Oma suosikkini noista Bonelli-sarjoista on Martin Mystery, mutta sillä tuskin olisi kaupallisen menestyksen mahdollisuutta. Luin sitä muutaman numeron jenkkipainoksina, mainiota arkeologifantasiaseikkailusarjakuvaa.
Osa Martin Mystere =Martin Mystery jutuista on ihan ok ja nykyisen da vinci koodi vs. erich von däniken/x-leikkeet muodin aallonharjan turvin se voisi markkinoille livahtaakin.
Itse peräänkuulutan yhä Dampyyrin veroista Brendonin tavoin honkeloa kauhujen keskellä naisten suosiossa olevaa byronilaista
Dylan Dogia.
Mielenkiintoista kyllä vaikka italian bonellilta löytyy monenlaista sarjakuvaa ovat suomessa mitenkään menestyneet vain kauhu ja länkkärit.
Osaako kukaan selittää ilmiötä?
Kyllä, lasken Brendonin hyvin väljästi kauhulajityyppiin kuuluvaksi.
Tarkka määritelmähän olisi postapokalyptinen teknogoottifantasia, mutta viila on rikki, antaa pilkun olla.
Kahtotaan muuten - ainahan on kaikki mahdollista, jos Bonelli lähtee menemään niin mikä ettei sitä muutakin. Korkkaan toisenkin jaffa-pullon sinä päivänä kun Bonelli on uusi manga!
Jos näin käy VesaK, ostan sen Jaffa-pullon sinulle.
Ainahan voi toivoa.
