Luetko ulkomaankielisiä sarjakuvia?

[Tuuk42]

No jotkut kerää sarjakuvia ja toiset kääntää monituhatsi vuisia kirjasarjoja munaiskreikaksi. Jokin harrastushan sitä ihmisellä olla pitää. Vaan harvapa pystyy tarkastamaan onko miekkonen kirjoittanut jtain aivan huuhaata.  

[Blackwing]

Sekä että. Suomennetut sarjikset ovat yleensä halvempia, joten niitä tulee ostettua (mikäli osaa ennakoida, mitä käännetään). Suurin osa hankkimistani englanninkielisistä on Marvelin sarjiksia ja esim. Sandmanit ja Elfquestit olen hankkinut englanniksi. Suomennetuissa on ollut jotain häikkää esim. muutama puhekupla mustana.

Parhaita käännöksiä on ilman muuta Luupäät, jota en tosin ole  lukenut englanniksi, mutta suomennos on sujuvaa. Hämähäkkimiehessä lienee nykyisin paras suomennos. Sen sijaan esim. Ryhmä-X:n mustavalkoinen erikoisjulkaisu sai tulevan kääntäjän melkein itkemään.

[jokela]

Nahkhiirmees.

Jos ajattelit jotta tuo on hassu, niin ruåtsissa se on läderlappen. Nahkalappu, h-soikoon!

Timo

Heh ... huvittavaa tämmöinen keskustelu ...

Joskus kääntäjät on kaukaa viisaita -- tietämättään. "Läderlappsmannen" kai tökki vähän. Batman se olisi saanutkin olla jos anglisoituminen olis ollut jo pikempi ruåttinmaalla -50 luvulla.

Enpä nyt osaa selitellä "läderlappen" sanan peruja tässä. Tosi on että on "nahka" ja "lappu" -- erillis sanoina! ... Toisaalta -- Fladdermus, joka on MYÖS lepakko, olisi voinut tuottaa pientä ... hmm, pulmaa.

Kieli kehittyy ja sanan tarkoitukset muokkautuu myös sen mukaan. No, "Fladder" voisi lähinnä verrata siipien huiskeeseen, värinään tai "räpiköintiin". "Mus" taasen ON hiiri sekä -- vulgäärisesti, naisen "tavara"...

Luulisin että lehti nimeltä "Räpiköivä v**tu" ehkä ei olisi myynyt ... tai sitten myynyt niin helvetisti!

Joo, ja tää muistui mieleen. Jonkun jenkkiauton yx malli piti saada myyntiin, (oli kai) Koreaan. Mut tuli tenkapoo ja tarvi pistää ihan uus mallinimi. Jenkkinimike kun tarkoitti koreaksi "romu".  

Joo ... kello on myöhää ja täs ei kai ollut yhtään järkee ... no, whatever.

  -- j --
   

[Antti Vainio]

menee aiheen viereen mutta Mitsubishi Pajero ei myy eteläisessä Amerikassa koska pajero tarkoittaa sielläpäin runkkaria

[Janne Kuusinen]

Täällä päässä suoritetaan parhaillaan maratonia, joka kulkee nimellä "Bretecherin 'Frustration' - albumit". Eli kielenä englanti, suomeksi "Turha joukko", muistaakseni.

Noita lukiessa sitä oikein tuntee, miten aivoverisuonet pullauvat, välillä pitää oikein taukoja pitää. Tie frustrationeiden ymmärtämiseen kulkee nimittäin jaloa kaksiosaista tietä: ensin pitää ottaa tolkkua niistä koukeroista, joita nimitetään "kaunokirjoitukseksi", ja sitten vielä ymmärtää se lingvistisestäs'. En tosiaankaan ole kranttu käsialojen suhteen, mutta nuo bretecher-hieroglyfit ovat kyllä aikamoinen haaste.

Naiset! Kun käytätte kaunokirjoitusta sarjakuvissanne, käyttäkää sitä taiten!

Hähä.

[[kivi]]

Pajero ei myy eteläisessä Amerikassa koska pajero tarkoittaa sielläpäin runkkaria

Ja Chevy Nova ei kulje. No va.

