Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät => Aiheen aloitti: Reima Mäkinen - 26.11.2018 klo 12:15:09

Otsikko: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 26.11.2018 klo 12:15:09
Mun sarjakuvista ja kirjoista on Kvaakissa jonkin verran keskusteltu, mutta ajattelin nyt avata tämmöisen ihan uuden ketjun uuden projektini ilmestymisen kunniaksi. Mannerheimin sotapäiväkirja sarjakuvaksi piirrettynä on tulossa tyrkylle siis heti alkuvuodesta 2019.

Aiemmin olen kirjan kehittelyyn keskittynyttä Vlogiani eli tubekanavaani hieman mainostellut tuolla Sarjakuvablogit ketjussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,3157.msg489489.html#msg489489). Ehkä tässä ketjussa voisi muutenkin puhua Mannerheim-sarjakuvista?

Olen nyt saanut Vlogisarjani jonkinlaiseen päätökseen ainakin mitä tulee itse sarjakuvan (sarjakuvakirjan) piirtämiseen. Viimeisimmät videot käsittelevät Kannen (https://youtu.be/NW2obmfQvks) ja takakannen suunnittelua. (https://youtu.be/FooQgqRw_iI)
Seuraavaksi teen Vlogin osat 1-9, jotka sisältävät osittain vuosien varrella kuvaamaani matskua, siis ajalta jolloin en vielä tiennyt että julkaisisin tämmöistä sarjakuvan kommenttiraitaa, tai korkeintaan mietin sitä mahdollisuutta.

Projektihan on kaikkineen ollut odotettua paljon pidempi ja hankalampi - joka suhteessa, että sikälikin asiaa on piisannut.
Samaan aikaan olen tutkiskellut hieman nettisarjakuvaa ilmiönä, Youtubea ja sen sellaista, eli siihenkin voidaan täällä vielä palata. Tuossa videopäiväkirjassa olen hakenut muotoa, joka ei olisi tuben perinteistä (ja nälköjään myös suosituinta) piirustusvideota tai tutoriaalia. Olen tehnyt sen tyyppisiä pätkiä jollaisia itse haluaisin katsoa (ja kuunnella) muiltakin sarjakuvantekijöiltä.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 26.11.2018 klo 12:57:10
Siis kustantaja löytyi? (vai oliks tästä jo puhetta?)
Millä tavalla muuten päädyit tähän aiheeseen ja eikös tuohon ole tarvittu jonkinlaisia lupia perikunnalta tai miten toi menee?

Timo
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: VesaK - 26.11.2018 klo 13:15:48
Ei kai itsenäiseen teokseen lupia tarvita, vaikka se perustuisikin historialliseen henkilöön. Toinen juttu oli Rumban juorupalsta "Nisse Mannerheim" johon perikunta lopulta puuttui (kun Nissestä oli kerrottu Hesarin kuukausiliitteessä). Sukunimet ovat suojattuja, joten palsta lyheni "Nisse M":ksi.

Mutta sen paremmin Mäkelä & Parkkarin humoristiseen "Mannerheim ja ihmissyöjätiikeriin" kuin Fingerporin Marski-strippeihin ei taatusti ole lupia kyselty. 
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 27.11.2018 klo 01:02:00
Mutta jos perustuu teokseen: "Mannerheimin sotapäiväkirja sarjakuvaksi piirrettynä"?

Timo
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 27.11.2018 klo 10:09:59
Siis kustantaja löytyi? (vai oliks tästä jo puhetta?)
Millä tavalla muuten päädyit tähän aiheeseen ja eikös tuohon ole tarvittu jonkinlaisia lupia perikunnalta tai miten toi menee?

Timo

Enemmän mietin oikeastaan kääntäjän (Heikki Eskelinen) tekijänoikeuksia. Alkuperäinen päiväkirjahan on ruotsiksi. Muutin tekstiä mahdollisimman paljon dialogiksi ja kirjoitin myös kaikki "suorat päiväkirjakohdat" uusiksi omin sanoin, niin että senkään takia ei pitäisi tulla ongelmia. Tekijänoikeushan suojaa muotoa, eli teksteissä ikään kuin sanojen ja lauseiden järjestystä. Muiden lähteiden avulla olen sitten täydentänyt varsinaisen päiväkirjan aukkoja. Hieman pannut omianikin joukkoon (M-auktoriteetteihin nojaten toki) siihen kohtaan mistä Mannerheim oli repinyt jotain pois.

Päädyin aiheeseen sattuman kautta. "Päiväkirja Japanin sodasta 1904-905" tuli vastaan divarissa, en kai ensin raatsinut ostaakaan vaan lainasin kirjastosta ja luin. Sodan realismi yllätti.
Muutenkaan "tarina" ei oikein resonoinut Mannerheimista rakentuneen myytin kanssa. Aloin kuvitella, miten nämä hieman piiloon jääneet asiat saattaisivat ehkä kiinnostaa muitakin kuin minua. Kaiken lisäksi, tyypillisesti kun on Mannerheimista kyse, on olemassa kaikenlaisia totuuksia. Esimerkiksi Mannerheimin panos Mukdenin taistelussa kerrotaan useimmiten sanomalehtitekstissä esiintynyttä virheellistä (siis ristiriidassa päiväkirjan kanssa olevaa) silminnäkijan tulkintaa lainaten. ( Toinen Japaninsodan maataisteluiden kohokohdista oli Port Arthurin valtaus)

Niin, siis tuntui että halusin ns. syventää omaa Mannerheim-suhdettani. Minua viehätti se että kyseisessä päiväkirjatekstissä hän näyttäytyi kuitenkin jotenkin aitona ja samaistuttavana, toisin kuin myöhemmissä, hyvinkin huolella brändätyissä kertomuksissa ja ulostuloissa.
Olosuhteistakin johtuen Mannerheimin sotapäiväkirja on myös hajanainen, eikä siitä aina saa selville että mitä oikein oli tapahtunut. Näitä aukkoja sitten uppouduin tutkimaan eri lähteistä ja tavaamalla alkuperäistekstiä yhä uudelleen. Eli salapoliisityö vei mennessään kun sille oli antanut pikkusormen. Loppu olikin sitten idioottimaista pään hakkaamista petäjään, kun en osannut antaa periksi.

Samalla kun itse uppouduin aiheeseen, upposi myös muutamakin suurelokuvahanke Mannerheimista. Jollain tasolla tämäkin kiehtoi, että jos saisi kuitenkin ukosta jonkinlaisen sarjakuvan aikaan. Seuraava Vlogi, eli numero 1. tulee myös käsittelemään tätä aihetta.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: VesaK - 27.11.2018 klo 14:07:53
Carl Gustaf Emilistä on ilmestynyt yli 400 kirjaa, joku joskus naljaili että 1972 taisi viimeksi olla vuosi jolloin ei julkaistu yhtään opusta Mannerheimista. Marsalkan omien kirjoitelmien tekijänoikeudet raukeavat 2021.  

