, Reiman suursarjakuvaa Mannerheimista löytyy vielä Sotakirjastolta!

Veli Loponen

  • Isoveli
  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 11 047
  • <><
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #46 : 24.09.2020 klo 19:53:02 »
Samaa mieltä Mikaelin kanssa. Koko sun vlogi on ollut mahtava. Oon vain Youtubessa niin passiivinen, että jää yleensä siellä mainitsematta. Onhan näissä varmaan sekin, että nää käsittelee usein melko pieniä nippelijuttuja tavallisen kuluttajan näkökulmasta, mitkä taas tekijöille ja enemmän harrastuneille ovatkin sitten äärettömän mielenkiintoisia. Pitäis olla vaan jotain helposti pureskeltavaa, nopeilla leikkauksilla ja sen sellaisella höystettyä, että uppoaisi niin sanottuun suureen yleisöön.
Tää sun vlodi on jopa siinä määrin ollut innostava, että oon miettinyt sellaisen aloittamista yhden mielessä olleen projektin kanssa. En vain ole vielä saanut itse projektia aloitettua, joten ei ole ollut mieltä aloittaa tubettamistakaan.
Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva

Reima Mäkinen

  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 500
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #47 : 24.09.2020 klo 21:09:36 »
Kun en ole vielä tarpeeksi ruikuttanut niin mukailenpa vielä tähän sitä mitä kirjoitin just Youtubeen.

Kiiitos palautteesta. Mukava kuulla. Käytännössä kuitenkin vain Tubeen kirjoitetulla palautteella on mitään todellista merkitystä tässä, sillä ilman sitä kanava on kuollut kuin mutaan juuttunut zombi. Toisin kuin elävä kuollut, se lakkaa kuitenkin ennen pitkää myös liikahtelemasta. Näin se vaan some toimii.
Minulla tuo nyt toimi joten kuten ajamassa päiväkirjan virkaa.

Paljon olen kyllä miettinyt sitä että mitä asioita sinne kannattaisi laittaa ja miten asiat esittää. Lopputulos on ollut kompromissi omien mielenkiinnon kohteiden ja sen jonkun kuvitellun ideaalin välillä.
Kyllä se syy siihen miksei sarjispiirtäjillä ole enempää kanavia lienee just siinä että videoiden tekeminen edes joten kuten kivasti vaatii älyttömästi suunnittelua, aikaa ja vaivaa.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Hamilkar

  • Jäsen
  • Viestejä: 472
  • "ph’nglui mglw’nafh Cthulhu R’lyeh wgah’nagl fhta"
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #48 : 02.10.2020 klo 12:56:48 »
Luin juuri tämän teoksen - erittäin hieno teos, kiitos siitä! Tuo konflikti sinänsä erittäin mielenkiintoinen. Venäjän ylipäällikköä Kuropatkinia jossain kirjassa kuvattiin muistaakseni sanoilla "kaikkien aikojen huonoin kenraali" tai jotenkin noin. Oli muistaakseni ollut puolustusministerinä ja nimitetty komentajaksi puhtaasti poliittisin perustein. Pääongelma hänellä oli, että vetäytyi koko ajan vahvoistakin asemista peläten saarrostusta. Lisäksi ei edes ymmärtänyt, että siihen astisen sotahistorian suurin taistelu (Mukden) oli käynnissä yli 100 km levyisellä alueella ennen kuin se oli ohi. Lisäksi hänen rouvansa liikkui alueella omalla junallaan, jolla oli tietty etusija kiskoihin ja jossa jopa oma vaunu lehmiä varten, jotta saataisiin tuoretta maitoa aamiaskahviin.

Suuri tragedia tässä sodassa oli se, että molemmilla puolin oli pilvin pimein senaikaisten suurvaltojen sotilastarkkailijoita kiikaroimassa operaatioita, mutta kukaan heistä ei nähnyt juoksuhautojen ja piikkilangan yhdistelmän tehokkuutta puolustuksessa ja millaisia tappioita hyökkääjälle ne pystyivät aikaansaamaan, vaikka kaikki tämä oli jo nähtävissä tuolla. Toki se, että venäläiset lopulta vetäytyivät komentajansa tahdosta, vaikka olivatkin usein aiheuttaneet ensin suuria tappioita japanilaisille varmaan vaikutti tähän. Ehkäpä 1. maailmansota miljoonine kaatuneineen olisi voitu välttää, jos olisi tehty oikeita johtopäätöksiä?

