Vasta nyt joululomalla oli aikaa lueskella kaikenlaista syksyyn mittaan hankittua, kuten Meidän poikamme avaruudessa.
Ja sepä olikin positiivinen yllätys! En ollut kovin vakuuttunut Ja pöh, punamultaa -läpyskän perusteella, vaikka sekin ihan näppärä lehti oli. Tämä kokoomateos sen sijaan sai hekottelemaan ääneen useassakin kohdassa. Hillittömin juttu oli mun mielestäni Tähtipårtti. Hienosti toimi myös yksisivuinen Röpötti.
Nimenomaan humoristiset käsikset ovat albumissa parasta a-ryhmää. Jukan piirroskin toimii tässä tyylilajissa paremmin kuin Lehtimäki-saagan realistisessa, mutta suureksi faniksi en edelleenkään tullut.
Joka tapauksessa: oikein suositeltava hankinta!