Sarjakuvia toki vähemmän. Mäkelän ja Parkkarin novelliteoksen ohella Heikki Paakkasen "Suomi sodassa 1939 - 1945" (Tammi 1991) lienee uskottavin Marski-kuvaelma.  

Kysyntää Mannerhaimalle tuntuu olevan edelleen, harmi vaan että tässä systeemien murrosvaiheessa isolle sarjakuvateokselle on vaikea löytää kustantajaa. Luulisi, että jokin "perinneyhdistys" voisi ottaa julkaisukuluja niskoilleen ja ennakko-ostaa kirjaa?  
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Darzee - 27.11.2018 klo 14:30:32
Onhan näitä. Champion of Liberty (http://www.championofliberty.fi/), Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö (http://www.mannerheiminperinnesaatio.fi/saatio), Sotamuseo ja niin edelleen. Niiden suhtautuminen marsalkan muistoon voi kyllä olla aika pompöösiä, mikä ehkä osoittautuisi taiteilijan tulkinnanvapauden kannalta ongelmalliseksi. Tai sitten ei, kysymällä ei paljon aikaa häviä.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 28.11.2018 klo 10:41:03
Pääsin itsekin piirtämään Mannerheimia Isku Porkkalaan (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,18008.0.html) -projektissa. Lisäksi häntä on versioitu viime vuosina Sangatsun julkaisemassa Simo Häyhä -mangassa. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17138.0.html)

Tuon Parkkarin ja Timpan Mannerheim ja Ihmissyöjätiikerin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7182.0.html) lueskelin joskus kymmenisen vuotta sitten. Sittemmin olen selaillut ja nyt otin uusintalukuun. Kuvitushan siinä on parasta laatua, mutta ne "surrealistiset lisukkeet", joihin Asko AA tuolla toisessa ketjussa viittaa, tai jokin, saivat minut hieman vieromaan kyseista kirjaa. Odotan että nyt toisella lukemalla kolahtaisi enemmän.

Edelleenkin häiritsee se että Katarina Lilqvistin erikoinen ja taiteellinen nukkeanimaatio ja Erkko Lyytisen YLElle tuottama aivopieru, ovat ne Mannerheim-kertomateokset, jotka nykyihminen muistaa. Vanhemmalle polvelle toki tulee varmaan mieleen myös Rintalan Mummoni ja Mannerheim, jota (kirjaa) itse pidän kyllä parhaana fiktiivistyyppisenä teoksena Mannerheimista.

Kustannan tosiaan itse. Näitä moninaisia vaiheita selvittelinkin jo mm. VLOGissa n:ro 16 (https://www.youtube.com/watch?v=37PEXagJOW0), meno on jatkunut samanlaisena, mutta ei siitä sen enempää. Elvyttelen hieman Kuvagra -nimi/tuotemerkkiäni. ISBN-keskuskin kyseli että olenko sama tyyppi joka kustansi Ruuhkalukemisto-läpyskän (http://www.nic.fi/~kuvagra/ruuhka/takans.gif). Josko vaikka ensi vuonna alkaisi kustannushommat kiinnostaa enemmänkin.

Uusimman videon perään on  (https://www.youtube.com/watch?v=FooQgqRw_iI)muuten ilmestynyt pari mielenkiintoista kommenttia liittyen sen hakaristi-teemaan.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Darzee - 28.11.2018 klo 11:19:15
Edelleenkin häiritsee se että Katarina Lilqvistin erikoinen ja taiteellinen nukkeanimaatio ja Erkko Lyytisen YLElle tuottama aivopieru, ovat ne Mannerheim-kertomateokset, jotka nykyihminen muistaa. Vanhemmalle polvelle toki tulee varmaan mieleen myös Rintalan Mummoni ja Mannerheim, jota (kirjaa) itse pidän kyllä parhaana fiktiivistyyppisenä teoksena Mannerheimista.

Marsalkka on toki päässyt kertomakirjallisuuteen Rintalan jälkeenkin, viime vuosilta mainittakoon sivurooli Jari Tervon "Troikassa" ja nimiosat Juha Vakkurin näytelmässä "Mannerheim ja saksalainen suudelma", ynnä näytelmän romaaniversiossa sekä Raija Orasen "Marsalkan ruusussa". Mutta niinhän se on, että elävä kuva yleensä tavoittaa laajemman yleisön.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 28.11.2018 klo 12:38:23
Joo, mullakin on tuossa luettavien pinossa Hannu Raittilan, Mannerheim (Siltala 2010), joka vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta ja liittyi jotenkin Solarin elokuvahankkeeseen. Orasellakin toki kai ihan oma kulmansa kohteeseen. Paavo Rintalan kirja sattuu nyt vain olemaan niitä harvoja, joita olen lukenut.  :) Enkä missään vaiheessa ole oikeastaan pyrkinytkään kehittämään omaa asiantuntemustani, muuten kuin liittyen tuohon 1900-luvun alkuun ja C.G.E.M:n elämään ennen Japanin sotaa. Marskin elämässähän tosiaan olisi aineksia vaikka mihin.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 05.12.2018 klo 13:12:54
Nyt on hyvä hetki hypätä mukaan seuraamaan projektiani, sillä julkaisin juuri videopäiväkirjasarjan osat 1 ja 2. Toki Tubessa on myös jo osat 10-37, eli jaksoja on kohta enemmän kuin kanavan (https://www.youtube.com/channel/UCjF0hemNrhzem1UELc8bCVw) tilaajia!

Mutta contenttia löytyy, kuten nuoriso asian ilmaisisi. Tässä tuoreimmassa pätkässä kerron esimerkiksi sarjakuvapiirtäjän elämästä Nairobissa (https://youtu.be/M7WVplkQcJk). Se jos mikä on jännää.
Osa yksi käsitteli varhaisia vaiheita eli alkusykäyksiä vuosina 2004-2009, sekä sitä miksi tämä aihe kiinnosti minua. Otsikointi on Tubelle tyypillisesti klikkihakuinen eli Mannerheim oli luuseri (https://youtu.be/un9_H9xAjaE), mutta älä anna sen hämätä.  ;)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 11.12.2018 klo 22:41:27
Olen saanut pari uutta jaksoa videopäiväkirjaa Tubeen. VLOG3 kertoo toisesta vuodesta Nairobissa (https://youtu.be/6Ju1A3M_hB0). Silloin myös pääsin vihdoin tarinan piirtämisen pariin. Nelosvlogissa palataan Suomeen ja edetään kronologisesti vuoden 2013 puoliväliin (https://youtu.be/MoR1OTBDMMk). Suurin osa on piirustusvideota eli sivun 160 luonnostelua ja tussausta.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 13.12.2018 klo 17:30:08
Vuosi 2013 oli aika tasaista tekemistä. Loppuvuonna meininki tosin alkoi jo hieman ryydyttää. Syksyllä sain luonnosteltua sivun 185, ja lähinnä siitä kertoo VLOG n:o 5. (https://youtu.be/ELNisSgn0ic)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 16.12.2018 klo 20:19:35
Tämän lähemmäksi tositeeveetä on vaikea päästä. Tuubissa nytten videopäiväkirjan osat 6 ja 7. Edellinen on piirustusvideo v. 2014 (https://youtu.be/sxIMvjuDTi4), johon leikkasin selostusta enimmäkseen kaikesta muusta kuin piirtämisestä, eli esim tyylistä ja fiiliksistä. Jälkimmäinen sitten sivun ja kohtauksen uudelleentekemisestä (https://youtu.be/j_x_LT8QYwM) (kun löytyi uusi vanha valokuva) syksyllä 2015.

