Katsoin maanantaina Wantedin.
Itse pidän tähtivaeltavaa jerrymiestä yhtenä harvoista elokuvakriitikoista joilla mitään painoarvoa ja ylipäätään kykyä arvostella elokuva.
Römpötit ja Fräntit älkööt vaivautuko.
seuraa kolme arviota aiheesta:
1)Sarjakuvan lukenut nk faniarvio:
Wanted seuraa History of violencen, Matkalla perditioniin ja Burtonin Batmanin kaavaa: se mikä toimii on se mikä on pidetty alkuperäisestä sarjakuvasta kohtaus kohtaukselta ja se mikä ei toimi johtuu siitä ettei sitä mikä ei ole rikki pitäisi korjata.
Ei, typerä "tähti"roolitus ei vastaa kykyä näytellä ja ne omat uudet ideat eivät ole parempia. Kyllä Angelina Jolie kuuluu samaan kastiin Tom Hanksin ja Jack Nicholsonin kanssa.
Voi olla että osaavat jossain elokuvissa asiansa mutta näistä sitä ei löydy.
Leffaseuralainenkin oli lukenut Wantedin ja kysyi ennen elokuvaa "miksi tehdä supersankarielokuva ilman supersankareita? Mitä järkeä?"
muistaakseni perustelin että suomessakin tehdään 20 elokuvaa vuodessa. Hollywoodissa satoja. Molemmat kautta linjan perustuvat lowest common denominator-ajatukseen eli vapaasti käännettynä: "katsojat on kumminkin tyhmiä, nauretaan koko matka pankkiin"
Sarjakuvan henkeä oli yritetty pitää yllä mutta sarjakuvalle uskollinen?
ei.
2) "keskivertoelokuvakriitikko"
Wanted on tyypillinen sarjakuvaelokuva: paljon meuhkausta, räjähdyksiä ja ADHD visuaalisuutta, henkilöhahmot ovat epäuskottavia, juoni ja arvomaailma vetoaa vain keskenkasvuiseen teiniin.
Purkkakesäelokuva.
3) minun kantani
Wanted ottaa sarjakuvan perusajatussisällön ja tarjoilee sen visuaalisessa karkkikuorrutuksessa.
Pidin alkuperäisestä sarjakuvasta ja yllättävän suuri osuus siitä on säilytetty. Osittain se on tarjoiltu salakavalasti, peitetty nauruun ja visuaalisuuteen.
Mutta nihilistinen perussanoma on ja pysyy.
James McAvoy ja Marc Warren ovat siedettäviä ja Bembaktov näyttää että Nightwatch ja Daywatch eivät olleet vahinkoja.
Fox oli mokattu eikä naiskauneutta etsiville ole tarjolla mitään.
Elokuva ei pidä otteessaan vaan enimmän osan aikaa tempaa kauluksista ja heittää toistuvasti uusista ovista läpi.
Elokuva tekee uusia ratkaisuja, jotka ovat osin toimivia joskin [spoiler]vaikkakin mytologisesti osuva niin Kohtalon kudin/kutomakone on tahattoman koominen[/spoiler] ja niitä elokuville tyypillisiä väännetään
rautaisesta henkarista jotta penalin tylsinkin kynä ymmärtää on liikaa.
Puolustukseksi, tässä niitä on kestoon nähden ~5-10% verrattuna useimpien elokuvien 98% kun alku-ja lopputekstitkin lasketaan kestoon mukaan.
Tv traileri antaa väärän kuvan. Tämä ei ole toimintaelokuva, tämä on väkivaltaelokuva. Muutenkin kuin fyysisessä väkivallassa mutta siinäkin on tuntu niistä harvoista hyvistä 70-lukulaisista piirteistä.
Osoittautui paljon, paljon paremmaksi kuin odotin.
Samanlainen" lähellä mutta ihan eri kuin alkuperäinen" kuten Bulletproof monk.
Millar lupailee jo
jatko-osaakintämän jälkeen vielä vastaus Tonin retoriseen kysymykseen: Jo näin tämä oli kallis, tuotantoyhtiöltä loppui luotto siihen että kazahkstanilainen ja skotti vetäisivät lisää teatterihin koska se olisi vaatinut budjettiin
vielä lisää,katsojien kykyyn omaksua uutta ja tietenkin se ikivanha: jos marvel ja dc alkavat käräjöidä.