Tshushiman meritaistelu taas vaikutti siihen, että luultiin olevan mahdollista hakea strateginen ratkaisu mereltä isoilla taistelulaivoilla. Tämäkin olettamus osoittautui vääräksi ja valtavasti rahaa tuhlattiin laivastokilpailuun.

Reima Mäkinen

  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 500
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #49 : 03.10.2020 klo 18:29:21 »
Yleisestihän Venäjän Japanin sota muistetaan myös siitä että ensimmäisen kerran ns. kehitysmaa nousi voittoisasti suurvaltaa vastaan. (Brittien tuella tosin, mutta kuitenkin).
Piikkilanka oli tosiaan uutta joo, varsinkin Port Arthurissa se pitkitti kärsimystä. Toinen uutuus oli konekiväärit, japanilaisilla. Jos niitä olisi ollut venäläisillä, olisi tilanne saattanut kääntyä toiseksi.

Psykologisesti Mukdenin valtauksessa venäläisiin vaikutti se että japanilaiset saivat roudattua rintamalle etelästä suuret tykkinsä, jotka olivat jo murtaneet Port Arthurin.

Muisteen että Kuropatkin olisi ansioitunut ainakin jossain määrin Turkin sodassa muutamaa vuotta aiemmin, vai oliko se suomalaissyntyinen Gripenberg (Ikaalisista)? Mannerheim taas pani karvaasti merkille sen, että Kuropatkin ei alkuunkaan tajunnut ratsuväen mahdollisuuksia. Kasakoita kuitenkin olisi ollut aika paljon käytettävissä. Venäjällä kuitenkin Kuropatkin lienee kiistanalaisempi, ei aivan kaikkien tuomitsema epäonnistuja. Oli hänen toimissaan tietty logiikka, mutta se ei vain purrut tämän vihollisen kanssa. Nykyihmisen on myös vaikea kuvitella mitä tiedonvälitys (taisteluissa ja aivan yleisesti maailmassa) oli siihen aikaan.

Kiitos palautteesta. En tiedä olenko muistanut valittaa, että kärsin tehdessä aika paljon rajaamisen vaikeudesta (niin että perustiedot kahakasta kannattaa hankkia muualta), mutta lopulta päätin sitten rajata sisällön aika tiukasti siihen mitä Mannerheim tiesi. Ruotsinkieliseen versioon tulee hieman enemmän yleisiä sotatapahtumia (ja vähemmän turhia sivuhenkilöitä  :)).
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Darth Mika

  • Insinööri
  • Toimittaja
  • **
  • Viestejä: 4 665
  • The Comics be with us...always!
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #50 : 03.10.2020 klo 18:36:05 »
Olikohan tuohon aikaan mitään kemiallisia aseita kehitetty.
I maailmansodassa oli jo yleisesti käytössä mm. kloorikaasu, sinappikaasu ja tietenkin kyynelkaasu.
Niin ja olikohan kaasunaamareita vielä kehitetty.
"Opinions are like assholes, everybody has one" (The Dead Pool, 1988 Clint Eastwood)

Reima Mäkinen

  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 500
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #51 : 03.10.2020 klo 18:56:29 »
En muista lukeneeni kemiallisista aseista. Mutta ellen väärässä ole, sota taisi olla ratsuväen joutsenlaulu tai siis se osoitti että ratsuväki on minkäänlaisena sotilaallisena nyrkkinä on mennyttä aikaa. Uusinta uutta oli toisaalta myös lennätin, jolla pystyi jotain viestimään.

Myös ilmavoimat olivat lapsenkengissään. Pyrittiin käyttämään jonkinlaisia tähystysilmapalloja. En ole niistäkään spesifisesti mitään lukenut. Nähnyt vain kuvia ja miettinyt, että visuaalisesti olisi mielenkiintoinen aihe sovittaa sarjakuvaan.  :)
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 3 259
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #52 : 04.10.2020 klo 12:43:50 »
Olen käsittänyt, että suurin ongelma oli, että sotilastarkkailijoiden viesti oli sellainen, että aggressiivisella ja määrätietoisella hyökkäyksellä saattaisi voittaa kuitenkin, vaikka tappiot modernissa sodassa olivatkin jumalattomat. Sotahan kuitenkin päättyi jonkinlaisessa ajassa jonkun voittoon.