Enää en yhtään ihmettele, miksei kovin moni muu piirtäjä ole tehnyt säännöllisesti tubematskua.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Veli Loponen - 16.12.2018 klo 20:26:45
Mutta jatka nyt kuitenkin (myös tulevissa projekteissa). Näitä on kiva katsoa. Itse edustan niitä, jotka eivät tilaa kanavaa...
Ainoa miinus on tekninen ikuisuusongelma eli luonnostelu ei aina näy kovin hyvin. Mutta tähän on vaikea tehdä parannuksia niin kauan, kuin manuaalisesti sarjakuvia tekee.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 19.12.2018 klo 22:08:09
Ainoa miinus on tekninen ikuisuusongelma eli luonnostelu ei aina näy kovin hyvin. Mutta tähän on vaikea tehdä parannuksia niin kauan, kuin manuaalisesti sarjakuvia tekee.
Joo, taso on hieman heikko. Ja äänitaso vaihteleva. Sinikynähän näkyy silmälläkin aika heikosti. Ainakin mun luonnos. Pitäisi luonnostella lyikkärillä jos meinais esitellä livenä piirtämistä. Siksi näissä vähän uudemmissa onkin omasta mielestä painotus jo muualla kuin sen piirroksen etenemisen seuraamisessa. (Ite en kauheesti innostu netin piirrosvideoista. Tuntuu että pitäisi olla joko tosi iso fani tai sitten kiinnostunut kopioimaan sitä tekniikkaa/kuvaa. Yleensä en ole.)

Vlogin osat 8 ja 9 katsottavissa. Molemmat kuvittavat vuoden 2016 touhuja. Eli sivun 134 väritystä (https://youtu.be/dhKr3fngG_g) ja muutaman lisäsivun piirtämistä (https://youtu.be/VVq8IhF8kDI). Tuossa kasissa kerron myös yhdestä aika ekstriimistä värityskikasta, jota en ole ainakaan kuullut muiden käyttävän. Noin muuten koetin valkata mukaan vain kiinnostavimmat höpinät.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 30.12.2018 klo 20:55:49
Nyt on kirjan puolitekoiset kotisivut auki osoitteessa: cgemannerheim.wordpress.com (https://cgemannerheim.wordpress.com)

Vuoden viimeinen video, eli VLOG 38, ehti myös joulun alla ilmestyä otsikolla: 9 vuoden sarjakuvahaaste (https://youtu.be/9IlFof3JgeI) ja "alaotsikolla": Hermot meni, kirja tuli.

Kirjan ilmestymisestä kauppoihin en vielä osaa sanoa mitään tarkkaa.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.01.2019 klo 15:51:06
Hyvältä näyttää! Siis siinä videolla ainakin. Olen varma, että myös fyysinen kappale kirjaa näyttää hyvältä! Onnittelut!

Timo
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: sihvonen - 05.01.2019 klo 11:27:50
Onnea! Sitten vain odotusta, että painossa kaikki menee hyvin.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 30.01.2019 klo 14:31:34
Näköjään yksi video "ilmestynyt" tuon edellisen viestini jälkeen. Kotisivuakin olen päivitellyt ja Angouleméssa käynyt esittelemässä näytekäännöstä. Pian onneksi tämä julkistukseen ja ilmestymiseen liittyvä hötkyily on ohi.

Toivottavasti nähdään Porvoossa 9. 2. missä mun pitäisi olla mukana lavaohjelmassa haastateltavana.  :)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 12.02.2019 klo 22:39:14
Terveisiä Porvoosta. Ja kiitos kaikille kirjani hankkineille. Pari videota, eli yleiskuvaa Festista (sikäli kun kerkesin ottaa) (https://youtu.be/z_LlTLBqRK0) ja hieman pidempi pätkä siitä kun Miika Auvinen haastatteli (https://youtu.be/ZzdEEopLzgo).

(Nyt on kirjaa myynnissä Turun Sarjakuvakaupoissakin)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Darth Mika - 14.02.2019 klo 10:45:00
Terveisiä Porvoosta. Ja kiitos kaikille kirjani hankkineille. Pari videota, eli yleiskuvaa Festista (sikäli kun kerkesin ottaa) (https://youtu.be/z_LlTLBqRK0) ja hieman pidempi pätkä siitä kun Miika Auvinen haastatteli (https://youtu.be/ZzdEEopLzgo).

(Nyt on kirjaa myynnissä Turun Sarjakuvakaupoissakin)
Onko tuota kirjaa myynnissä täällä Stadissa muualla kuin Turun sarjakuvakaupassa. Tuleeko se mahdollisesti myyntiin Suomalaiseen, Akateemiseen tai Rosebudiin.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 16.02.2019 klo 14:35:39
Onko tuota kirjaa myynnissä täällä Stadissa muualla kuin Turun sarjakuvakaupassa. Tuleeko se mahdollisesti myyntiin Suomalaiseen, Akateemiseen tai Rosebudiin.

Olen kyllä yrittänyt saada noihin.Tietenkin haluaisin että sitä sais monesta kaupasta. Nyt näyttää että ei onnistu, mutta en ole vielä luovuttanut. Semmoiseksi on maailma näköjään mennyt, että pienkustantajilla ei ole enää mitään jakoa. (Tuosta tulikin mieleen, että pitääkin käväistä jossain vaiheessa myös Fantasiapeleissä)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Darth Mika - 16.02.2019 klo 17:47:32
Olen kyllä yrittänyt saada noihin.Tietenkin haluaisin että sitä sais monesta kaupasta. Nyt näyttää että ei onnistu, mutta en ole vielä luovuttanut. Semmoiseksi on maailma näköjään mennyt, että pienkustantajilla ei ole enää mitään jakoa. (Tuosta tulikin mieleen, että pitääkin käväistä jossain vaiheessa myös Fantasiapeleissä)
Mä en kestänyt oottaa...menin hakee Turun Sarjakuvakaupasta tuon...se on vaan vähän hankala mennä sinne, kun pitää vaihtaa julkisia pari kertaa.
Sinne jäi enää yksi kappale niitä...niiden nettisivu sanoo kuiteskin, että olisi 2 kpl myynnissä...tiedä nyt mikä on oikea määrä.

Varmaan sais paremmin myytyä tota, jos sais sen johonkin kirjakauppa ketjuun myytyä. Yritä myydä se Suomen armeijalle...sotkuihin (tarkoittaa sotilaskotia...tämä ihan siviilipalvelusmiehille, jotta tietävät mikä on sotku) vähän luettavaa sota-pojille munkin ja kahvin kera. Hei ja Mannerheim oli ruotsinkielinen...jonnekin suomenruottalisten omiin kirjahommeleihin. Pohjanmaalle ruokakauppoihin...nehän fanittaa Mannerheimia.

