Uusimmassa Kutissa (#16) on aika hyvä artikkeli omakustantajien kokemuksista painotalojen kanssa.
Tunnistin suurimman osan lehdessä julkaistuista anekdooteista. Olisin toivonut että kaikki nimet olisi mainittu jutussa. Mitä tuollainen nimimerkin takana nimettömille painoille itkeminen auttaa?
Oma kokemukseni on ollut että mitä isomman painon kanssa asioi ja mitä paremmin työstä maksaa, sitä parempaa tulosta on luvassa. Yllätykset ovat vähäiset. Suomalaiset piensarjakuvakustantajat tuntuvat käyttävän usein pieniä painoja joilla ei ole ennestään pahemmin kokemusta sellaisesta tuotteesta jota halutaan. Kustantaja hakee edullista ratkaisua. Halpuuden huutoon vastaavat sitten ne painot jotka tekevät tuskallisen suurpiirteistä työtä.
Koska elämme maailmassa jossa ainoastaan hinnalla tuntuu olevan väliä ja painot kilpailevat edullisuudella, jostain on tingittävä. Eli laadusta ja ajatuksen kanssa, kunnolla tekemisestä. Kirjat painetaan kiireessä, yksityiskohdilla ei ole väliä, pakko saada hommat tehtyä että voi siirtyä seuraavaan edulliseen hommaan.
Halpuutta haluava kustantaja voi syyttää itseään ja tietenkin asiakasta joka ei ole valmis maksamaan kunnon hintaa lopullisesta kirjasta. Jos sarjakuvan harrastajat maksaisivat albumista saman verran kuin vastaavasta proosateoksesta, olisi vara painattaa paremmin. Joku sen hyvin tehdyn työn joutuu maksamaan!
Toinen keskeinen ongelma on että ei ymmärretä miten paino toimii eikä tiedetä niiden systeemejä. Tietokoneistuminen on muka helpottanut painon kanssa asioimista, mutta virheitä tulee koko ajan. Vaikea kuvitella monia albumeista löytyviä painovirheitä että olisivat olleet mahdollisia silloin kun vielä vietiin paperivedoksina kama painoon. Taitto-ohjelmassa eksyy ruksi väärään ruutuun ja sitten harmittaa kun on pikselöitynyttä viivaa tai jotain muita ongelmia.
Muutama kustantamani kirja on tullut painosta juuri sellaisena kuin olen sen toivonutkin, muissa on ollut pieniä puutteita. Eniten minua risoo painojen omatoimisuus. Katsotaan lähetettyjä tiedostoja ja muokataan niitä oman mielen mukaisiksi tilaajaa konsultoimatta. Tyyliin "tämä on varmaan virhe".
Kotimaisten ja ulkomaisten painojen suurin ero on oman kokemukseni ja kuulemieni juttujen mukaan ollut hinnan ohella ennenkaikkea kommunikaatiossa. Ulkomaisilta tulee vastaus kysymyksiin nopeasti, voi ajan kanssa säätää yksityiskohtia. Suomalaisilta voi olla vaikea saada vastausta, edes painotarjousta! Tämän lisäksi suomalaiset painot eivät tunnu olevan pahoillaan tekemistään virheistä. Anteeksipyyntö kirjassa olevasta puutteesta merkitsisi itselleni enemmän kuin muutaman sadan euron alennus hinnassa.
