Mun ranskankielenkäyttöni estää tehokkaasti se, että en millään muista oliko joku sana maskuliini vai feminiini. le vai la?
Ja sama juttu ruotsissa. En vai et? Ihan mahotonta.
Entäs saksa: der, die vai das? Ranskassa voi aina niellä l:n jälkeen tulevan vokaalin jolloin ainoa synti on että puhuu huolimatonta ranskaa. Mutta ei ne suomalaisääntämyksestä ole tykänneet muutenkaan koskaan.
Ei, vaan meitä ohjeistettiin kirjoittamaan "Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto".
Luulin että Tertsi olisi tuossa oikeassa, joten kävin tarkistamassa. Mutta ei. Jos alkuosa olisi yhdysmerkitön sanaliitto, välilyönti olisi paikallaan.
Ihanaa kun osaa edes suomea. Suomen kieltä.