Olikin paksu kirja...luulin, että se olisi ollut semmoinen albumi-tyyppinen. No mahtuuhan kirjahyllyyn hyvin. En ole vielä ehtinyt lukea kuin vähän alkua.
Seuraavaksi voisit tehdä siitä Manskun vakoilumatkasta sarjakuvan...eihän se jäppinen käppäillyt kuin vain 14000 km pitkin Aasiaa ja vakoili Venäjän hyväksi.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: VesaK - 16.02.2019 klo 21:03:48
Näyteikkunassa on toinen kappale. Sarjakuvan Toivo -tukku välittää tätäkin kyllä, JOS vain kaupat/divarit/kirjastot tilaavat. Pitää saada arvostelu johonkin isompaan lehteen (Hesariin on kappale toimitettu), siitä on yhä toisinaan apua. Ei aina.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 19.02.2019 klo 22:39:50
Viimeisin vlogaus kertoo näytekäännöksen tekemisestä (https://www.youtube.com/watch?v=flFjax4P3PE). Sitten ku kerkeen niin tulee asiaa ja kohellusta Angoulémesta.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Darth Mika - 21.02.2019 klo 13:43:12
Mantsuria - Mannerheimin tulikaste on nyt luettu.
Oli paljon tuttuja juttuja, kun olen itsekin näitä aikoinaan tutkinut ja muutama Mannerheim kirja löytyy vieläkin kirjahyllyssä pölyä syöden.
Ihan hyvähän tosta tuli. Alussa oli ehkä liikaa kylläkin sitä ns. sotilaalliseen toimeen valmistautumista...oikein odotti, että koska siellä ruvetaan kunnolla ampumaan. Sitten kun alettiin itse taistelut, niin aika vähän kuvattiin itse taisteluja...siihen olisin toivonut vähän enemmän sarjakuvaa. Tietysti upseeri nyt ei tietenkään ole ihan siellä keskellä sotaa...ei edes Mannerheim.
Mutta kyllä tässä ihan selvästi erinomaista historiallisen sarjakuvan tuntua oli. Kyllä voisit enemmänkin tehdä näitä historiallisia sarjakuvia. Kyllä näitä mielellään lukee.
Kirjan ulkoasusta sanoisin, että on hyvä ja paksu kirja, kompakti koko...onnistunut...kansikin on hyvin tehty. Plussaa myös kovakantisuudesta...luulin, että tää tulee pehmeäkantisena albumina...onneksi ei tullut. Sarjakuvan piirroksetkin oli hyvin tehty...selvästi olet paneutunut hevosten piirtämiseen...ei muuta kuin Hevoshulluun vaan piirtelemään.

Edit: Muuten siinä Suuressa sadan sarjakuvahaaste 2019:ssä pistin tämän sarjakuvan minun listassani kohtaan 94. Sarjakuva, josta on mahdoton kuvitella elokuvaversiota
Tämä on totista totta...eihän ne ole saanut tehtyä yhtäkään Mannerheim-elokuvaa, vaikka yritystä on ollut.
Niin joo onhan se yksi afrikkalainen-versio, mutta se nyt oli jotain ihan muuta.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 08.03.2019 klo 21:10:55
Mantsuria nyt arvosteltu Tubessa. (https://www.youtube.com/watch?v=RSb_PpFwAN8) Tuo ei siis omaa videomeininkiäni. Lisäksi myös Mangan värit pääsi videokatsaukseen (https://www.youtube.com/watch?v=Nbfwvwo9kJ4), kiitos Oskarin.

Akateeminen ei ole vieläkään taipunut ottamaan kirjaa myyntiin, mutta kauppiaiden lista päivittyy edelleen kirjan sivulla cgemannerheim.wordpress.com (https://cgemannerheim.wordpress.com)
Yllättäen kirjaa on tänä viikonloppuna tarjolla myös Yukiconissa Pasilan Messukeskuksessa. (oletan että aika moni kvaakilainen vierailee siellä).
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.04.2019 klo 23:27:02
Pari uutta videota sitten viime postauksen tähän ketjuun. Kävin Kupliissa myymässä (https://youtu.be/ENbl6757b3U) ja tänään heittämässä kirjoja tiistaina avautuvaan uuteen Rosebud -myymälään. Rainassa on paikoin liikaa ratikkamelua, mutta onneksi on myös tekstitys (http://www.youtube.com/timedtext_video?ref=share&v=L8Yk8-uYT2U).

Nyt kun tarkistin, niin Akateeminen on sittemmin ottanut kirjaa ilmeisesti Sarjakuvan Toivon tai Bookyn kautta, mutta Suomalainen ei (muuten kuin tilausmyyntiin ja erittäin huokeaan "tuplahintaan")  ;D
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 11.04.2019 klo 11:16:19
Mut tapaa viikonloppuna Porin festareilta. Pykäsin oikein komean näyttelynkin sinne. Videosta tuli pitkä (https://youtu.be/8FxY33zxopc), mutta onhan siinä jotain oikeaa asiaakin. Ainakin niille, jotka eivät niin hyvin tunne kehystämisen saloja ja taidenäyttelymeininkejä.

Porissa siis haastattelu perjantaina ja sitten panelointi lauantaina tubetuksesta (mistä tulee epäilemättä erittäin hauskaa).
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Matti Nieminen - 12.04.2019 klo 19:29:19
Mantsuria luettu. Mannerheimin päiväkirja ja seikkailut koottu ja kuljetettu taidokkaasti dialogin kautta. Mittava ja huolella tehty työ. Voittaa marvellit mennen tullen kiinnostavuudessa.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 14.04.2019 klo 22:24:22
Kiitos. Yleisöpalaute on kyllä ollut suuri positiivinen yllätys. Tavan lukijat ymmärtävät, toisin kuin monet ammatikseen lukevat, että kyse ei ole mistään genresarjakuvasta.

Viime perjantaina Suomen Kuvalehti teki pienen (siis fyysisestikin pienen) puffin ja arvostelun tapaisen.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 29.04.2019 klo 12:11:01
Hesari julkaisi reilu viikko sitten arvostelun. (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006074065.html?fbclid=IwAR3ELI9mza5Dup6Hz8JOS8W_bhYFFZK5dAJsK65M1SUJYMW3ytc3fbdV4eU) Hyvin kirjoittaa Römpötti minusta.