Piti vain sanoa, että joka kerta kun näen tämän topicin "sarjakuvia alkukielellä", mieleeni juolahtaa, että sitähän sarjakuvat juuri ovat; alkukielisiä tarinoita. Lascaux'n luolamaalausten jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, varmaankin perua jo siltä ajalta kun keskinäinen suullinen kommunikointi koostui örinästä, karjahduksista ja viittomisesta, ja tärkeät asiat piti näyttää.

Heh.

[jokela]

Lascaux'n luolamaalausten jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, varmaankin perua jo siltä ajalta kun keskinäinen suullinen kommunikointi koostui örinästä, karjahduksista ja viittomisesta, ja tärkeät asiat piti näyttää.

Heh.

Jaha. Mä oonkin oottanut että sarjakuvissa tulisi jotakin innovaattista ... Näinhän oli kivikaudella, kierrätetään taitoja.

Pelkkiä kuvituksia siis kansiin roppakaupala ja siihen följuun CD-romppu jossa on pelkkiä örinöitä ja möläyksiä.

Menis kääntäjätkin suosilla työttömyyskortistoon -- jos ei siellä jo oo ...

Vaikka toisaalta, norrmanni Jason on tosi terävä. Eikä ole edes kynä.

  -- j --

[Hazart]

...varmaankin perua jo siltä ajalta kun keskinäinen suullinen kommunikointi koostui örinästä, karjahduksista ja viittomisesta, ja tärkeät asiat piti näyttää.

Tuo kuulostaa ihan yhden kaverini isältä.

 8)

[jokela]

Pelkkä mielijohde mutta kuitenkin, oli joku päivä sitten juttua satukirjoista ... että olisko semmoisia kaksikielisinä ja missä maissa? (-niinkö siirtolaisille tai maahanmuutajille kielenoppimisen edesauttamisena)

Kuinka sujuva olisi sarjakuva tällä kerronalla. En siis tarkoita niinkö Tom Puss tai Rasmus Nallen tapaisia kahdella kielellä, vaan joku välimuoto olisi sopivampi. Kemin albumit ei oikeen oo mielestäni se paras mahdollinen.

Mikä olis?

 -- j --

[Timo Ronkainen]

Uusi tekniikka, eli näyttöruudulla luettavat sarjakuvat voisivat tuoda ratkaisua tuohon kaksikielisyyteen, niin että se toimii. Klikkaamalla ruudun teksti vaihtuu toiselle kielelle. Hmmm... eh?
Toki tuo onnistuisi painotekniikallakin, joitain kalvoja yms. käyttämällä.

Timo

[Mandie]

Mielestäni suurin merkitys, sillä kannattaako tai tulisiko sarjakuvat lukea alkuperäisellä kielellä, on kääntäjän ammattitaidolla. Joskus käännös voi olla loistavampi kuin alkuperäinen sarjakuva. Tietysti suuri merkitys on myös lukijan kielitaidolla, mutta käännöksiäkin on niin monenlaisia.
Käännöksissä on myös saattanut taiteen vapaudesta huolimatta sensuuripaholainen iskeä, joten minusta on usein kiva ainakin vilkaista alkuperäiskielistä versiota, jos vain suinkin kielen hallitsen.

[tertsi]

Täällä päässä suoritetaan parhaillaan maratonia, joka kulkee nimellä "Bretecherin 'Frustration' - albumit". Eli kielenä englanti, suomeksi "Turha joukko", muistaakseni.

, mutta nuo bretecher-hieroglyfit ovat kyllä aikamoinen haaste.

Naiset! Kun käytätte kaunokirjoitusta sarjakuvissanne, käyttäkää sitä taiten!

Hähä.

Jos kieli on englanti, niin ovatko tekstit tosiaan Bretecherin tekstaamia/kaunokirjoittamia?
Alkukielihän on franzöösis.

Suomalaisen Turhan Joukon tekstaus istuu oikein nätisti Bretecherin grafiikkaan ja on jopa parempi kuin B:n alkuperäinen tai ainakin luettavampi. Mielestäni.

[Veli Loponen]

Joskus käännös voi olla loistavampi kuin alkuperäinen sarjakuva.

