Tilaongelmia

[Tohtori]

 Länkkäriä kyhätessä löytyi taas uusi ongelma piirtäessä kun yritin piirtää saluunaa. Paikkaa jossa tyypit kittaa alkooholia naamaan. Yritin piirtää, mutta hoksasin ongelman. Sain piirrettyä baari tiskin, ja kaksi pokeripöytää sekä muistaakseni pienet portaat. Eli en osaa tunkea ruutuja täyteen. Metsistä taas tulee ihan liian harvat. Noin kahdeksan puuta. Että ei, ei. Miten onnistutte tekemään baarista tilavia ja muuta sen tapaista.

[Anssi Rauhala]

Ehkä väsymykseni takia sain seuraavankaltaisen idean: Oletetaanpa, että saluuna on kuvattu isoon ruutuun (vaikkapa n. puoli sivua). No, jaat lyijykynällä sen puoli sivua neljään tai kuuteen ruutuun. Sitten piirrät yhteen ruutuun sen baaritiskin, toiseen ruutuun pöydän tai pari, kolmanteen rulettipöydän ja krupieerin, neljänteen kapakkalaulajan ja pianonsoittajan, viidenteen portaat yläkertaan ja kuudenteen yläkerran kaiteeseen nojailevat hempukat. Kaikki vain sellaiseen perspektiiviin, että kun pyyhkäiset väliviivat pois ja vähän peittelet tyhjiä tiloja sivuhahmoilla tai rekvisiitalla, jäljelle jää iso, vilkkaan näköinen saluunakohtaus.

Vähän samaan tapaan toteutin yhden ison ruudun Bosporin Helmessä, ja yllätyin vallan siitä, miten helppoa (suhteessa) oli täyttää pikkuruutuja yksi kerrallaan.

Tämä tietenkin saattaa onnistua tai sitten ei. Joskus on otettava riskejä.

[keijoahlqvist]

Ihminen mieltää tilan laajemmaksi kuin kamera, ja mieli korjaa vääristymät, joita laajakulmalinssi aiheuttaisi. Kun kamera räpsää yhden kuvan, katse muodostaa mieleen vaikutelman joka koostuu useista vilkaisuista. Siksi perspektiivisäännöt kannattaa opetella jotta ne voisi hylätä sarjakuvanteossa.

[Anssi Rauhala]

Siinäpä saimme silmän täydeltä havainnollisesti kuvitettua selvitystä näköaistin toiminnasta. Kiitos Keijo.

Itse yritin vielä puuhata illalla ennen nukahtamistani tällaista kuvaa, jonka tarkoitus olisi todistaa teoriani:



Harmaa ruudukko on vielä lisätty jälkeenpäin, ihan asian korostamiseksi. Jokaisen ruudun sisältö on kuitenkin piirretty erikseen, ja perspektiivitkin ovat vain vähän sinnepäin. Jos olisin piirtänyt yhtä kokonaista A4-arkkia ja miettinyt yhtenäistä perspektiiviskeemaa, ei olis tullut valmista niin millään.

[Sika]

Anssi: loistava esimerkkiluonnos. Ihastelin eniten keimailevia ilotyttöjä ja paarimikon loistavaa asentoa.

[tertsi]

Anssi lienee Morriksensa lukenut!   

[Tohtori]

Ehkä väsymykseni takia sain seuraavankaltaisen idean: Oletetaanpa, että saluuna on kuvattu isoon ruutuun (vaikkapa n. puoli sivua). No, jaat lyijykynällä sen puoli sivua neljään tai kuuteen ruutuun. Sitten piirrät yhteen ruutuun sen baaritiskin, toiseen ruutuun pöydän tai pari, kolmanteen rulettipöydän ja krupieerin, neljänteen kapakkalaulajan ja pianonsoittajan, viidenteen portaat yläkertaan ja kuudenteen yläkerran kaiteeseen nojailevat hempukat. Kaikki vain sellaiseen perspektiiviin, että kun pyyhkäiset väliviivat pois ja vähän peittelet tyhjiä tiloja sivuhahmoilla tai rekvisiitalla, jäljelle jää iso, vilkkaan näköinen saluunakohtaus.

Vähän samaan tapaan toteutin yhden ison ruudun Bosporin Helmessä, ja yllätyin vallan siitä, miten helppoa (suhteessa) oli täyttää pikkuruutuja yksi kerrallaan.

Tämä tietenkin saattaa onnistua tai sitten ei. Joskus on otettava riskejä.

Siinäpä saimme silmän täydeltä havainnollisesti kuvitettua selvitystä näköaistin toiminnasta. Kiitos Keijo.

Itse yritin vielä puuhata illalla ennen nukahtamistani tällaista kuvaa, jonka tarkoitus olisi todistaa teoriani:



Harmaa ruudukko on vielä lisätty jälkeenpäin, ihan asian korostamiseksi. Jokaisen ruudun sisältö on kuitenkin piirretty erikseen, ja perspektiivitkin ovat vain vähän sinnepäin. Jos olisin piirtänyt yhtä kokonaista A4-arkkia ja miettinyt yhtenäistä perspektiiviskeemaa, ei olis tullut valmista niin millään.

  Tuo auttaa varmasti. Täytyypä kokeilla. Kiitoksia vielä kerran Anssi

[vauvakolibri]

Tietenkin yksi ratkaisu saattaa olla suuremman paperin käyttäminen.
Tosin jos käyttää jo A3:sta niin sitten alkaa vaatia tilavan pöydän jos yrittää käyttää A2:sta...