Videopäiväkirjassakin tuli nyt 50 julkaistua jaksoa täyteen (https://youtu.be/4CXNxWmg4PQ) (sekavassa järjestyksessä, sori) ja aihe alkaa olla muutamaa videota vaille käsitelty! Ellei sitten...
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.05.2019 klo 13:04:15
Nyt Videopäiväkirjan osa 50 (jakso 51 (https://youtu.be/byOG4D75PGw)  :) ) eli ollaan pääsemäisillään taas kohta reaaliaikaiseen raportointiin. Tilaajiakin on tullut mukavasti tässä viime viikkoina, kiitos siitä.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.09.2019 klo 18:39:45
Päivitin hieman kuulumisia kesän osalta. Eli osa 52 tulilla. (https://youtu.be/al1mgTVsUBQ) Vielä ilmeisesti ainakin muutama jakso tulee tätä vlogisarjaa.

Festareilla Kattilahallissa jaan pöytää Sinisten jänisten kanssa. Signeerailen ja piirtelen halukkaille siellä koko viikonlopun sekä kipuan Tiivistämön lavalle lauantaina klo 15, kun SarjakuvaTV:stä ja täältä Kvaakista tuttu Tertsi haastattelee mua.  :) 
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 02.11.2019 klo 14:43:52
Kävin eilen ripustamassa näyttelyn Söderkullan kirjastoon ja tekemässä pienen seinämaalauksen. Näitä voi ihmetellä peräti Å-Festiin asti (14.2.2020).
Laitoin julisteeseen tuon yhden varhaisen kansi-idean ja muutenkin näyttelyssä on paljon matskua joka ei päätynyt painotuotteeseen.

(Porin Sarjakuvafestareilla käyneet on nää jo nähneetkin.)

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18553.0;attach=39870;image)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 09.11.2019 klo 11:35:05
Mantšuria – Mannerheimin tulikaste on nyt arvioitu (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2650) Kvaakiin. Se on mielestäni hyvä ihmisläheinen sarjakuvaromaani, jonka tekemisessä on selvästi ollut suuri vaiva.

Teoksessa ratsastetaan paljon, ja hevosten piirtämisen Reima hallitsee. Ihmiset puolestaan näyttävät välillä vähemmän realistisilta, jopa taitamattomasti sutaistuilta, mutta ymmärrän sen tietoiseksi valinnaksi eikä pelkästään kiireen sanelemaksi ratkaisuksi. Mitään ”Ville Rantaa” eivät piirrokset onneksi suinkaan ole.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Hamilkar - 13.11.2019 klo 11:58:12
Ei ole vielä osunut silmään, mutta ostan heti kun näen! Mikä on albumin saatavuus, noin yleisesti ottaen?
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: sihvonen - 13.11.2019 klo 15:19:09
Ei ole vielä osunut silmään, mutta ostan heti kun näen! Mikä on albumin saatavuus, noin yleisesti ottaen?

Olen nähnyt aika hyvin tätä ainakin Helsingissä. Muistaakseni ainakin Sarjakuvakaupalla, Kulkukatin pojassa ja Rosebudissa tullut vastaan.

Tuli myöskin luettua äskettäin ja kyllähän tarina soljui kivasti eteenpäin ja oli paksuksi kirjaksi nopeasti luettava. Eli kuvakerronta toimi.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: ainateme - 14.11.2019 klo 12:11:16
Vaikuttaa todella hyvältä, onkin mennyt tällainen kokonaan ohi :)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 14.11.2019 klo 13:49:48
Ei ole vielä osunut silmään, mutta ostan heti kun näen! Mikä on albumin saatavuus, noin yleisesti ottaen?
Saatavuus on toistaiseksi hyvä. https://cgemannerheim.wordpress.com/kirjakaupat/
Tuohon listaan pitäisikin lisätä vielä Helsingin Lehti Fennica...

Uutta painosta ei ole luvassa.

oli paksuksi kirjaksi nopeasti luettava.
Taitaa olla eka tän sortin palaute ja itsekin olen erimieltä. Mutta riippuu tietenkin myös siitä että minkä verran seurailee muita hahmoja kuin päähenkilöä.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 14.11.2019 klo 17:16:27
Minustakaan teos ei ole nopeasti luettava. Sen lukemisessa tod.näk. menee runsaasti aikaa, mutta siinä saa ainakin luettavaa hyvin koko rahan edestä, mikäli on ostanut sen.

Sisällöstä vielä, että everstiluutnantti Mannerheim tuntuu sarjakuvassa olevan miltei rivisotilas, sillä niin monta häntä arvoltaan ylempää sotilasta kertomuksessa esiintyy, ja harvoin siinä myös Mansku komentaa isoa joukkoa. Normihemmon silmissä Mannerheim kuitenkin oli jo tuolloin tosi iso kiho. Tarinan näkökulma on upseerien välinen eikä upseerien ja miehistön välinen; upseerit siis keskustelevat ja toimivat keskenään.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: sihvonen - 15.11.2019 klo 13:54:56

Uutta painosta ei ole luvassa.
Taitaa olla eka tän sortin palaute ja itsekin olen erimieltä. Mutta riippuu tietenkin myös siitä että minkä verran seurailee muita hahmoja kuin päähenkilöä.
[/quote]

Totta, varmasti riippuu siitä. Mutta siis positiivinen asia mielestäni! Koen usein että jos tarina on suhteellisen nopealukuinen niin silloin on tekijä onnistunut tekemään kerronnasta tehokkaan.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.02.2020 klo 22:04:32
Kaikessa (Kvaak) hiljaisuudessa olen jatkanut videopäiväkirjaa Mantšuria -kirjaani liittyen. Tänään julkaistussa pätkässä pohdiskelin kritiikin ja palautteen merkitystä sarjakuvan tekijälle sekä listasin sarjakuvani saamia kritiikkejä.

Kokeilin edellisen videon kanssa olla mainostamatta sitä yhtään missään. Näyttäisi siltä että vaikka kanavalla on yli 80 tilaajaa, vain noin 20 ihmistä seuraa sitä aktiivisemmin.

Jossain vaiheessa myös järjestin Mansku-videot kronologiseen järjestykseen omaksi soittolistakseen (https://www.youtube.com/playlist?list=PLVs48SHVcboKvcvyj5L1KoiT06grs42wE) eli nyt olisi helppo katsoa kaikki, pitkälle yli 50 jaksoa putkeen, jos huvittaa.   :) Tai ainakin tsekata mistä kaikista aiheista olen jupissut.

Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 24.09.2020 klo 10:54:44
Projekti on nyt tämän suomijulkaisun osalta päätöksessä. Loppupainos alkoi vaikuttaa jo ongelmajätteeltä mutta niin vain kävi, että kirja muuttuikin yhdessä yössä keräilyharvinaisuudeksi.  :) Kiitos kaikille, jotka ovat minua hankkeessa tukeneet ja pahoittelut niille, jotka mahdollisesti jäivät ilman omaa kappaletta. Valmistelen teoksesta parhaillaan ruotsinkielistä/kansainvälistä versiota, mutta mikäänhän ei tunnetusti ole yhtä varmaa kuin epävarma.  :)

Loppuunmyynnin ansiosta (video n. 10 minuuttia) (http://Loppuunmyynnin ansiosta (video n. 10 minuuttia)) videoiden tekokin loppui tai ainakin hiipuu. Onkohan tuota päiväkirjaa nyt 63 jaksoa vai mitä? Riippuu vähän miten laskee. Numerointi ei aivan onnistunut pysymään mukana. Eilen julkaisemani osa 60 (7 minuuttia) summaa vielä näitä "ohi on" fiiliksiä. (https://youtu.be/X_E5Ogn0od4)

Suoraan sanoen olen kyllä jaksanut ihmetellä miten vähän tämän tyyppinen "tositv" kiinnostaa. Ymmärrän kyllä että en ole mikään kiinnostava persoona, mutta olen kuitenkin panostanut videoiden tekemiseen kohtuullisen paljon ja kuvittelin että se ja tietenkin itse Mannerheim, josta videot pyrkivät myös kertomaan, olisi tuottanut useampia katselukertoja. Tietenkään kaikki potentiaaliset videon kuluttajat eivät ole koskaan kuulleetkaan koko hankkeesta mutta silti.
Ja jäähän se nyt yhden sortin dokumentiksi sekä varoittavaksi esimerkiksi kaikille, jotka harkitsevat lähteä vastaavaan yritykseen.  :)

 
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 24.09.2020 klo 19:37:52
Kansa vaatii lisää videoita. Tai ainakin minä vaadin.

Se muuten voi olla, että asiakaskunta joka useimmiten on kiinnostunut Mannerheimista, ei välttämättä osaa kunnolla käyttää niinkin uusia asioita kuin youtube tai internet tai mikä ihmeen wifi se on.

Lisäksi täysin mainoksena ja ilman mitään muuta syytä, Reiman suursarjakuvaa Mannerheimista löytyy vielä Sotakirjastolta! (http://www.sotakirjasto.net/product/mantsuria-mannerheimin-tulikaste/)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Veli Loponen - 24.09.2020 klo 19:53:02
Samaa mieltä Mikaelin kanssa. Koko sun vlogi on ollut mahtava. Oon vain Youtubessa niin passiivinen, että jää yleensä siellä mainitsematta. Onhan näissä varmaan sekin, että nää käsittelee usein melko pieniä nippelijuttuja tavallisen kuluttajan näkökulmasta, mitkä taas tekijöille ja enemmän harrastuneille ovatkin sitten äärettömän mielenkiintoisia. Pitäis olla vaan jotain helposti pureskeltavaa, nopeilla leikkauksilla ja sen sellaisella höystettyä, että uppoaisi niin sanottuun suureen yleisöön.
Tää sun vlodi on jopa siinä määrin ollut innostava, että oon miettinyt sellaisen aloittamista yhden mielessä olleen projektin kanssa. En vain ole vielä saanut itse projektia aloitettua, joten ei ole ollut mieltä aloittaa tubettamistakaan.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 24.09.2020 klo 21:09:36
Kun en ole vielä tarpeeksi ruikuttanut niin mukailenpa vielä tähän sitä mitä kirjoitin just Youtubeen.

Kiiitos palautteesta. Mukava kuulla. Käytännössä kuitenkin vain Tubeen kirjoitetulla palautteella on mitään todellista merkitystä tässä, sillä ilman sitä kanava on kuollut kuin mutaan juuttunut zombi. Toisin kuin elävä kuollut, se lakkaa kuitenkin ennen pitkää myös liikahtelemasta. Näin se vaan some toimii.
Minulla tuo nyt toimi joten kuten ajamassa päiväkirjan virkaa.

Paljon olen kyllä miettinyt sitä että mitä asioita sinne kannattaisi laittaa ja miten asiat esittää. Lopputulos on ollut kompromissi omien mielenkiinnon kohteiden ja sen jonkun kuvitellun ideaalin välillä.
Kyllä se syy siihen miksei sarjispiirtäjillä ole enempää kanavia lienee just siinä että videoiden tekeminen edes joten kuten kivasti vaatii älyttömästi suunnittelua, aikaa ja vaivaa.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Hamilkar - 02.10.2020 klo 12:56:48
Luin juuri tämän teoksen - erittäin hieno teos, kiitos siitä! Tuo konflikti sinänsä erittäin mielenkiintoinen. Venäjän ylipäällikköä Kuropatkinia jossain kirjassa kuvattiin muistaakseni sanoilla "kaikkien aikojen huonoin kenraali" tai jotenkin noin. Oli muistaakseni ollut puolustusministerinä ja nimitetty komentajaksi puhtaasti poliittisin perustein. Pääongelma hänellä oli, että vetäytyi koko ajan vahvoistakin asemista peläten saarrostusta. Lisäksi ei edes ymmärtänyt, että siihen astisen sotahistorian suurin taistelu (Mukden) oli käynnissä yli 100 km levyisellä alueella ennen kuin se oli ohi. Lisäksi hänen rouvansa liikkui alueella omalla junallaan, jolla oli tietty etusija kiskoihin ja jossa jopa oma vaunu lehmiä varten, jotta saataisiin tuoretta maitoa aamiaskahviin.

Suuri tragedia tässä sodassa oli se, että molemmilla puolin oli pilvin pimein senaikaisten suurvaltojen sotilastarkkailijoita kiikaroimassa operaatioita, mutta kukaan heistä ei nähnyt juoksuhautojen ja piikkilangan yhdistelmän tehokkuutta puolustuksessa ja millaisia tappioita hyökkääjälle ne pystyivät aikaansaamaan, vaikka kaikki tämä oli jo nähtävissä tuolla. Toki se, että venäläiset lopulta vetäytyivät komentajansa tahdosta, vaikka olivatkin usein aiheuttaneet ensin suuria tappioita japanilaisille varmaan vaikutti tähän. Ehkäpä 1. maailmansota miljoonine kaatuneineen olisi voitu välttää, jos olisi tehty oikeita johtopäätöksiä?

Tshushiman meritaistelu taas vaikutti siihen, että luultiin olevan mahdollista hakea strateginen ratkaisu mereltä isoilla taistelulaivoilla. Tämäkin olettamus osoittautui vääräksi ja valtavasti rahaa tuhlattiin laivastokilpailuun.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.10.2020 klo 18:29:21
Yleisestihän Venäjän Japanin sota muistetaan myös siitä että ensimmäisen kerran ns. kehitysmaa nousi voittoisasti suurvaltaa vastaan. (Brittien tuella tosin, mutta kuitenkin).
Piikkilanka oli tosiaan uutta joo, varsinkin Port Arthurissa se pitkitti kärsimystä. Toinen uutuus oli konekiväärit, japanilaisilla. Jos niitä olisi ollut venäläisillä, olisi tilanne saattanut kääntyä toiseksi.

Psykologisesti Mukdenin valtauksessa venäläisiin vaikutti se että japanilaiset saivat roudattua rintamalle etelästä suuret tykkinsä, jotka olivat jo murtaneet Port Arthurin.

