Ne, jotka ovat Sangatsu Mangan foorumilla, tietävätkin jo mielipiteeni teoksesta.
Mutta, koska siellä oleva kommentti ei varsinaisesti ole "arvostelu" meikäläisen näkökulmasta, niin annanpa hieman paremman kannanoton tähän asiaan.
----------------
Nopeasti lukaistuna, Vartijat ei vaikuta kummoiselta. Mutta se onkin sitten sitä kaupassa läpikatselua. Pokkaria kuuluisi tutkailla tarkemmin kuin vain kaupassa läpilukien.
Ensimmäisenä asiana ottaisin heti huomioon kansikuvan. Verrattuna kaikkiin muihin ellin piirtämiin töihin jotka on copiceilla väritetty, kansikuva on kehnoin mahdollinen.
Oliko koko ulkoasuun alunperin edes panostettu? Kansikuvien kuuluu olla puoleensavetäviä ja houkuttelevia, jotta ihminen kävisi siihen kiinni kuin nälkäinen haaskalintu ja tutkisi ateriaa tarkemmin.
Sen sijaan, kansikuva on ennemminkin sitä piirrostasoa, mitä Elli saa aikaan 15min ajassa... Valitettavasti.
Heti kun itse pokkarin avaa ja sitä alkaa lukemaan, niin alku vaikuttaa erittäin lupaavalta. Tussausjälki on hienoa ja fiilikseen tulee heti mukaan sopiva määrä klisheemäisyyttä. Luvun 1 aloitussivukin on erinomaista jälkeä, Helsinki-Vantaan lentokenttä on todella hyvin piirretty. Mutta heti sen jälkeen, alkaakin jo tulla kritiikin puolelle menevää kommenttia. Tussausjälki on heti hätiköidymmän näköistä ja aivan selvästi epätarkkaa. Elli itse sanoo käyttäneensä kalligrafiakynää tussauksen aikana. Jos asia on näin, kehotan vielä lisää harjoittelua, sillä viivan paksuus pullistelee aivan liikaa. Ja heti silmiin iskee se suurin ärtsyke mitä melkein joka ikisestä pseudomangasta löytyy: AIVAN LIIALLINEN RASTERINKÄYTTÖ. Pahoitteluni, mutta itse suorastaan inhoan nähdä turhaa ja ylimääräistä rasterinkäyttöä mangassa. Ja kun se on kaikenlisäksi pseudomangassa olevaa, niin heti tulee amatöörimäisen näköistä jälkeä.
Mitä pienempiä kritiikin aiheisia juttuja löytyy, niin ensimmäinen luku ainakin vaikuttaa kiinnostavalta. Se oli tarpeeksi hyvä syy, että ostaisin pokkarin.
Asia kuitenkin jonka olisin halunnut jatkuvasti tietää, on, että missä pirun korvessa tarinan henkilöt asustavat. Päättelin, että he voivat hyvinkin olla vaikkapa espoon metsikössä tai sitten hangossa hangonniemellä tai hangon alkupäässä tai lähettyvillä, tai pälä pälä pälä~~~ ...
"Keijon kyläkauppa" muistutti näet heti hangon hylätystä Esso bensa-asemasta, joka on nykyään ravintola-kauppana toimiva pienyritys yksityisyrittäjällä.
Luku 2 alkaa jo paremmin selittämään mistä on tarinassa kyse, mutta silti jää paljon kysymyksiä joihin ei saa vastauksia. Hieman pidempi selitys olisi ollut ihan passeli.
Fiilikseksi jäi sama mikä seiyalla oli: "Öh..."
Mutta tässä vaiheessa, on pakko ottaa esille heti eräs asia: Kerrin anatomia "kettuna". Kerri ei ole kettua nähnytkään. Mieleen tulee ennemminkin jokin susilajike, tai sitten vaikkapa huskie tai alaskan malamuutti. Furreja ja anthroja pitkään piirtäneenä voin rohkeasti sanoa, että kerrin ulkoasua pitäisi välittömästi muuttaa. "Et taida tosiaan tietää metsästä mitään. Etkö erota edes kettua sudesta?" - "En tosiaan tiedä metsästä mitään, mutta erotan kyllä ketun sudesta."
Myös "Eeva-mummin" piirrosjälkeen voisi panostaa. Nainenhan on läjä viivoja lätkästynä yhteen.
Jälleen kerran, joutuu ottamaan esille rasterinkäytön. "Lisää mustaa!" kuten luokkakaverillani on tapana sanoa, olisi erinomainen nyrkkisääntö tätä mangaa varten. Myös rasterinkäyttöä pitäisi selvästi harjoitella, sillä jälki on kehnoa. Liekö digitaalisesti tehtyä vai traditionaalisesti, oli miten oli, harjoitusta kaipaa. Myönnän kyllä, etten itse hallitse rasterinkäyttöä juurikaan sen paremmin, mutta tällaisen julkaisun aikana, kyllä sen käyttöön olisi voinut paljon enemmän panostaa!
