Pyydän anteeksi jo etukäteen opettajamaista sävyäni, mutta mun on pakko sanoa seuraavaa, ja sanon tämän siksi että uskon että siitä on hyötyä ja että tää olennaisesti parantaa piirrostenne tasoa:
Sekä Maziwapin että Tero Mäntylän jutuissa luonnos on paljon parempi kuin lopullinen tussaus, koska siinä on särmä ja hetken into. Molemmissa on myös uskoon lähdetty piirtämään puhtaaksi kaikkia luonnoksen virheitä siitä huolimatta että luonnos kertoo vain "fiiliksen", eikä vielä sitä miltä lopullisten hahmojen pitäisi näyttää ollakseen anatomisesti oikeaoppisia ja uskottavia. Suosittelisinkin seuraavaa:
Kun olette piirtäneet sen luonnoksen, lisätkää kuvaan toisella kynällä apuviivat, apupallot ja niiden pysty- ja vaakalinjat jotta näette että silmät, nenät, suut ja korvat ovat suunnilleen oikeassa kohden päätä, että perspektiivit vaikuttavat järkeviltä ja että vaaka- ja pystysuuntaiset viivat ovat vaaka- ja pystysuuntaisia. Tässä vaiheessa voi ottaa peilin avuksi ja verrata omiin kasvoihin - meneekö kuvakulmat oikein? Vartaloita piirrettäessä piirretään luonnokseen aina koko vartalo, myös ne osat jotka jäävät ruudun ulkopuolelle tai muiden objektien taakse.
Sitten miettikää jokainen asento - jääkö hahmo jäykäksi? Onko kyseessä ihminen vai patsas? Onko dynamiikkaa? Käykö liikkeen suunta selväksi? Molemmilta varmasti löytyy hyllystä sellainen perusteos kuin "Marvel Way to Draw", se on oikeasti ihan hyvä hankinta ostaa omaksi ja lukea uudestaan - katsokaa sieltä mikä on dynaamisen ja ei-dynaamisen poseerauksen ero. Liioitelkaa.
Jos lopullinen piirros näyttää samalta kuin luonnos, ei kehitystä matkalla ole tapahtunut. Silloin pitää palata luonnokseen, ja miettiä, oliko se oikeasti niin hyä että se kelpaisi lopulliseksi työksi.
Sitten tulee viimeinen paha rasti, tussaus. Mä itse pilasin alkuvaiheessa monta kuvaa liialla varjostamisella ja laittamalla kasan viivanpätkiä siihen missä pitäisi olla yksi rohkea kynänveto. Varjojen laittaminen väärään paikkaan on helppo tapa sotkea kuva, samoin turha viivavarjostus vain tekee söhryä. Skannatkaa se kuva turvaan ennen kuin teette ainoatakaan varjoa, ottakaa printti, ja luonnostelkaa ne varjot ensin siihen printtiin, ihan rohkeasti apuviivoja käyttäen.
Jos varjot eivät automaattisesti löydä paikkaansa, saattaa olla ettei niitä tarvita. Nykyaikaiseen väritystyyliin kuuluu todella paljon aivan turhaa varjoa ja highlight'iä, siinä missä tasainen serigrafia-henkinen väripinta olisi monta kertaa paljon uskottavampi. Älkää piilottako virheitä yksityiskohtien taakse, eivät ne pysy piilossa vaan kaikki mikä on mukana näkyy, ja niinpä kaikki mikä ei toimi pitää ottaa kokonaan pois. Vaikka se tarkoittaisi että jäljelle jää pelkkä ääriviiva.
Teillä on mahdollisuus parantaa jälkeä todella paljon hyvin pienellä vaivalla. Se on sen arvoista.
Työn iloa,
Kivi