Muisteen että Kuropatkin olisi ansioitunut ainakin jossain määrin Turkin sodassa muutamaa vuotta aiemmin, vai oliko se suomalaissyntyinen Gripenberg (Ikaalisista)? Mannerheim taas pani karvaasti merkille sen, että Kuropatkin ei alkuunkaan tajunnut ratsuväen mahdollisuuksia. Kasakoita kuitenkin olisi ollut aika paljon käytettävissä. Venäjällä kuitenkin Kuropatkin lienee kiistanalaisempi, ei aivan kaikkien tuomitsema epäonnistuja. Oli hänen toimissaan tietty logiikka, mutta se ei vain purrut tämän vihollisen kanssa. Nykyihmisen on myös vaikea kuvitella mitä tiedonvälitys (taisteluissa ja aivan yleisesti maailmassa) oli siihen aikaan.

Kiitos palautteesta. En tiedä olenko muistanut valittaa, että kärsin tehdessä aika paljon rajaamisen vaikeudesta (niin että perustiedot kahakasta kannattaa hankkia muualta), mutta lopulta päätin sitten rajata sisällön aika tiukasti siihen mitä Mannerheim tiesi. Ruotsinkieliseen versioon tulee hieman enemmän yleisiä sotatapahtumia (ja vähemmän turhia sivuhenkilöitä  :)).
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Darth Mika - 03.10.2020 klo 18:36:05
Olikohan tuohon aikaan mitään kemiallisia aseita kehitetty.
I maailmansodassa oli jo yleisesti käytössä mm. kloorikaasu, sinappikaasu ja tietenkin kyynelkaasu.
Niin ja olikohan kaasunaamareita vielä kehitetty.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.10.2020 klo 18:56:29
En muista lukeneeni kemiallisista aseista. Mutta ellen väärässä ole, sota taisi olla ratsuväen joutsenlaulu tai siis se osoitti että ratsuväki on minkäänlaisena sotilaallisena nyrkkinä on mennyttä aikaa. Uusinta uutta oli toisaalta myös lennätin, jolla pystyi jotain viestimään.

Myös ilmavoimat olivat lapsenkengissään. Pyrittiin käyttämään jonkinlaisia tähystysilmapalloja. En ole niistäkään spesifisesti mitään lukenut. Nähnyt vain kuvia ja miettinyt, että visuaalisesti olisi mielenkiintoinen aihe sovittaa sarjakuvaan.  :)
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: echramath - 04.10.2020 klo 12:43:50
Olen käsittänyt, että suurin ongelma oli, että sotilastarkkailijoiden viesti oli sellainen, että aggressiivisella ja määrätietoisella hyökkäyksellä saattaisi voittaa kuitenkin, vaikka tappiot modernissa sodassa olivatkin jumalattomat. Sotahan kuitenkin päättyi jonkinlaisessa ajassa jonkun voittoon.

Ensimmäisen maailmansodan pahimmat tappajat taisivat olla "ulkoaseellisia". Yllätyshyökkäykset olivat perin vaikeita, jos lentokoneella pystyi vakoilemaan joukkojen liikkeitä. Läpimurroista oli vähän hyötyä, kun puolustaja saattoi tuoda lisää joukkoja rautateitse. Ja ylipäätään teollistunut yhteiskunta saattoi mobilisoida koko valtion sotaa käymään, ja sota muuttui kilpailuksi siitä, mikä niistä romahtaa ensimmäisenä.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 04.10.2020 klo 12:59:02
Japanin sota poikkesi tosiaan aika paljon ekasta maailmansodasta (vaikka molempia omana aikanaan kutsuttiinkin vain nimellä suuri sota). Vaikka Japani tavallaan voittikin sodan se jossain määrin hävisi amerikkkalaisten kätilöimän rauhan ja käytännössä molemmat maa-armeijat olivat noin vuoden mittaisen kahakoinnin jälkeen aivan lopussa (ja kyllä Venäjä lähes tulkoon romahti jo tässä vaiheessa). Taisteluitahan käytiin syvällä sisämaassa, ns. jumalan selän takana, hyvin karuilla seuduilla  joiden ruokavarannot oli nopeasti syöty. Miesten lisäksi piti ruokkia hevosetkin... Ainoastaan merisodassa tuli hämmästyttävän selkeä voitto japanilaisille kun venäläisten (Tyynen meren ja Itämeren) -laivastot  käytännössä tuhottiin.

Strategisena erona hahmotan ainoastaan sen että Japanilaiset hakivat voittoa hinnalla millä hyvänsä kun taas Kuropatkin yritti säästää miehistöään. Tappioden tarkastelu näin jälkeen päin on vaikeaa, koska sikäläiset kiväärit eivät tehneet yhtä fataalia damagea kuin nykyiset. Haavottuneita tuli paljon.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Hamilkar - 05.10.2020 klo 15:15:31
Totta. Japanikin oli miltei vararikossa sodan jälkeen ja hirveät miestappiot kärsineenä sekin. Japanilaisille rauhanneuvottelujen lopputulos oli valtava pettymys ja omalta osaltaan loi katkeruuden siemenen länsimaita ja ennen kaikkea Yhdysvaltoja kohtaan. Japanilaisten maavoimien keskeinen kenraali Nogi (Port Arthurin ja Mukdenin voittaja) oli siinä määrin sydämistynyt tappioluvuista ja joidenkin arvioiden mukaan jopa myös rauhansopimuksesta, että esitti keisari Meijille pyynnön tehdä seppukun. Pyyntö evättiin, mutta sellainen takaportti jätettiin, että "ei keisarin elinaikana ainakaan". Näin ollen molemmat poikansa sodassa menettänyt Nogi teki vaimonsa Shizukon kanssa jushin ("seurata herraansa kuolemaan") eli tsuifukun Meijin hautajaisten aikana.   

Edit: typo
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Hamilkar - 07.10.2020 klo 10:39:33
Tappioden tarkastelu näin jälkeen päin on vaikeaa, koska sikäläiset kiväärit eivät tehneet yhtä fataalia damagea kuin nykyiset. Haavottuneita tuli paljon.
Netistä luin, että noita tehottomia Arisaka-kivääreitä (kaliiperi 6,5 x 50 mm) päätyi Suomeenkin kymmeniä tuhansia Venäjän armeijan mukana! Ne ei olleet mitään sotasaalisaseita, vaan ostettu 1. maailmansodan tarpeisiin Japanilta, joka pysytteli konfliktin ulkopuolella lukuunottamatta Saksan Tyynenmeren- ja Kiinassa sijaitsevien siirtomaa-alueiden valtausta. Nämä lienevät pääosin juurikin 1904-1905 sodassa käytettyjä 30- ja 35 mallin kiväärejä ja 38 karbiineja taisi olla myös. Mallien nimeämiskäytäntö on mielenkiintoinen, esim. 30 tarkoittaa keisari Meijin 30:ttä hallituskautta, ts. sinä vuonna ko. malli julkaistu. Noita oli sitten erittäin runsaasti eri osapuolilla vuonna 1918, missä Mannerheimkin tunnetusti mukana.

