Ken Parker ratsastaa jälleen!

[Timo Ronkainen]

Oiski. Tuossa vaan hieman myöhässä kirjottelin Valaanpyytäjät/Lumen maa Parkerista.

Ah, juu joo. Noh, odotellaan vielä.

Timo

[Janne]

Se hyvä puoli näistä Parkerin uusinnoista on henkilökohtaisella tasolla ollut, että osaan nyt arvostaa Bruno Marraffan kuvitusta ihan eri tavalla. En tiedä, mikä miehen taiteessa aiemmin tihkaisi. Ainakin lumierämaiden kuvituksessa hänen tyylinsä toimii hienosti.

[Lurker]

Tämä viimeisin KooPee-"paketti" toi mieleen Curwoodin ja Londonin pohjoisiin maisemiin sijoitetut meri- ja erätarinat - ehkä vähän kovaksikeitetyimpinä.

Ihan hölmöä, että Jenkeissä kohistaan nyt kovasti ns. uudesta keksinnöstä (ja puhistaan innolla sen määritelmästä ja formaatista): sarjakuvaromaanista.  Euroopassa, ja varsinkin Italiassa, niitä on tuotettu iät ajat. Ei sarjakuva ole amerikkalainen keksintö, ei ollenkaan. Ameriikka on sinänsä tietty valtava inspiraation lähde eurooppalaiselle sarjakuvalle, kuten Ken Parkerillekin.

[Curtvile]

Ihan hölmöä, että Jenkeissä kohistaan nyt kovasti ns. uudesta keksinnöstä (ja puhistaan innolla sen määritelmästä ja formaatista): sarjakuvaromaanista.  Euroopassa, ja varsinkin Italiassa, niitä on tuotettu iät ajat. Ei sarjakuva ole amerikkalainen keksintö, ei ollenkaan. Ameriikka on sinänsä tietty valtava inspiraation lähde eurooppalaiselle sarjakuvalle, kuten Ken Parkerillekin.

Curwoodista ja Londonista samaa mieltä, mutta "ei amerikkalainen keksintö"? Kohistaan sarjakuvaromaanista?
Toki voi viilata pilkkua aina hieroglyfeihin asti enkä kiistä mm. Töpfflerin merkitystä mutta kerronnallisena muotona kyllä kyseessä on amerikkalainen keksintö, kuten western itsekin.
Se kummalla mantereella on menty pidemmälle ja saavutettu enemmän(länkkäreissä ja sarjakuvissa) on makuasia.

Ei siitä (sarjakuvaromaani)kohista.
Trade paperback ja Graphpic novel eivät ole sensaatio yhdysvalloissa.
Enin osa ei tiedä edes mitä ne ovat.
Useimmille albumimuoto on yhtä vieras kuin lehdetkin ja sarjakuva on jotain mikä ilmestyy sanomalehdessä.

Ken Parkerin ansiot ovat kiistattomat ja saa kiittää albumimuotoisuudestaan Tex Willeriä. Bonelli loi sodanjälkeiseen maailmaan formaatin amerikkalaisten lännenelokuvien ja -sarjakuvien mukaan, mutta eurooppalainen etäisyys antoi mahdollisuuden syvempään monitahoisempaan tulkintaan lännen aiheesta.
Kapteeni Miki ja Storia del west  olivat osoittaneet että yleisö oli valmis monipuoliselle lännesarjakuvalle.

Ja jos tarkkoja ollaan ei se ole sarjakuvaromaani. Se on fumetto.

[Timo Ronkainen]

Fumetti tarkoittaa yleisesti kaikkea sarjakuvaa. Vaikka amerikkalaisten mielestä fumetti onkin valokuvasarja, jota italialaiset itse kutsuvat puolestaan nimellä fotoromanzi.
Parker on pokkarisarja, ei albumi.

Timo

[Lurker]

Ja jos tarkkoja ollaan ei se ole sarjakuvaromaani. Se on fumetto.

Toki näin, toki näin. Olen suurelta osin ihan samaa mieltä kanssasi, mutta...

...jos katsotaan vaikkapa Vertigo Crimen kovien kansien väliin, kovin paljon se tältä fumetolta näyttää.  Ja miksipä ei näyttäisi, koska vaikkapa Dark Entries -taiteilija Werther Dell'Edera on italialainen.

Ja eivätpä monet jenkit lue enää niitä ihan tavallisiakaan romaaneja, ilman ruutuja.

Itse pidän sarjavakuvaromaanien läpimurtona jenkkien yleiseen tietoisuuteen, tai ainakin arvostukseen, sitä, että  New York Times aloitti Graphic Books -bestsellerlistojen pitämisen sivuillaan.

Trade paperback tarkoittaa isokokoista pehmeäkantista kirjaa, ei siis välttämättä sarjakuvaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Trade_paperback#Trade_paperback

Ken Parker, jos joku, tuntuu ja maistuu sarjakuvaromaanilta vaikka fumettoa olisikin. Oiva kahden pokkarin formaatti myös pidentää lukukokemusta, ja KP:n kanssa kuluu melkein koko ilta mukavasti seikkailuissa maalla ja merellä (ja joskus ilmassakin).