Ensimmäisen maailmansodan pahimmat tappajat taisivat olla "ulkoaseellisia". Yllätyshyökkäykset olivat perin vaikeita, jos lentokoneella pystyi vakoilemaan joukkojen liikkeitä. Läpimurroista oli vähän hyötyä, kun puolustaja saattoi tuoda lisää joukkoja rautateitse. Ja ylipäätään teollistunut yhteiskunta saattoi mobilisoida koko valtion sotaa käymään, ja sota muuttui kilpailuksi siitä, mikä niistä romahtaa ensimmäisenä.
I've got 99 problems, but luftballons ain't one. // comixblag

Reima Mäkinen

  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 500
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #53 : 04.10.2020 klo 12:59:02 »
Japanin sota poikkesi tosiaan aika paljon ekasta maailmansodasta (vaikka molempia omana aikanaan kutsuttiinkin vain nimellä suuri sota). Vaikka Japani tavallaan voittikin sodan se jossain määrin hävisi amerikkkalaisten kätilöimän rauhan ja käytännössä molemmat maa-armeijat olivat noin vuoden mittaisen kahakoinnin jälkeen aivan lopussa (ja kyllä Venäjä lähes tulkoon romahti jo tässä vaiheessa). Taisteluitahan käytiin syvällä sisämaassa, ns. jumalan selän takana, hyvin karuilla seuduilla  joiden ruokavarannot oli nopeasti syöty. Miesten lisäksi piti ruokkia hevosetkin... Ainoastaan merisodassa tuli hämmästyttävän selkeä voitto japanilaisille kun venäläisten (Tyynen meren ja Itämeren) -laivastot  käytännössä tuhottiin.

Strategisena erona hahmotan ainoastaan sen että Japanilaiset hakivat voittoa hinnalla millä hyvänsä kun taas Kuropatkin yritti säästää miehistöään. Tappioden tarkastelu näin jälkeen päin on vaikeaa, koska sikäläiset kiväärit eivät tehneet yhtä fataalia damagea kuin nykyiset. Haavottuneita tuli paljon.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Hamilkar

  • Jäsen
  • Viestejä: 472
  • "ph’nglui mglw’nafh Cthulhu R’lyeh wgah’nagl fhta"
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #54 : 05.10.2020 klo 15:15:31 »
Totta. Japanikin oli miltei vararikossa sodan jälkeen ja hirveät miestappiot kärsineenä sekin. Japanilaisille rauhanneuvottelujen lopputulos oli valtava pettymys ja omalta osaltaan loi katkeruuden siemenen länsimaita ja ennen kaikkea Yhdysvaltoja kohtaan. Japanilaisten maavoimien keskeinen kenraali Nogi (Port Arthurin ja Mukdenin voittaja) oli siinä määrin sydämistynyt tappioluvuista ja joidenkin arvioiden mukaan jopa myös rauhansopimuksesta, että esitti keisari Meijille pyynnön tehdä seppukun. Pyyntö evättiin, mutta sellainen takaportti jätettiin, että "ei keisarin elinaikana ainakaan". Näin ollen molemmat poikansa sodassa menettänyt Nogi teki vaimonsa Shizukon kanssa jushin ("seurata herraansa kuolemaan") eli tsuifukun Meijin hautajaisten aikana.   

Edit: typo
« Viimeksi muokattu: 06.10.2020 klo 08:53:03 kirjoittanut Hamilkar »

