Näytetään lisää kynsiä... jos tarve vaatii...

[Janne Yliruusi]

Ihan hyvältä tuo perspektiivi minun silmääni ainakin näyttää. Etummainen auto näyttää vähän liian litteältä. Pienen ruudun huutava kasvo on hieno!

[Tuuk42]

Janne: Jonkin pienen jutun tasutalle voisi laittaa, joku varjo tai taulu, niin tulisi perspetiiviä. En itse välttämättä laittaisi mitään silä tuosta saattaa tulal turhan täysi ruutu.

Welzu: Aivan törkeän hieno fiilis tuossa kuvassa. Anarkisen sotaisa meininki. Eksölent.
Tosin tuo keskellä ruutua ilmassa leijuva hahmo (vai onko se läsähtänyt tuusannuuskaksi seinään?) on ehkä hiukan turhan iso. Kun ei tiedä mihin tuo liittyy niin on hankala sanoa tarkemmin. Samoin tuo taaempi auto on vähän ruttuisen näköinen. Mutta jos sitä on oioottu pesismailalla niin sekin toimii hyvin.

Jatkakaa samaan malliin.

[Hazart]

Welzu: Kiinnostava tilanne ja idea. Pikku kuvan huutajassa hyvä meininki. Sit kritik! Miten toi ukko tuolla takaseinässä voi olla noin iso? Vertaa sitä ikkunoihin! Oon niin väsynyt, etten jaksa kirjoittaa muuta. Tosi upeita noi Joikun työt. Pistä lisää!!!

Kommentoin lisää joskus ajan kanssa.

[Jarmo]

Welzu, niin mihin vanhaan verrattuna? Tämä kai se uusi?

Tässä nyt kuitenkin on perspektiivi aika hyvin kohdallaan, ja huutavassa hemmossa on hyvä fiilis. Ainoa perspektiivijuttu on tuo seinään paiskautuva (tai hohtava) ukko kauempana, joka on noin kaksi kertaa pakettiauton korkuinen.

Sitten vielä opettelet perspektiivin kahdella pakopisteellä, ja jos opit niin opetat sitten mullekin...

Mulla on nyt semmoinen vaihe, että hahmottelen vähän lyijykynällä ja melkeen raakana tussia päälle. Tulee tuhrua mutta toivottavasti oppii jotain. Lisäksi on sisäinen pakko saada johonkin tahtiin sivuja valmiiksi. Tietty luonnosmaisuus tosin on tarkoitushakuistakin, saisin esim. lyijykynän jäljet helposti häivytettyä, mutta jatän niitä kun tykkään vähän sottaisesta jäljestä.

---
editoin. ilmeisesti sama tyyppi herätti muittenkin huomiota

[[kivi]]

Kertokaapa mielipiteitänne tästä. Onko perspektiivissä havaittavissa mitään edistystä vanhaan? Mitä pitäisi muuttaa (vaiko piirtää uusiksi koko juttu)?

Welzu, mä olen positiivisesti yllättynyt. Tiedätkö, että sun lyijäyksesi on n kertaa paremman näköistä kuin tussauksesi? Joistain kohdin tuota planssia tuli jopa mieleen vanha lapsuudensuosikkini Hermann. Sun pitää opetella piirtämään puhtaaksi nopeammin (ja mielellään ainakin osittain näädänkarvasiveltimellä, ettet pääse hidastamaan samalla tavoin kuin jäykemmillä) että saat tussattuun jälkeesi saman rentouden kuin lyijäyksissäsi on.

Varsinkin ihmisten kohdalla kannattaa jopa harkita pitäytymistä ihan-ekassa lyijykynässä, taustat saat toki siivota tarkemmiksi, jos tahdot.

Työn iloa.

[tertsi]

Ruutu tekeillä olevasta sarjakuvasta. Mielipiteitä, kaipaako tuo taustaa? Tekstiä tuohon ruutuun ei ole tulossa.

Ei kaipaa taustaa. Kuitenkin on hieman vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä edeltäviä ja seuraavia kuvia. Mutta silti, ei kaipaa taustaa. tausta vain sotkisi tai ainakin olisi suuri riski, että se sotkisi. Hyvä tasapainoinen kuva.
Joidenkin hahmijen anatomiassa ehkä tarkennettavaa. Mutta tuollainen realistinen tyyli on tosi vaativa. Harjoitusta ja harjoitusta!!

Pöydässä hyvä, sopivasti rohkea musta pinta.

[[kivi]]

Ruutu tekeillä olevasta sarjakuvasta. Mielipiteitä, kaipaako tuo taustaa? Tekstiä tuohon ruutuun ei ole tulossa.

