Niin on.
Mutta nyt syksyllä Shakespeare-sarja self made herolta on jatkunut.
Noudattelee elokuvien linjaa: Romeo ja juliahan on pelätysti aivan yhtä karmeaa sohjo-linjaa kuin DiCaprio-tuotoskin.
Capuleteista on tullut yakuzoja ja skootterit korvanneet hevoset. Mikä ei itsessään kuulosta kovin pahalta, mutta kun tässä hahmoista välittää tasan sen mitä Luhrmanin pätkässä DiCapriosta.
Ehkä sitten jos Pretty woman on lukijan mielestä hyvä elokuva niin sitten tämäkin on hyvä.
Tämän jälkeen oli sangen positiivinen yllätys lukea Richard (heh!)Appignanesin sovittama ja Patrick Warrenin kuvittama Richard III .
Ei, vieläkään ei päästä Williamin tasolle eikä Ian McKellenin hienoon elokuvaankaan mutta nyt mennään paitsi aiheessa myös toteutuksessa muualtakin kuin mistä aita on katalin.
Toisaalta tämä ja MacBeth ovatkin Shakespearen tuotannossa minusta muutenkin parhaimmat joten panostamisen ymmärtää.
Tempest ei näyttänyt kovin pahalta, ehkä vähän turhan elottomalta, mutta varsinainen lukeminenhan tuon ratkaisee.
Richard III n ISBN 978-0-9552856-3-9
