Ensinnäkin kiitos kulttuuriteosta, eli tämän loistavan sarjan uudelleenjulkaisusta. Minulla oli näitä melko läjä 80-luvulla, tulivat Semicin kirjakerhon kautta muistaakseni
. Tilapäisessä mielenhäiriössä ne tuli hävitettyä johonkin ja nyt olen kiltisti ostanut nämä uusintajulkaisut. Tämä onkin ainut nykyään julkaistava sarjis, jota ostan (uutena kaupasta). Rästiin jääneet osat ostin Egmontin webbikaupasta, liekö se sitten sama, kun tässä ketjussa mainittu Banana. Pokkarit tuli nopeasti ja hyvin pakattuina suoraan kotiin, loistavaa palvelua - ja hinta oli maitokauppaa edukkaampi.
Silloin 80-luvulla oma suosikkisarjani oli se, missä Ken joutui shanghaijatuksi valaanpyyntiin. Silloin aikoinaan jäi tämä laivan uppoamisen jälkeinen episodi saamatta kirjakerhosta, joten oli suurta iloa nyt lukea nämä myöhemmät vaiheet. Myös tämä viimeksi julkaistu pokkari sivuaa vielä tätä vaihetta Kenin elämästä juonessaan.
Osasto pilkunhieronta: itseänikin hetken hämmästytti tämä käsineitten hukkaaminen sarjassa, vaikka minulle on itselleni käynyt vaelluksella niin, että saapas hukkui kylmettyneestä jalasta, mutten heti tajunnut sitä!
Mitä tulee tähän käsineitten hukkaamiseen kylmässä on se erittäin helppoa, kun kädet ovat kylmät ja tunnottomat ja tekee uupuneena jotain sellaista, missä ei katso käsiä. Siinä on kuitenkin sitten äkkiä tosi kyseessä, kun ne hanskat onkin pudonneet. Muistaakseni jopa Kurosawan hieno elokuva Derzu sivu tätä taistelua kylmettymistä vastaan.
Lopulta, kun on väsynyt ja kylmissään ja kenties vilustunut on erittäin kova kiusaus käydä lumeen huilimaan. Se voi tuntua jopa lämpimältä/mukavalta!
Oma hauskin talvikokemus liittyy talvipyöräilyyn, jossa käsien lisäksi usein myös jalat olivat kovilla. Kovimmilla pakkasilla ihmettelin, mikä tasainen tiksutus pyörästä kuuluu, onko kenties ketju jäykkä? Syylliseksi paljastui omat, pakkasessa naksuvat polvet
.
