Uusimman alku vaikutti lupaavalta, mutta tarina lässähti pian. Supersankarimaisuutta oli tosiaan hiukan, piirtäjäkin alleviivasi asiaa sivun 104 ensimmäisessä kuvassa niin, ettei sitä voinut katsoa nauramatta.
Odotin jotain ennalta-arvaamatonta koukkua haavoittuneen konnan viimeisten sanojen perusteella, mutta niihinkään ei sitten enää palattu. Koko eliksiirijuttu tuntui päälleliimatulta, yhtä hyvin kyseessä olisi voinut olla kuka tahansa lääkäri. Tästä jäi tunne, että oli saatu kiinnostava lähtöidea ja alettu toteuttamaan sitä suin päin miettimättä enempää.
Täytyy sanoa, että Faraci ei ole ollut odotusten tasoinen. Aikoinaan taskukirjoissa hän teki parhaat ja tuoreimman tuntuiset Mikit, mutta ei taida olla kotonaan Texin vakavammassa maailmassa. Usein Mikkihän menetti täysin tilanteen hallinnan, mutta Texille ei niin sovi tehdä...
