Paperin valinta

[tertsi]

piirrän sarjakuvat n. 170% kokoon.
paperi on hakusessa, Cansonin Bristol tuntuu olevan aika jees. Pikkaisen liian liukas. Ehkä.

[ePeep]

KYSYMYS: Käytän piirtämiseen rotringin ArtPen kynää ja ongelmanani on paperin valinta. Eli millaista paperia suosittelisitte käytettäväksi? En nyt hae mitään ammattilaisten kallista paperia, koska piirtäminen on vain harrastus ja papereita tuppaa tuhlautumaan piirrosten epäonnistuessa vähän turhankin paljon. Tälläkin hetkellä on roskis täynnä. Normaalilla tulostuspaperilla muste leviää pahemmin kuin tulva ja minkään sortin halpahallin paksu piirrustuspaperikaan ei meinaa suostua yhteistyöhön. Eli haen lähinnä halpaa vaihtoehtoa, joka ei leviäisi kauhean pahasti.

[keijoahlqvist]

Siedettävä vaihtoehto on riisi värilasertulostuspaperia, satagrammaista. Ainakin Canonin High Grade ajoi asiansa. Mutten tiedä terän kanssa.

[AapoK]

Olen pohtinut tätä lähiaikoina jonkin verran. Jotkut sanovat, notta A3 on parasta kokoa ja toiset kehuvat A4:sta. Itse olen käyttänyt molempia, mutta jotenkin tuo A4 vain tuntuu helpommalta. Puoli sivua per A4:kin olisi suht hyvä kanssa?

Paperin laatuakin olen miettinyt. Onko rikollista käyttää normaalipaksuista A4-paperia vai onko järkevämpää ostaa kallista kiiltäväpintaista kartonkia ja ottaa siitä sitten oikean kokoisia paloja tjs.

[Veli Loponen]

Yhdistin kysymyksesi aiempaan ketjuun. Kannattaa lukea noi aikaisemmat viestit, niin voit saada vinkkejä.

[Anton303]

Mie käytän Aanelosta, kopiopaperia. Ja aina joskus jotain ihmeellistä erikoispaperia jos on.
Jossain kustantamoissa, kuten egmontissa, vaaditaan A3:sta, en kyllä muista miksi.
A4 on paras.

[Ile Ruokola]

Jossain kustantamoissa, kuten egmontissa, vaaditaan A3:sta, en kyllä muista miksi.
A4 on paras.

Riippuu ehkä siitä, miten asian Egmontin toimittajalle esittää. Eli, jos kysyy haluavatko he orginaalit A3:een vai A4:een, niin ehkä he sanovat haluavansa A3:een.
Mulla on ainakin kokemus, että A4 :lle tehdyt sivut on kelvanneet - vaikka olisi ollut ehkä syytä ainakin tussata isompaan kokoon. Olisi ehkä tullut siistimpää tai ainakin vähemmän röpelöistä jälkeä. On vaan ollut niin mukava tehdä lyijäriluonnokset A4:lle. Siinä koossa koko sivun sommittelu on mulle helpompaa. Voihan luonnokset suurentaakin ja sitten tussata valopöydällä.
Uskon, että jos valmiin originaalin jälki sopii ko. sarjan henkeen, sen luulisi kelpaavan A4:nakin Egmontille. Ainakaan painotekniikka ei vaadi A3:sta.

[mastermind]

Itselläni ei ole valopöytää, mutta haluaisin joissakin tilanteissa piirtää läpi.
Tavallisesta tulostuspaperista pystyy piirtämään läpi ilman valopöytää, mutta paperi ruttaantuu helposti. Paksuista papereista taas ei pysty piirtämään pöytälampun valossa läpi. Eli mikä olisi mahdollsimman paksu paperi(g/m²) , ettei ruttaannu ihan heti, mutta kuitenkin sen verran ohut, että pöytälampun valossa pystyy piirtämään lävitse?

[tertsi]

Saako jostain vielä vanhanaikaista kalkkeeripaperia (vai mikä sen nimi nyt olikaan)?

Eli paperin alle pannaan kalkkeeripaperi ja sitten jäljennetään piirros läpi allaolevalle paperille. Ainakin sinisen kalkkeerin jäljen luulisi lähtevän photarissa helposti pois, sen voinee myös kumittaa pois.

Yksi kikka jäljentämiseen on hangata hiilellä paperin kääntöpuoli mustaksi ja sitten jäljentää kuva alla olevalle paperille. Tätä menetelmää en ole koskaan kokeillut henk. koht.

[rama]

Yksi kikka jäljentämiseen on hangata hiilellä paperin kääntöpuoli mustaksi ja sitten jäljentää kuva alla olevalle paperille. Tätä menetelmää en ole koskaan kokeillut henk. koht.

Ainakin allekirjoittaneella tämä konsti sottasi aivan kauheasti. Kalkkeerauspaperi taas ei.
Siirryin suosiolla valopöytään 

[JanneT]

Saako jostain vielä vanhanaikaista kalkkeeripaperia (vai mikä sen nimi nyt olikaan)?

Ostin joskus 2000-luvun alussa Suomalaisesta tai Akateemisesta, täytyi kysyä tiskiltä kun ei ollut esillä. En tiedä löytyiskö noista vielä tänäkin päivänä.