...pakko sanoa, että Heikko Veikonpoika Pellervo vaikuttaa kovalta jätkältä. Pidän hahmon ulkonäöstä ja overall kokoonpanosta. Odotan nähdä sitten jatkossa hahmon enemmäistä esiintymistä ja suoritusta taisteluissa jne. ...jos siis niitä tullaan näkemään..!
Joudun painostamaan erääseen asiaan lajin harrastajana aivan väkisin:
Jousiammuntakohtaus oli nimittäin aivan päivänselvä Hopeanuoli momentti.
En ole koskaan nähnyt kenenkään ampuvan jousella etusormi suorana noin klisheemäisesti. Lisäksi piirrosjälki näiden sivujen aikana alkoi olla jo todella inhottavaa katsottavaa. "Ommmmmmmm...!!1"
Anteeksi mussuttava pilkunviilaukseni, en mahda sille mitään.
En ala puhumaan taistelusta "Harma" suden kanssa, sillä se oli OK, vaikkain jälleen kerran, toivoin näkeväni ellin kaltaiselta taiturilta enemmän.
Luku 3... Kysynpä heti yhden asian luvun avauskuvasta: Onko harman vieressä oleva kettu(?) kenties Kerri? Jos on, niin Harma lienee megaiso suomimetsien susi tai sitten ylipäätänsä (syvemmän)metsän suurkasvatti, sillä kerri itse on jo melkein seiyan kokoinen.
Luvussa 3 pidin eniten oravan kanssa olevasta kinastelukohtauksesta. Vihdoinkin sain naurupläjäystä sarjiksen aikana. Sivun... öhh... sivun... MISSÄ HELKKARISSA SIVUNUMEROT OVAT?!? No voi perk- ... Minkälainen manga tämä oikein on..? Ei nimiä luvuilla, ei sivunumeroita... No jo on... Kuitenkin, sivu jossa Aino kurittaa oravaa, neljäs ruutu, on mielestäni koko pokkarissa hienon kaikista. Tällaista tarkkuutta ja hienoa jälkeä sitten tulevaisuudessakin, pliis!
Viimeinen luku, eli 3, on suosikkini koko pokkarissa. Huumoria löytyi, toimintaa löytyi ja piirrosjälki oli HIEMAN hienompaa ja puhtaampaa kuin muissa. Tarinankulkukin oli paljon selkeämpää ja ymmärrettävämpää tässä, kuin aiemmassa kahdessa.
Sitten asia, joka täytyy korjata seuraavilla kerroilla vaikka sitten väkisin:
Pienvirheiden korjaaminen ja tussausjäljen parantaminen.
Pieniä virheitä löytyi toki, mutta mieluiten niitä ei tahtoisi nähdä vahingossakaan.
Tussausjälkeä pitäisi parantaa pakollisesti, sillä suuremmaksi osaksi en saanut sivuista selvää ja rasterimoska vain pahensi asiaa, ei helpottanut.
Ellin on pakko valita yksi tietty tussaustyyli sarjakuvaansa varten: Joko perinteinen ohut tussausjälki mitä näkee mangassa paljon, vai sellainen rohkeampi ja paksu tussausjälki jota moni mangaka käyttää nykyisin, mm. Kohta Hirano, Akira Toriyama ja suosikkini, Hiromu Arakawa.
"Arvosteluni" oli enimmäkseen pilkunviilausta, "mussutusta" (?) ja kritiikkiä.
Mutta, tässä olisi lopullinen "tuomioni" mangalle:
Vartijat on ehdottomasti luettavaa kamaa ja kiintoisaa sellaista. Odotan kakkososaa innolla ja aion lukea koko tarinan/-saagan(?) loppuun asti. Itse tykkään klisheemäisestä meiningistä erittäin paljon ja antaisin vartijoille arvosanaksi 8/10.
Eli loppujenlopuksi, erittäin hienoa työtä Heikki, erinomainen tarinaidea (Vaikkakin pienenmpiä asioita voisi hieman parantaa, joista kerron erikseen kantani jos kysytään) ja hyvin tehty Elli, kun kestit piirtää näin paljon! Panosta kuitenkin jatkossa lopulliseen lopputulokseen enemmän, sillä osaat paljon paremmin. Yritä hankkia vaikka pari assistenttia tjn. jos deadlinet alkavat stressaamaan. Tiedät kyllä mistä heitä saa~
- Frozen
(Huhhuh, tulipa pitkä teksti... Toivottavasti Antti-setä ei ala inhoamaan meikäläistä ja yritä posauttaa sitten animeconissa päätäni poijjes.)