Musta tämä on aina vähän ikävää. Siis siitähän on ainakin puhuttu, että Aku Ankassa usein (no, en tiedä kuinka usein) käännöksillä on parannettu tarinaa. Ja joskus tietyssä mielessä se voisi olla paikallaan. Mutta jos tarina on huono, niin miksi sitä edes julkaista (vaikka ymmärrän kyllä Aku Ankan kaltaisessa yhteisjulkaisussa, vai painetaanko AA yhteispainoksena muiden, vaikka Ruotsin, kanssa)? Mielummin ottaa toisen tarinan, jossa ei käännöksellä tarvitse fiksata juttua.
Eli ainakin itse haluaisin, että mun juttuni käännettäisiin juuri sellaisina (niin huonoina/hyvinä) kuin olen ne tehnyt.
Ajatus voi olla hyvä, mutta ei se kuitenkaan alkuperäisiä tekijöitä kunnioita.

[jokela]

Joo ja kai tää käännöstyö on vähän kunnioituskysymys, tai mitenkä nyt sanoisi ...

"Raskaamman" (kirjat ne kun painaa) kulttuurin sarallahan on useita esimerkkejä jossa kääntäjä tekee tiivistä yhteistyötä alkutekijän kanssa. Tekstimäärähän ei ole missään nimessä verratavissa mutta jospa on lyriikkaa tahi runoutta ... Mielestäni tälläinen yhteistyö on hedelmällistä.

Nyt ei juuri tule mieleen ketään mutta sattuuhan sitäkin että alkutekijä laatii myös itse sen käännöksen kirjaansa.

No, sarjakuvamaailmaan sitten -- Tuntuisi ehkä siltä että tällä saralla ei tarpeeksi arvosteta alkutekijän tekstiä! Siitä voidaan repäistä pätkiä pois että teksti mahtuisi kupliin, muokataan kielikuvaa, "siivotaan" sanontoja jne. Mielestäni tämä on itsenäisen teoksen vääristämistä.
Vaí mitä mieltä olette, ammatikseen tuota tekevät. Mikä ohjaa, olla tekstille uskollinen vai muokaten sitä olosuhteiden niin vaatiessa?
Tota ja joo, jos surkeita käännöksiä jahtaa niin sitäpä voi poiketa kulman Viteo-putiikkiin vaan ... Nauhatyötä, nauhatyötaä ...

Ja ylläolevien haittojen takia mielellään luenkin alkukielillä mitä pystyn sekä kirjallisutta että sarjakuvaa havaitakseni hienohkot kielelliset vivahteet. Se vaan ottaa hilseeseen niin pirusti ettei oo tullut ranskaa opittua tarpeeks. (Tai venäjää ... ) Mut´kerkiihän sitä viälä ...

 -- j --

[Mia]

Luen sarjakuvia niillä kielillä, joita osaan. Sillä, onko alppari alkukielinen vai käännös, ei ole kovin suurta merkitystä minulle. Pääasia on, että sarjiksia saa ylipäätään käsiinsä ja edullinen hinta on pelkkää plussaa. Sarjiksia tulee luettua suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja tanskaksi.

Jos nyt pitää vähän märehtiä kääntämistä niin, yleensähän kai "tavalliset" sarjat kääntyvät kivuttomasti, koska ainoastaan tekstin sisällöllä on merkitystä ei niinkään muodolla. Silloin tällöin törmää tietysti verbaali-iloitteluihin ja riimittelyihin ja silloin voin jäädä miettimään minkälainen joku sarja on alkukielisenä. Joakim Pirisen hauskat sanaleikit kuten strippiotsikot "Bunneltanan" (tästä on upea käännös!), "Konmus", "Paraplykologi", saavat kyllä kääntäjän repimään hiuksia, mutta hyvin näistäkin on kääntäjä yleensä selvinnyt kun tarkastellaan kokonaisuutta, eikä suomennos tunnu etääntyvän alkutekstistä. Sama koskee esimerkiksi Arne Ankan väittelevää ja rupattelevaa tyyliä, johon Christensen on ladannut mukaan jos jonkinlaista viittausta toisiin teoksiin ja julkisuuden henkilöihin. Harvalla on niin laaja sanavarasto, että kykenee arvostamaan Arnen kielellisiä vivahteita ilman sanakirjaa... Dô! Dé é la' Gais va!

Useimmat sarjakuvien kääntäjät tänä päivänä tuntuvat ihan ammattilaisilta ja osaavat ratkoa sarjakuvan kääntämisen erityisongelmat.