Voiko olla, ettei Amandalle ole vielä omaa ketjua? Jos olin väärässä, joku ylempi vahtaaja varmaan korjaa.
Ostiin Pullapellon festareilta. Sain siihen aivan mahtavan omistuspiirroksen. Luin albumin yhtenä iltana ennen nukkumaanmenoa ja olin syvästi vaikuttunut. Tämä on paljon vähemmän lapsenomainen kuin etukäteen kuvittelin, itse asiassa tosi raadollinen ja osuva. Unta ja valvetta yhtä aikaa. Miten perunoiden (vai mitä ne naamalliset kynnettävät ovat? pullaa?) ja pähkinöiden kärsimys voikin tuntua näin väkivaltaiselta?
Joissakin ruuduissa piirroksen takaa paistava, pois kumitettu osuus oli myös todella toimiva efekti, vähän niin kuin kuiskaus vuorosanojen takaa tms. Tulee mieleen yhdessä Wir sind Heldenin kappaleessa kertosäkeen taustalla epämääräisesti kuuluva mumina: jää outo olo, että miten tämä nyt meni, tässä oli jotain enemmän kuin ensinäkemältä vaikutti.
Viime vuonna vilasin Vähämäen kuvakirjaa, jonka kaveri oli ostanut, ja sekin jäi kummittelemaan mieleen: pienillä eleillä oli saatu isoja ajatuksia ja oivalluksia vähiin kuviin.