Olen varmaan poispilattu näillä paksuisilla sarjakuvilla. Ohuinen sarjakuvalehti on jotenkin liian nopeasti ohi, ei siihen ehdi uppoutua mitenkään. Erityisen ärsyttäviä ovat sellaiset supersankarilehdet, joihin on pakko ympätä pakollinen taistelu joka numeroon - se imee tarinalta kaiken ilman. N. 30-sivuinen sarjakuvalehti toimii (ihan vaan omasta mielestäni) parhaiten huumorisarjiksena tai vastaavana. Tähän tietty löytyy poikkeuksia...

Ken Parkerin kaltaista kunnianhimoista ja tarinakaareltaan upeaa sarjakuvaa löytyy silti harvoin yhtään mistään formaatista.

[Czaba]

Seuraava aikaisemmin suomentamaton Ken Parker 10 joulukuussa:

[tolppis]

Hieno kansi ja uutta suomennosmatskua. Nyyh, nyt pitäisi siis kuukausi vielä odottaa...

[Asko AA]

Seuraava aikaisemmin suomentamaton Ken Parker 10 joulukuussa:

Taas aivan hillittömän mainio ja erikoislaatuinen tuo jälkimmäinen Milazzon taiteilema Boston-seikkailu; luksus-junan murhamysteeri, jossa hienostelevat salapoliisilegendat Dupin, Holmes, Poirot, Vance ja Queen ratkovat suljetun vaunuosaston arvoitusta, kukin omalla persoonallisella selitystavallaan.
Salamatkustaja Kenneth Parker pääsee nokittelemaan maalaisjärjellään. Klassisten dekkarien runsaiden viitteiden kirjomassa juonessa on tärkeää viitettä myös Chemako-tarinaan (KP 5) ja yllättäen myös King Kongiin!

Uudisraivaajat on aivan erityylinen, karu ja ylevä selviytymistarina Kansasin kuivuuden keskeltä, kituvan tilan asukkien ankarasta kamppailusta ohikulkevan muukalaisen avulla.

[Pavel]

Taas aivan hillittömän mainio ja erikoislaatuinen tuo jälkimmäinen Milazzon taiteilema Boston-seikkailu; luksus-junan murhamysteeri, jossa hienostelevat salapoliisilegendat Dupin, Holmes, Poirot, Vance ja Queen ratkovat suljetun vaunuosaston arvoitusta, kukin omalla persoonallisella selitystavallaan.
Salamatkustaja Kenneth Parker pääsee nokittelemaan maalaisjärjellään. Klassisten dekkarien runsaiden viitteiden kirjomassa juonessa on tärkeää viitettä myös Chemako-tarinaan (KP 5) ja yllättäen myös King Kongiin!

Uudisraivaajat on aivan erityylinen, karu ja ylevä selviytymistarina Kansasin kuivuuden keskeltä, kituvan tilan asukkien ankarasta kamppailusta ohikulkevan muukalaisen avulla.

Kuulostaa hyvältä, odotamme siis joulukuuta. 

[Jarkko Sikiö]

Ken Parkereista on tullut minun sunnuntailukemistoani. Mikä olisikaan mahtavampaa rentoutumista kuin aamutoimien jälkeen rojahtaa sohvalle ja avata Parker-pokkari? Lisäksi nämä kaksi tarinaa yhteen kokoavat pokkarit ovat formaattina erinomaisen tyydyttävä keksintö, eikä sohvalta heti ole tarpeen nousta.

Uusin Valaanpyytäjät/Lumen maa on keskimäärin muutenkin erinomaisten Parker-tarinoiden rinnalla tavanomaistakin upeampi paketti. Harmi, jos tämä päätyy vain lännenharrastajien käsiin, tarinat olivat molemmat sellaisia, jotka tavoittaisivat laajemman lukijakunnan.

Tätä pokkaria voisi hyvillä mielin suositella perinteisen kirjallisuuden tai vaikka laatuelokuvien harrastajien keskuudessa. En nimittäin ihmettelisi lainkaan, mikäli porttiteoria näyttäisi voimansa ja sarjakuva saisi pari uutta harrastajaa keskuuteensa!

[Wladislaw]

Onkos seuraavalle numerolle tarkempaa ilmestymisaikaa tiedossa kuin joulukuu?

[Asko AA]

Onkos seuraavalle numerolle tarkempaa ilmestymisaikaa tiedossa kuin joulukuu?

Virallinen ilmestymispäivä on keskiviikko 9.12.

... mutta nykyään on turha olettaa, että se olisi juuri täsmälleen tuo. Toimituksen puolesta opus on kyllä linjassa ja turvallisesti aikataulussaan, mutta levityskoneisto on oikuille altis ja erityisesti silloin, kun yrittää ilmoittaa ilmestymistä tiettynä päivänä.
Vieläkin suimii viime aprillipäiväksi sovittu Eläkeläisten Korkeajännitys, joka saapui lehtipisteisiin 2.4.

[Morgan Kane]

pienena kuriositeettina, serkku-tytto joka on taiteilija ja graafikko ja asunut melkein koko ikansa Johannesburgissa asui muutaman vuoden Helsingissa 80-luvulla ja tekstasi ainakin yhden Ken Parkerin. Onko listaa kutka tekstaajat ovat?

[Janne]

Ei niitä kai ole mainittu ja arkistojakaan ei ole säilytetty. Joku voi muistaa, mutta tuolta ajalta aika harva on enää aktiiviessa työn touhussa.