Mitä lienee miettinyt näitä nähdessään? Toki varmaan oli nähnyt näitä itärintamallakin, sillä varsinaisia kolmen linjan kiväärejä ei siellä riittänyt edes etulinjan joukoille.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Darzee - 07.10.2020 klo 12:37:40
Yleisestihän Venäjän Japanin sota muistetaan myös siitä että ensimmäisen kerran ns. kehitysmaa nousi voittoisasti suurvaltaa vastaan. (Brittien tuella tosin, mutta kuitenkin).

Tämä aspekti tosiaan on aikalaisjulkisuudessa esillä. Hiukan vastaavaa julkisuutta saivat tosin myös etiopialaiset lyödessään Italian armeijan Adowan taistelussa 1896 - ja silloinkin suurvaltojen (itse asiassa erityisesti Venäjän) materiaaliavulla oli merkitystä lopputulokselle.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Matti Karjalainen - 20.10.2020 klo 22:12:03
Uusinta uutta oli toisaalta myös lennätin, jolla pystyi jotain viestimään.

Menee vähän ohi aiheen, mutta jo Suomen sodassa 1808-1809 oli käytössä optinen lennätin, jolla voitiin viestiä Tukholman ja Etelä-Suomen välillä.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Hamilkar - 21.10.2020 klo 13:55:07
Menee vähän ohi aiheen, mutta jo Suomen sodassa 1808-1809 oli käytössä optinen lennätin, jolla voitiin viestiä Tukholman ja Etelä-Suomen välillä.
Mielenkiintoinen tieto kuitenkin! En ollut kuullutkaan. Onko välillä sitten luotojen ja saarien ketju niin katkeamaton, että tuo on mahdollista, vai onko ollut jonkinlainen alus/aluksia ankkurissa välissä?

Joka tapauksessa lennättimen lisäksi Venäjän-Japanin sodassa oli myös kenttäpuhelimia käytössä jo.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.10.2020 klo 21:22:06
Uusi tieto minullekin. Lennättimen rooli korostui kuitenkin siinä että Venäjällä voitiin pitää yhteyttä rintamalta Pietariin asti. Lehdetkin pystyivät aika nopeasti painamaan uutisia rintamalta "sähkösanomina". Sikäli kun sensuuri nyt mitään vuoti. Varmaankin asemasotavaiheessa oli mahdollisuus linjoja viritellä. Mannerheim mainitsee näistä pari kertaa, ovat mukana kirjassakin. Kuropatkinin Mukdeniin virittämä yhteyskus piti tietenkin vain kuvitella, eikä niistä nimenomaisista lennättimistä muutenkaan löytynyt referenssiä. (Joku kuva löytyi missä lennätin oli ilmeisesti viritetty hevoskärryihin.)

Yleisesti ottaen Mantsuriassa sodittiin todella laajalla alueella ja tieto kulki kaiketi parhaiten ratsastavien lähettien mukana. 
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Matti Karjalainen - 22.10.2020 klo 13:39:23
Törmäsin asiaan lukiessani Martin Hårdstedtin erinomaista tietokirjaa Suomen sota 1808-1809 (WSOY, 2007), jossa ei kuitenkaan tarkemmin pysähdytty määrittelemään mitä optisella lennättimellä tarkoitetaan. Nyt kun asiaa vähän tutkailin, niin mistään kovin teknisestä vempeleestä ei ole ollut kysymys, vaan ihan viestinvälityksestä taulujen ja lippujen avulla. Systeemi perustui 10 käännettävään tauluun, joiden avulla voitiin muodostaa numerosarjoja, jotka piti purkaa kirjaimiksi, sanoiksi tai viesteiksi koodikirjojen avulla.

"Vuonna 1796 rakennettiin Ruotsin ja Ahvenanmaan välille optinen lennätin, kolmen lennätinaseman, Grisslehamnin–Signilskärin–Eckerön muodostama ketju. Asemat olivat puisia, tornimaisia rakennelmia, joiden huipulla oli poikkipuita. Niihin oli kiinnitetty numeroin varustettuja mustia tauluja, joiden asentoa saattoi muuttaa köysien avulla. Tauluilla voitiin muodostaa sanomia, jotka luettiin kaukoputken avulla ketjun seuraavalta lennätinasemalta." (Einar Risberg:  Suomen lennätinlaitoksen historia 1855–1955). --> https://bit.ly/34hRNiY

Sähkölennättimen aika tuli myöhemmin, ja sitä hyödynnettiin ensimmäistä kertaa sodankäynnissä Krimin sodassa 1850-luvulla.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Darth Mika - 22.10.2020 klo 15:33:08
Törmäsin asiaan lukiessani Martin Hårdstedtin erinomaista tietokirjaa Suomen sota 1808-1809 (WSOY, 2007), jossa ei kuitenkaan tarkemmin pysähdytty määrittelemään mitä optisella lennättimellä tarkoitetaan. Nyt kun asiaa vähän tutkailin, niin mistään kovin teknisestä vempeleestä ei ole ollut kysymys, vaan ihan viestinvälityksestä taulujen ja lippujen avulla. Systeemi perustui 10 käännettävään tauluun, joiden avulla voitiin muodostaa numerosarjoja, jotka piti purkaa kirjaimiksi, sanoiksi tai viesteiksi koodikirjojen avulla.

"Vuonna 1796 rakennettiin Ruotsin ja Ahvenanmaan välille optinen lennätin, kolmen lennätinaseman, Grisslehamnin–Signilskärin–Eckerön muodostama ketju. Asemat olivat puisia, tornimaisia rakennelmia, joiden huipulla oli poikkipuita. Niihin oli kiinnitetty numeroin varustettuja mustia tauluja, joiden asentoa saattoi muuttaa köysien avulla. Tauluilla voitiin muodostaa sanomia, jotka luettiin kaukoputken avulla ketjun seuraavalta lennätinasemalta." (Einar Risberg:  Suomen lennätinlaitoksen historia 1855–1955). --> https://bit.ly/34hRNiY

Sähkölennättimen aika tuli myöhemmin, ja sitä hyödynnettiin ensimmäistä kertaa sodankäynnissä Krimin sodassa 1850-luvulla.
Grisslehamn–Signilskäri välinen etäisyys on jotain 31 km linnuntietä. En yhtään tiedä kaukoputkista 1800-luvulla, mutta näkikö sillä kuinka hyvin tuommoisia tauluja ja kuinka maan kallistuma piti ottaa huomioon...nehän kyllä oli torneissa nuo taulut, joten kai se sit näkyi.
Piti varmaan olla aika kirkas sää, että pysty erottamaan taulut.
Otsikko: Vs: Suursarjakuva Mannerheimista
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 23.10.2020 klo 20:30:09
Vähän ehkä tuo optinenlennätin sitten harhaanjohtava käsite. Vai onko niin että sähköinen lennätin on vain optisen kehittyneempi muoto? Tulee mieleen myös laivojen viestiliput, joka onkin näköjään yllättävän tuore keksintö ainakin nykylaajuudessaan sekä savumerkit, (https://fi.wikipedia.org/wiki/Savumerkki) joilla ilmeisesti "lennätettiin" viestejä Mantsurian eteläosassakin jo satoja vuosia ennen Venäjän Japanin sotaa.   :)