AnttiVeelle:
Nyt kannattaa vaan pitää huolta siitä, ettei sivujen kokonaisilme jää tarinan edetessä liian monotoniseksi. Sarjakuvan lukeminen voi käydä raskaaksi, ellei tuota pyramidimaista ruutusommittelua (joista kumpaankin sivuun muodostuu visuaalinen kolmio: valkoinen elementti kunkin ruudun keskellä...) riko tulevien sivujen suunnittelussa.
Aloitusruutu toimii: perspektiivi pelaa ja kaupunki tuntuu imaisevan sisäänsä. Hyvä johdanto ja itsessään vaikuttava ruutu. Saman sivun toiseksi viimeinen ruutu näyttää muiden seassa köykäiseltä, osittain hahmon puolesta, mutta kun pidempään tuijottaa, niin koko ruutu itsessään alkaa tuntua ylimääräiseltä. Ehkä sitä vasemmanpuoleista ruutua, jossa leijuu nuottiviivastoa, voisi levittää ko. ruudun tilalle...
Toisessa sivussa toimii erityisesti se miten ympyräkuviot (spiikkeri, kiikaritähtäin) saavat katseen loikkimaan ensimmäisestä ruudusta viimeiseen. Elokuvamaiseen kuvakerrontaan tulee jämäkkä rytmi, mikä sopii sivun tapahtumaketjun luonteeseen. Tavallaan tuossa vilisee pieniä kliseitä (erityisesti kiikaritähtäinruutu) mutta kliseiden välttely ei nyt ole mikään itseisarvo, eivätkä ne tässä pistä pahasti silmään tai anna amatöörimäistä vaikutelmaa.