Vieraskielisten hankkiminen

[ksakke]

Tilausta vaan peliin, viipymättä.
Tuohon mun tilaukseeni kuuluu ilmeisesti yksi erikoisnumero, joka ei tule "tavallisen" tilauksen mukana. Ainakaan mulle ei ole tullut esim. viime vuonna ilmestynyttä Gainsbourg-numeroa. Noita erikoisnumeroita taitaa tulla kaksi tai kolme vuodessa.

Casematen sivuilla voi valita onko yksi 11 numerosta tuollainen HS vai ei.

[Kraivud]

Joo, Casematea tilatessa Viapressen hinta on kalliimpi kuin kustantajalla, mutta joskus parikymppiä kolmesta lehdestä voi olla parempi vaihtoehto kuin 63 euroa yhdestätoista. Hintaeroa ei tule kuin noin euron verran per numero ja jos lehti ei olekaan mieleinen eikä halua jatkaa tilausta, säästää yli neljäkymppiä.
Spirou taas tarjoaa ulkomaisille tilaajille vuoden tilausta hintaan 192 euroa (52 numeroa), Viapresse 5 kk (21 numeroa) hintaan 53,82, joka puolestaan tulee euron verran halvemmaksi per numero. Säästöä tulee siis yli 50 euroa vuodessa.
Ellen ole ihan väärässä...

[ksakke]

Hintaeroa ei tule kuin noin euron verran per numero ja jos lehti ei olekaan mieleinen eikä halua jatkaa tilausta, säästää yli neljäkymppiä.

Toki toki, jos Casemateen ei ole aiemmin tutustunut, niin tuo Viapressen vaihtoehto on ihan kannattava. Mutta jos lehdestä pitää...
Kumma, ettei dBd:tä näy samoilla listoilla, Suomeen vuosikerta on kustantajalta 75€/80€ riippuen siitä, haluaako HS:n vai ei.

[Jurpop]

Kiitos tiedoista. Casematea kävin vilkaisemassa ja tuo Canal BD oli huippu löytö. Kiitos. Mitään konkreettista en kuitenkaan saanut aikaan.

Pyörittelin hetken tuota Zackin tilauslomaketta mutta peräännyin sitten kuitenkin. Mulla on joku irtonumero tallessa ja muistelin etten niitä paljon edes yrittänyt lukea, selailin vain kuten muuten tein Bodoillekin. Kielipäätä pitänee kehittää ensin. Toisaalta yhden irtonumeron hinnalla vois löytyä kokonainen Cinebookin kääntämä albumikin?

[Reima Mäkinen]

Tuli tuossa mieleen, että jo ihan skidinä alkoi vieraskielisten sarjisten keräily. Oli mukavaa kun itseltä löytyi ihan kuriositeettinä vaikkapa espanjalaista marvelia. En ole vielä laskenut, mutta arvelisin nykyään hyllystä löytyvän viivataidetta ainakin kymmenellä kielellä. Ja suurin osa on hankittu grafiikan takia, ei pelkästään eksoottisen kielen.

Mites muilla?

[hdc]

Hmm,  minulla taitaa hyllyistä tällä hetkellä löytyä kuutta kieltä (seitsemää jos Marcel Ruijtersin latinankieliset sarjat lasketaan, niissä ei kyllä oikeasti tarvitse osata latinaa).
Mutta kun osaan niistä viittä ainakin jotenkuten niin ihan grafiikkapohjalta ei ole hyllyyn tullut kuin albumillinen Crepaxin Valentinaa italiaksi (ja italiastakin saa vähän tolkkua kun osaa ranskaa).

[Clavia Z]

Laskin, että kuutta kieltä löytyy minunkin kokoelmastani. Erikoisimpina tapauksina tanskan- ja saksankielisiä Blueberryjä sekä yksi norjalainen Achille Talon.

Jos kansainvälisyyteen pyritään, niin hollanninkielen puuttumista sarjishyllystäni pitäisin pahimpana aukkona. Ottaisin mielelläni jonkin verran esim. alkukielistä Marten Toonderin Tom Poesia, joka vaikuttaa kovasti kiehtovalta. Mutta en minä ole pyrkinyt keräämään vieraskielistä sarjakuvaa vain kielen itsensä vuoksi. Olen vain ottanut talteen semmoista mielenkiintoista mikä on sattunut vastaan jossain ja mitä ei ole suomeksi julkaistu. Noita mainitsemiani Mustikoita eräs tarjosi minulle rahapulassaan, ja ostinhan minä.

[Reima Mäkinen]

Ei pahemmin herätä intohimoja tämä aihe...

Eksoottisimmat sarjikseni lienevät mongoliaa, paalia ja shengiä. Sitten on tietenkin semieksoottisia kuten thaita, swahilia, venäjää, japania, koreaa ja joka sortin kiinaa. Malesia ja Filippiinit ovat edustettuna myös, mutta en edes tiedä mitä kieltä ne hassunkuriset tekstit on mitä niissä ruuduista löytyy.

Pohjoismaista taitaa puuttua Islanti, Blueberry minullakin löytyy tanskaksi. Norjaksi jotain sarjakuvaseurojen lehtiä. Italiaksi ei taida olla kuin yksi Dick Tracy -pokkari. Saksaksi on tietenkin hieman mangaa ja ranskaksi B.D.tä. Espanjaksi etupäässä pornoa. Jotain sekalaista tsekkiä ja unkaria löytyy myös sen verran että saa sanoa. Englantia ja ruotsia ei sitten melkein viitsisi edes vieraiksi kieliksi laskea. 
Mainittakoon vielä että Hollannissa, Turkissa, Myanmarissa ja Tunisiassa ei ole sattunut tulemaan vastaan mitään hankittavaa. 