Kuva kaipaisi sitä, että kokeilisit piirtää kaikkien hahmojen vartalot karkeasti, palloin ja viivoin luonnostellen. Huomaisit esim kirjastonhoitajan istuimen olevan aika korkealla. Tuommoinen "Möttösen maailma" -tyylinen suomalaisversio selkeästä viivasta on kyllä taitolaji, parhaimmillaan tulee mämmilää, huonoimmillaan jotain muuta.

Jos sulla ei oo välttämätöntä syytä piirtää noita kaikkia ihan kaaviokuva-kohtisuoraan sivulta, mä laittaisin nuo perspektiiviin; vaikkapa niin että kamera olis kirjastonhoitajan korvan takana ja pää rajais kuvan toiselta laidalta, ja lainaajat sitten toistensa lomassa. Taustankin laittaisin, mutta varoisin, että hahmojen ympärille jää pieni valkoinen "ulompi ääriviiva", etteivät suotta uppoa taustaan. Pieni dramatiikka ja jännite kuvassa on harvoin pahasta, samoin kuvan rajaaminen etualan kohteilla on hyvä tapa luoda dynamiikkaa.

Ääriviiva on oikein hyvää. Malta vain luonnostella kunnolla (ja myös muutella sitä ekaa luonnosta) ennen kuin alat tussata.

[Janne Yliruusi]

Kuva kaipaisi sitä, että kokeilisit piirtää kaikkien hahmojen vartalot karkeasti, palloin ja viivoin luonnostellen. Huomaisit esim kirjastonhoitajan istuimen olevan aika korkealla.

Tosiaan. Pitääpä laskea Jacobia hieman alemmas tuolillaan.  Pitäisi kyllä tosiaan käyttää tuota pallo-hahmottelua enemmän.

Jos sulla ei oo välttämätöntä syytä piirtää noita kaikkia ihan kaaviokuva-kohtisuoraan sivulta, mä laittaisin nuo perspektiiviin; vaikkapa niin että kamera olis kirjastonhoitajan korvan takana ja pää rajais kuvan toiselta laidalta, ja lainaajat sitten toistensa lomassa.

Tuokin on ihan hyvä idea, mutta päädyin nyt tuollaiseen suoraan sivusta ratkaisuun kun vastaavanlaisia ruutuja ei sarjakuvassa muuten ole pahemmin käytetty.

[Veli Loponen]

Voihan nenä. Tässähän tulee paineita.
Toi ukkeli tossa ilmassa/takaseinässä keskellä isompaa kuvaa on toi pikkuruudussa huutava nainen. Eli sen pitäisi olla ilmassa suunnilleen sen littanan auton kohdalla (montun päällä). Hiukan sitä tosiaan pitää vielä pienentää ja keksiä joku tapa, jolla saan sen näyttämään lähemmältä.
Ja ehkä pitää törsätä ja ostaa kunnon eläimenkarvasivellin tuon synteettisen seuraksi, kun rahaa seuraavan kerran tulee. Enpä ole sellaista tainnut kokeillakaan...

Welzu, niin mihin vanhaan verrattuna? Tämä kai se uusi?

Viittasin sillä aika vanhoihin juttuihin, jotka melkoisesti innostivat mua paneutumaan perspektiivin saloihin. Nyt olen tota yhden pakopisteen jutskaa opetellut jonkin aikaa ja alan ehkä vähän tajuta sitä. Pikkuhiljaa siis voinen lisätä sen toisenkin pakopisteen (seuraavalle sivulle sellaisen olisi voinut jo väsätä, mutta tein tämänkaltaisen).

Pistän tussatun version näytille sitten kunhan siihen asti pääsen (tämän viikon ajattelin kuitenkin omistaa luonnoksille).

[Hazart]

Welsu: Se ukko nayttää siksi törmäävän seinään kun sen ympärillä on sellanen epämääräinen kehä. Pistä se sellaiseen kohtaan, että se ei ole seinää vasten. Ja maahan varjo sen ukon kohdalle vois kans auttaa... ja katkoviiva siitä suunnasta mistä se lentää... tai vauhtiviiva... tai tai tai...

[Hazart]

Tämän tein alunperin mainosmateriaalia varten:



Hieman tuollaista manga-tyyliä mitä en yleensä harrasta.

Tää on musta hyvin tehty. Jotenkin tää on vaan tasapainoinen ja laadukas. Olinkin yllättynyt, että tämän ja sen seuraavan välillä oli niin suuri ero. Sillä pojallahan oli käsi ja jalka vähän luonnottomia. Mut toi tytsy on tosi hyvin tehty. Kiitos, ettet ylikäyttänyt liukuvärejä.