[Ossi Hiekkala]

Yksi kikka jäljentämiseen on hangata hiilellä paperin kääntöpuoli mustaksi ja sitten jäljentää kuva alla olevalle paperille. Tätä menetelmää en ole koskaan kokeillut henk. koht.

Itse käytän pääasiassa tätä keinoa, joskin pehmeän lyijykynän avulla. Jutun juoni onkin siinä, että laittaa paperin ja pohjan väliin kuultopaperin joka on edellä mainitulla tavalla sutattu toiselta puolen. Näin luonnos säilyy yhä siistinä.

Kalkkeripaperi jättää paksumman jäljen, jota on hankalampi kumittaa pois. Kyllä noita kalkkeripapereita pitäisi vielä saada noista toimistotarvikeliikkeistä, joskaan en usko, että niitä hirveästi enää on jäljellä. Kovin moni tuskin naputtaa enää vanhanaikaisella kirjoituskoneella.

Uusimmassa ImagineFXssä oli muuten mielenkiintoinen ja toimivan oloinen jippo. Skannataan luonnos koneelle, tulostetaan viivapiirros hailakkaalla sinisellä bristol-paperille, tussataan, skannataan sitten uudestaan ja säädetään kuvasta pois siniset. Ei tarvitse valopyödän kanssa tuhertaa. Sitten vain hommaamaan A3-tulostinta ja riittävän kovatasoista A3-skanneria. Tuo jälkimmäinen saattaakin olla se missä lompakko sanoo "AU!".

[Ossi Hiekkala]

Nyt se ei enää onnistu kun vesiväreillä väritän vaikka käyttämäni vesivärikartonki tulostimen läpi menisikin; ongelmana on se että pingotettaessa tulostimen muste lähtee leviämään. Onko sitten väärää mustetta tulostimessa, en tiedä.

Pingoittaessa kannattaa muuten huomioda, että piirros pakkaa myös leviämään yhteen suuntaan (olisiko syiden mukaan vai vastaisesti, en ole nyt kyllä varma). Eli jos meinaa siihen sovittaa nuo erillisella arkilla olevat tussipiirroksen viivat, voi tulla ongelmia.

Vesiväreillä maalatessa on parempi käyttää niin paksua paperia, ettei sitä tarvitse pingottaa. Tosin valopöydästä voi muodostua ongelma.

Huono puoli tietenkin on se, että joudut tuhraamaan siihen kallista A3-tulostinpaperia jolla ei ole muuta käyttöä kuin olla hetken mallipaperina. Mutta eipä se minua ole häirinnyt, ja koska se on vain referenssi ei ole tarvinnut ikinä tulostaa mitään sivua kahteen kertaan minkään mokan takia.

Eihän tavallinen A3-kopioriisi nyt paljoa maksa. Ei kai tuohon vaiheeseen mitä valokuvapaprua tarvita.

Jos se ketään kiinnostaa, niin itse käyttämäni paperi on 300g kuumaprässätty arches. Onhan se kallis, mutta rakastuin siihen heti kokeiltuani, tapeltuani ensin epäonnekkaasti vuosikaupalla muiden kartonkien kanssa mitä nyt onnistuin temperasta ja muualta löytämään. Henkilökohtaisesti tämä näyttää olevan ainakin minun vesiväritöhryilyäni varten sopivin. Lyijykynä ja tussaus on mukavaa sen kanssa, paperi ei rikkoudu ankarastakaan kumituksesta kovin herkästi, imee hyvin mustetta, ja kestää vedellä loiskuttelua. Sitä voi tilata osoitteesta www.artifolk.co.uk

Jeh, ja mainostan tässäkin, että jossain lähitulevaisuudessa minulta voi tilata Crescentin kuumapuristettuja illustration boardeja, jotka ovat erityisen hyviä tarkkaan työhön. Mutta siitä sitten joskus myöhemmin.

[Ossi Hiekkala]

Ostin tänään Akateemisesta ihan heräteostona Cansonin erityisesti sarjakuvapiirtoon tarkoitetun lehtiön. Siinä on vasemmassa yläkulmassa puhekuplamainen teksti ANGOULÊME BD ja isolla otsikko Illustration BD, Manga, Comics. 250g, A4-kokoa. "Pure white, ideal for pencil, ink, marker and watercolour". Lehtiössä on arkkeja vain 12 kpl, joten hinta 5.90 € on enemmänkin kuin tyyris. Ei siis todellakaan luonnospaperiksi. Toisaalta koko on myös liian pieni, jos meinaa tehdä mitään isompaa sarjakuvaa. En ole vielä tohtinut testata mutta sormituntuma on ainakin hyvä. Paksu ja tasainen.

Eli kaikki bedefiilit, mangaloidit ja muut sarjakuvatuksia tuhertelevat, nyt teille on virallinen paperi, mihin tuhlata karkkirahanne.

[Josefiina]

Hankin tuota Canson Bristolia, koska sitä moni täällä suositteli. Se onkin todella hyvää paperia tussaukseen, kiitos siis vinkistä! Vesiväreillä värittäessä se kuitenkin kupruuntuu aika pahasti. Maalarinteippikään ei tunnu auttavan, joten ilmeisesti pitää turvautua liimapaperiin.Akateemisestako sellaista pitäisi lähteä etsimään? Osaako joku suositella jotain merkkiä?