Minulla on jokin syndrooma nimien kanssa. En usein nimeä piirtämiäni kuvia, ja nyt olisi tässä esitteillä hahmogalleriaa, joilla ei kellään ole nimeä, paitsi nyt tavallaan Sinisellä Tiikerillä...

Tämä kuva on ollut täällä foorumilla aiemminkin, mutta kerrotaanpas nyt näistä henkilöistä vähän enemmän.
Naiset ensin.
20-30 vuotias tunnontarkka työnarkomaani, joka ei ole kovin hyvä sanomaan ei. Huolissaan maailman tilasta ja kauhistelee monasti ihmisten moraalittomuuksia. Kuitenkin optimistinen ja pätevä selviytyjä ja tietyissä määrin realisti. Töissä jossain konttorissa. Nykymaailman tyyliin pätkätyöläinen ja jatkuvasti peloissaan työpaikkansa säilyvyydestä. (Kait tällä on joku iso opintolainakin...) (Hahmossa on piirteitä itsestäni, Aku Ankasta ja joistain Dilbertin hahmoista.)
Vanhempi herra, noin 45-55 vuotias on edellämainitun pomo. Luonne on tahattomasti sadistinen, johtuen varsin täydellisestä empatian puutteesta. Johtaa ihmisiä kuin norsu posliinikauppaa, mutta pakostakin kova liikemies, kun kuitenkin on saanut pysyttyä ison firman isona viskaalina. (En tiedä vielä omistaako koko firman, vai onko vain osastopomo.) Röyhkeä ja itsekäs, mutta ei oikeastaan sika. Hän ei vain näe, miksei autokolarista teho-ostastolta toipuvalta ei ole hyvä kysyä, voiko tämän parkkipaikan luovuttaa toiselle työntekijälle, vai aikooko hän piankin ostaa uuden auton. (Kysymyshän on varsin aiheellinen ja ajankohtainen, kun parkkitilaa on rajoitetusti!)

(Luonteenpiirteitä on ammennettu omasta luonteesta, niin mokailuista kuin muustakin, sekä Dilbertistä ja B. Virtasesta.)
Näistä kahdesta neitokaisesta on jo yksi tarina olemassakin, jonka tein viime kesänä eläin-kilpailuun. Kyseisessä sarjakuvassa esiintyivät mm. myös sininen suuri-zen-filosofi-tiikeri, jonka olemassaolo ei ole... hmmm... itsestäänselvää? Vähän niin kuin Lassin Leevi, mutta kuitenkin vielä vähemmän konkreettisella erolla. Tarkoituksena repiä muutama "Joo, joo. Syytä vaan mielikuvitusolentoja taas mun tavaroiden rikkoontumisesta." -vitsi. Näistä olisi tulossa sinäänsä komplekseja, että kaikki hahmot kuitenkin useinkin keskustelevat tiikerin kanssa.
Ja sitten oli se jo tässä kuvatun neitokaisen poikakaveri -- jollain tasolla, sekä näille yhteinen ystävä, naispuolinen biitsi-renttu (aurinkolaseja, bahamapaitoja, flirttailua ja hurjaa menoa ilman vastuuntuntoa).
Tarinaan sisältyy myös Asunto, johon tarinat satunnaisesti sijoittuvat. Ilman sen suurempaa näkemystä siitä, kenen asunto se oikeastaan on. Eläin-tarina antaisi olettaa, ettei toimistotytön, mutta tätä varmuutta on tarkoitus horjuttaa. Tosin bisnespomon hahmoon tällainen asunto ei oikein tuntuisi sopivan... Joskin toisaalta ajatellen taas olisi hyvinkin kiintoisaa, jos kyseinen pomo toisaalta olisi yksi jäsen tällaisessa Frendit-tyyppisehkössä asumayhteisössä.
Ideaa tässä olisi enemmän kuin aikaa ja taitoa toteuttaa...
