Onko tämä näitä asioita jotka tehdään näin kun aina ennenkin on tehty vai onko tälle ohjeistusta jossain?
Jos säännön ainoa peruste on "Näin kun aina ennenkin", se on turha

Lihavointi-kursiivi on hyvä tehokeino korostukseen, mutta ei toki ainoa. Tärkeintä on että tekstityylit erottuvat selkeästi toisistaan. Yhdistelmä lienee suosittu, koska se erottaa korostetun asian tehokkaammin tekstin seasta kuin toinen tehokeino yksinään. Lihavointi-kursiivi poistaa myös tarvetta fonttikoon suurelle muuttamiselle korostettaessa, mikä mahdollistaa riviälien pitämisen tasaisina silloinkin kun sanoja korostetaan monirivisen tekstin keskeltä.
Myös Watterson käytti pääasiassa lihavointi-kursiivi-yhdistelmä, Calvin & Hobbeseissa kursiivin merkitys korostui vielä sillä että muu teksti nojasi aavistuksen vasemmalle. Mutta kuten muillakin käsintekstaajilla, Wattersonin tekstaustyylissä oli enemmän variaatiota kuin useimmiten fonttipohjaisessa tekstissä.
Monenmoisia tekstausohjeistuksia on tullut luettua, suurin osa melko turhia. Yleisimmät nyrkkisäännöt taitavat olla että lukemisen tulee olla vaivatonta ja tekstin kestää pienentämistä, korostusten erottua riittävän selkeästi ja tekstin tulee mahtua puhekupliin helposti.