[Curtvile]

Koskaan tulluut laskeneeksi reissuilta mukaan tarttuneita kieliversioita sen enempää.

Ranskat, saksat, hollannit, italiat, puolat, espanjat, portugalit,venäjät, tsekit ja koko hela yhteispohjoismainen kommuuni on tietty.
Joku jaappanialainen mangakin on jossain takarivissä.
Hindiksi ja jollain malesialaisella kielellä on jotain kanssa ja muutama arabiaa solkkaava kanssa.

Osda on tietty näitä todella outoja mitä tutuilta saa lahjaksi, tyyliin "kävin Saksassa tuossa saksankielinen Rautamies".

Ja jossain on työkaverilta saatu käsittääkseni keskikurdin kielinen(niitä kurdikieliä on usempi) kommunistinen vallankumoustoimintasarjakuvastripin pätkä leikattu jostain lehdestä.
Jota kyllä lukisi painoasusta huolimatta lisääkin. Vaikutti aika vängältä ihan näytteen perusteella.

[Reima Mäkinen]

muutama arabiaa solkkaava kanssa.

Mistä maasta? Monestihan lähi-idässä vaikuttaa islamilainen kuvattomuuskulttuuri niin vahvasti että hyvä kun saavat karikatyyreja ja pilakuvia johonkin painetuksi.

Jäi vielä harmittamaan tuo epäloogisuus edellisessä viestissäni. Paalin kieliset lastensarjakuvani on saatu kaverilta, itse en tosiaan Burmasta löytänyt kuin sarjakuvanvuokrauskioskeja. Niissä materiaali oli enemmän aikuiseen makuun.

Tämmöinen inkkarisarjiskin löytyi. Tiedä sitten onko mitä hindiä? Intiassahan on tehty paljon just uskontoon liittyvää matskua, myös englanniksi. Se on jännä, jos on vain yhden tai muutaman lehden otos, niin siitä ei lopulta voi päätellä vielä oikein mitään maan ko. sarjakuvakulttuurista - vaikka kovasti tekisi mieli.

[Curtvile]

Arabian kieliset ovat kuuleman mukaan(molemmat saatuja entiseltä naapurilta) siis Eritreasta ja Egyptista. Toinen on joku opetussarjakuvan tapainen.

[J Lehto]

Tämmöinen inkkarisarjiskin löytyi. Tiedä sitten onko mitä hindiä? Intiassahan on tehty paljon just uskontoon liittyvää matskua, myös englanniksi.

Tuo on siamia nähdäkseni. Eli Intiaa idemmältä.

[Reima Mäkinen]

Tuo on siamia nähdäkseni. Eli Intiaa idemmältä.

No niinhä onkin! Tosiaan tuo ja ne paalinkieliset on saatu samalta tyypiltä joka kiersi sillä suunnalla, varmaan se on menny thain kautta burmaan(?).

Kun aihe on tuo niin mielikuva Intiasta nousi vahvaksi. Tämä siamilainen (takakansi) on sen sijaan hankittu paikan päältä, ja samaa tyylittelyähän otsikossa.

[Barksi]

Aku-harrastaja Barksi taisi mainita että hänellä on Disneytä näytekappale noin 40 eri kielellä.

Ainakin 40-60 maasta, en löytänyt listaa kokoelmastani tähän hätään joten en uskalla ehkä sanoa että kieliäkin olisi 40 - mutta läheltä varmaan sekin liippaa!

[KaiketsuZ]

Intiassahan on tehty paljon just uskontoon liittyvää matskua, myös englanniksi.

Ostin tällaisia joskus 10 vuotta sitten yhdestä Intia-näyttelystä. Omat sarjiksensa saivat ainakin Krishna ja Vishnu, minkä lisäksi mukana oli Aesop-henkisiä opettavaisia eläintarinoita ja kuivakan tekstipitoinen sarjis Delhin historiasta. Kyseisessä näyttelyssä oli esillä myös alkuperäisiä sivuja intialaisista sarjakuvista, jotka eivät tyyliltään eronneet myytävinä olleista lehdistä. Osa oli melkein ok, joskin erittäin jäykästi piirrettyjä & kerrottuja vähän sanomalehtien vanhojen jatkosarjojen tyyliin. Eläintarinat olivat kaikki aivan järkyttävää "lobotomoitu Osamu Tezuka meets Toni Poni" -settiä, lapset saa traumoja tällaisista. Tämän jälkeen ei ole intialaisiin sarjakuviin tullut tutustuttua, lehdet tosin on edelleen tallessa.

Ketjun alkuperäisestä aiheesta sen verran, että kokoelmista ei löydy englanninkielisten lisäksi kai kuin muutama japaninkielinen manga, pari saksankielistä albumia ja nippu italialaista fumetti neriä, jotka sain kaverilta ilmaiseksi. Mitään näistä en erityisesti kerää, muutamalla eurolla kirpputorilta voi kutenkin ottaa mukaan kaikenlaista puhtaasti taiteen takia. BD:tä ei siellä valitettavasti koskaan tule vastaan.