Se nyt vähän riippuu, mut kyllä lyijykynä on ehdottomasti mukavin työväline ja itse lyijärivaihe on työvaiheista mukavin. Se on sitten eri asia, mikä jälki on lopulta mukavin. Itselläni viimeistelyvaiheessa/tussausvaiheessa ehdoton ässä on sivellin ja tussi, värittämisessä akvarellit, mut tää kysymys on sikäli vähän vaikea, että vaikka lyijäri onkin mukavin, niin se on mulla vain osa työprosessia. Vain tietyissä kuvitustöissäni se muodostaa lopullisen jäljen, mutta kyllä mä yleensä pyrin kaiken lopulta tussaamaan.
Tussaaminen ei kuitenkaan aina ole kovin kivaa ja siksi se ei voi olla myöskään mukavinta. Lyijärityöskentelyssä mun suusta pääsevä kirosanojen lukumäärä suorastaan romahtaa tussaukseen verrattuna.
Antoisin työväline on kuitenkin akvarellit. Ne ovat varsin vaikea työväline, mutta onnistumisen elämykset voittavat kyllä kaiken muun. Akvarelleilla tekeminen antaa mulle kaikkein eniten kiksejä työprosessin aikana ja etenkin onnistuneen työn jälkeen. Lyijykynän parhaimmat puolet ovat juuri se helppous ja vaivattomuus. Se on työn alkuvaiheessa ehdottomasti mun vakioperustyökalu kaikessa, minkä aloitan. Rentouttava väline suorastaan... Vastaan siis lopulta kuitenkin sen lyijykynän...