Joiku: Voi että kun minä tykkään! Teet kuvasi niin hyvällä tatsilla. Tuossa geocities.com/hautanukkuja/lakastaa__ei_lakasta.JPG kuvassa on jotain sellaista tyyliä, mitä itsekin haluaisin osata. Erittäin tasapainoista ja hiukan söpöä... öh tai jotain sellasta. Kunhan ei mee liian mangakliseisiin... Piirrätkö nuo ihan tyhjästä vai käytätkö jotain malleja. Eipä noita voi oikein kuin kehua. Toivottavasti teet joskus sarjista!

Pistä kotisivulinkkiä tai lisää kuvia... jos löytyy...

 

[Veli Loponen]

Ja maahan varjo sen ukon kohdalle vois kans auttaa... ja katkoviiva siitä suunnasta mistä se lentää... tai vauhtiviiva... tai tai tai...

Mutta kun se ei liiku. Siis leijailee paikallaan ja räjäyttää sen torin takareunalla olvan kerrostalon. Sen säteilyn siinä ympärillä oli tarkoitus vähän irrottaa hahmoa taustasta ja selventää sitä, että se on se, joka siinä terrorisoi. Tosin ruutuun tulee vielä tekstiäkin...

Mä oon muuten huomannut, että tulee kiva efekti, kun tekee noita apuviivoja perspektiiviä varten. Ihan ku noi talot liukuis hurjaa vauhtia lukijaa kohti (ja ohi). Tai lukija syöksyy niiden lomitse...Miten vaan.

Onko muuten mitään kivaa helpotusta sille, että jos pakopiste onkin kaukana sivun ulkopuolella, että miten sen saa "merkattua". Eli kun mulla on tapana (niin ku kai yleensä) tehdä noita viivoja siitä ympäriinsä, niin se on aika vaikeaa, jos pakopiste sattuukin olemaan 50 senttiä paperin reunasta vasempaan. Varsinkin, jos viivotin on vain 30 cm. Joskus olen pistänyt toisen paperin viereen ja jatkanut siihen horisonttia yms.

[Ossi Hiekkala]

Onko muuten mitään kivaa helpotusta sille, että jos pakopiste onkin kaukana sivun ulkopuolella, että miten sen saa "merkattua". Eli kun mulla on tapana (niin ku kai yleensä) tehdä noita viivoja siitä ympäriinsä, niin se on aika vaikeaa, jos pakopiste sattuukin olemaan 50 senttiä paperin reunasta vasempaan. Varsinkin, jos viivotin on vain 30 cm. Joskus olen pistänyt toisen paperin viereen ja jatkanut siihen horisonttia yms.

Itse olen laittanut paperin lattialle, tökännyt nuppineulat kiinni lattiaan horisonttilinjalle pakopisteen kohdalle ja sitonut sen ympärille lankaa. Sitten olen vain merkinnyt paperille pingotetun langan avulla apupisteet. Kuitenkin saattaa käydä, että isompien kuvien kohdalla pakopisteet asettuvat metrien päähän, jolloin olen suosiolla piirtänyt kuvan alussa pienempään kokoon ja valokopiokoneella sitten suurentanut ja piirtänyt valopöydällä läpi. Tietty isosta piirustuspöydästä on etunsa.

[Jukka Koivusaari]

Welsu: Se ukko nayttää siksi törmäävän seinään kun sen ympärillä on sellanen epämääräinen kehä. Pistä se sellaiseen kohtaan, että se ei ole seinää vasten. Ja maahan varjo sen ukon kohdalle vois kans auttaa... ja katkoviiva siitä suunnasta mistä se lentää... tai vauhtiviiva... tai tai tai...

 Sama pisti silmään . Kiiltoheikki on savolaisesti piirretty. Siis periaatteessa oikein , mutta vastuu tulkinnasta on siirretty lukijalle. ... tai.. tai niistä oikean puolen ikkunoistakin vois kanssa säihky heijastua.
Tietty , jos edellisestä ruudusta käy asiantila ilmi niin ei sitte ehkä tarvii.

Taustan pakettiauton alle minä lisäisin varjon ja ehkä pelkistäisin yksityiskohtia.

[Veli Loponen]

Ja kun ei muutakaan tekemistä (?) ole, niin tässä PoA kakkosen kansiluonnos:


Ajattelin, että pitää sitä, kerrankin kun on mahdollisuus, tehdä pieni homage todellisille artisteille.