Hamilkar

  • Jäsen
  • Viestejä: 472
  • "ph’nglui mglw’nafh Cthulhu R’lyeh wgah’nagl fhta"
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #55 : 07.10.2020 klo 10:39:33 »
Tappioden tarkastelu näin jälkeen päin on vaikeaa, koska sikäläiset kiväärit eivät tehneet yhtä fataalia damagea kuin nykyiset. Haavottuneita tuli paljon.
Netistä luin, että noita tehottomia Arisaka-kivääreitä (kaliiperi 6,5 x 50 mm) päätyi Suomeenkin kymmeniä tuhansia Venäjän armeijan mukana! Ne ei olleet mitään sotasaalisaseita, vaan ostettu 1. maailmansodan tarpeisiin Japanilta, joka pysytteli konfliktin ulkopuolella lukuunottamatta Saksan Tyynenmeren- ja Kiinassa sijaitsevien siirtomaa-alueiden valtausta. Nämä lienevät pääosin juurikin 1904-1905 sodassa käytettyjä 30- ja 35 mallin kiväärejä ja 38 karbiineja taisi olla myös. Mallien nimeämiskäytäntö on mielenkiintoinen, esim. 30 tarkoittaa keisari Meijin 30:ttä hallituskautta, ts. sinä vuonna ko. malli julkaistu. Noita oli sitten erittäin runsaasti eri osapuolilla vuonna 1918, missä Mannerheimkin tunnetusti mukana.

Mitä lienee miettinyt näitä nähdessään? Toki varmaan oli nähnyt näitä itärintamallakin, sillä varsinaisia kolmen linjan kiväärejä ei siellä riittänyt edes etulinjan joukoille.

Darzee

  • Valistunut arvailija
  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 2 184
  • Me likes prairie dogs!
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #56 : 07.10.2020 klo 12:37:40 »
Yleisestihän Venäjän Japanin sota muistetaan myös siitä että ensimmäisen kerran ns. kehitysmaa nousi voittoisasti suurvaltaa vastaan. (Brittien tuella tosin, mutta kuitenkin).

Tämä aspekti tosiaan on aikalaisjulkisuudessa esillä. Hiukan vastaavaa julkisuutta saivat tosin myös etiopialaiset lyödessään Italian armeijan Adowan taistelussa 1896 - ja silloinkin suurvaltojen (itse asiassa erityisesti Venäjän) materiaaliavulla oli merkitystä lopputulokselle.

Matti Karjalainen

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 1 982
  • Friendly Neighborhood Librarian
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #57 : 20.10.2020 klo 22:12:03 »
Uusinta uutta oli toisaalta myös lennätin, jolla pystyi jotain viestimään.

Menee vähän ohi aiheen, mutta jo Suomen sodassa 1808-1809 oli käytössä optinen lennätin, jolla voitiin viestiä Tukholman ja Etelä-Suomen välillä.
"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)

Hamilkar

  • Jäsen
  • Viestejä: 472
  • "ph’nglui mglw’nafh Cthulhu R’lyeh wgah’nagl fhta"
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #58 : 21.10.2020 klo 13:55:07 »
Menee vähän ohi aiheen, mutta jo Suomen sodassa 1808-1809 oli käytössä optinen lennätin, jolla voitiin viestiä Tukholman ja Etelä-Suomen välillä.
Mielenkiintoinen tieto kuitenkin! En ollut kuullutkaan. Onko välillä sitten luotojen ja saarien ketju niin katkeamaton, että tuo on mahdollista, vai onko ollut jonkinlainen alus/aluksia ankkurissa välissä?

Joka tapauksessa lennättimen lisäksi Venäjän-Japanin sodassa oli myös kenttäpuhelimia käytössä jo.

Reima Mäkinen

  • Avustava toimittaja
  • *
  • Viestejä: 9 500
Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
« Vastaus #59 : 21.10.2020 klo 21:22:06 »
Uusi tieto minullekin. Lennättimen rooli korostui kuitenkin siinä että Venäjällä voitiin pitää yhteyttä rintamalta Pietariin asti. Lehdetkin pystyivät aika nopeasti painamaan uutisia rintamalta "sähkösanomina". Sikäli kun sensuuri nyt mitään vuoti. Varmaankin asemasotavaiheessa oli mahdollisuus linjoja viritellä. Mannerheim mainitsee näistä pari kertaa, ovat mukana kirjassakin. Kuropatkinin Mukdeniin virittämä yhteyskus piti tietenkin vain kuvitella, eikä niistä nimenomaisista lennättimistä muutenkaan löytynyt referenssiä. (Joku kuva löytyi missä lennätin oli ilmeisesti viritetty hevoskärryihin.)

Yleisesti ottaen Mantsuriassa sodittiin todella laajalla alueella ja tieto kulki kaiketi parhaiten ratsastavien lähettien mukana. 
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson