Se, että tuoko kilpailu rahoille vastinetta on hyvä kysymys.
... uskomme niihin teoksina. Ja samasta syystä ne on ilmoitettu kisaan, koska mielestämme ne kirjat ansaitsevat sen, ja tekijöiden työ ansaitsee sen, ja oma työmme ansaitsee sen.
Ja tietenkin on tärkeää, että kilpailuun tulee kaikenlaisia teoksia. Raati ja valitsija joka tapauksessa vaihtuvat vuosittain. Loppu on kuitenkin aina tuurista kiinni.
Se, että kirja ei myy hyvin, eikä kiinnosta suurta yleisöä, tai ehkä edes kilpailuraateja, ei tee siitä huonoa. Ja minusta kirjamme ovat erinomaisia. Vuoden parhaita, itse asiassa, jokainen.
No perhana!
Siinäpä tolkullisinta tekstiä, mitä koko Sarjis-Finlandiasta on tähän mennessä kirjoitettu. Objektiivista ja realistista puntarointia sekä kirkkaita subjektiivisia tekijä/kustantaja-pohjaisia johtopäätöksiä. Ja vankkaa laatua esiin tuotavaksi.
Palkintosta ja julkisuuspiikistä, joka vielä hakee muotoaan, on edelleen otettavissa irti paljon muutakin kuin luonnoton "kilpailu" ja sen "voittaminen". Tällä kertaa pitää vain pitää huoli, että julkisuutta ja tietoisuutta
kaikista teoksista saadaan paremmin esille sekä esivaiheessa että kymmenen ehdolle asetetun kanssa. Tämä oli tärkein palaute, mitä viimevuotisesta kisasta on minun ja eräiden muiden kollegojen kesken Finlanttareille annettu. Näin ilmoittautumiskuluillekin saa varmemmin sellaista katetta, jota ei samalla rahalla muualta irtoa.
Kvaak voi myös osaltaan taata sen, ettei erilainen erinomaisuus jää huomiotta. Teoksia ei auta pakottaa ennakkoluuloisesti, asenteellisesti ja keinotekoisesti toistensa vastaisiksi, kun sarjakuvallisen ilmaisun skaala on tässä maassa sittenkin niin pirun laaja. Itse palkinnonkin merkitys ja kestävin arvo on siinä, kuinka monipuolisesta ja kiinnostavasta paletista sen on joku poiminut.
