Milo Manara

[Spip-orava]

Jalavan uusin Manara on Kultainen Aasi. Sen takakannella kerrotaan albumin olevan mukaelma roomalaisen Apuleiuksen 100-luvulla kirjoittamasta teoksesta. Antiikin ympäristöissä siis liikutaan.
Tykkäsin kovasti sinertävästä värimaailmasta jota albumi on kauttaaltaan. Vain ihmisten iho on jotain muuta väriä. Itse tarina on suoraviivainen kertomus aasiksi taian vaikutuksesta muuttuneesta roomalaismiehestä ja hänen seikkailustaan aasin hahmossa. Erotiikkaa toki on manaralaiseen tyyliin paljon mukana. Osasta kohtauksista joku voisi ottaa pahastikin herneen nenäänsä.

[Janne]

Joo, joillekin eläimiin sekaantuminen on vähän liikaa. Meikäläisen pitäisi arvostella opus, ja selailun jälkeen en ollenkaan tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella. Noh, ehkä lukeminen auttaa.

[Lurker]

Joo, joillekin eläimiin sekaantuminen on vähän liikaa. Meikäläisen pitäisi arvostella opus, ja selailun jälkeen en ollenkaan tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella. Noh, ehkä lukeminen auttaa.

Imperiumien rappion merkkejä, bestialismi...

Kultainen aasi on suomennettu, siis romaani, ja sitä löytää divareista kohtuu helposti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_aasi

[Tina DeMona]

Minä odotan tätä melko innolla. Manaran viimeisin tuotanto kun on ollut vähän heikompaa, ja tämä kuuleman perusteella vaikuttaa taas vähän vanhemman kaltaiselta meiningiltä.

Saapa nähdä, jahka saa ostetuksi.

[Janne]

Kultainen aasi on arvosteltu:
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2013

[Lönkka]

Kultainen aasi on arvosteltu:
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2013

Arvostelussa oli manittu ruudut jotka vaikuttivat sensuroiduilta.

Dark Horsen versiossa on aasin runkkukohtauksessa jokunen kupla jotka voisivat olla jälkeenpäin strategisiin paikkoihin aseteltuja etenkin kun yhdessä niistä on sisältönä vain yninää. Sinänsä ymmärrettävää, oli sensuroitu tai ei.

[Janne]

Muistan tässä ketjussa joskus kerrotun, että Manaran albumeissa on harrastettu sensuuria jälkikäteen sillä tavalla, että puhekuplat on sijoitettu ns. strategisiin kohtiin. Tässä albumissa puhekuplat ovat yhdessä kohdassa juuri siten. Yritin googlettamalla löytää alkuperäiskuvitusta albumista, mutta ei tärpännyt. Jos jollakin on alkuperäisversio, niin voisi kertoa, näytetäänkö aasin ja naisen herkän hetken aikana ns. kaikki.

[Reima Mäkinen]

Tuon uuden alpparin kuvanäytteiden perusteella minusta näyttäisi siltä että alkaa ikä jo painaa Manarankin kättä. 

[JJalonen]

Kultainen aasi on alkujaan julkaistu 1999.

Kokonaisuutena albumi on parasta Manaraa, mutta on opukseen jäänyt muutama heikompikin sivu. Esimerkiksi muodonmuutossivu, jonka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla erityisen huolella mietitty ja taiteiltu.

Kiirekö syynä?

Noihin "sensuuripuhekupliin" liittyen — luulisin, että kuplat löytyvät kaikista albumiversioista.

En ole nähnyt Manaran originaaleja, joten en tiedä onko zoophiliakohtausta edes piirretty "huippu" yksityiskohdilla.

Esimerkiksi Tex Willer-albumi Patagonian rangerit on tussattu ilman puhekuplia eli albumissa puhekuplien alle jää Frisendan upeaa taidetta.  

[Spip-orava]

Jos jollakin on alkuperäisversio, niin voisi kertoa, näytetäänkö aasin ja naisen herkän hetken aikana ns. kaikki.

Kävin äsken kivijalkasarjispuodissa Nizzassa tarkastamassa ranskanpainoksen tästä albumista. Ilokseni voi Teille todeta, ettei pojille täällä ole sen härskimpää versiota julkaistu kuin Suomessa. Kuplat samoissa paikoissa.
Onhan Manaralta useampikin ihan naisten luonnoskuvia täynnä olevia albumeita. Lihaa hyvin esillä, mutta sarjista ne ei oikein ole.

[Kyty]

Like julkaisee Manaran uutuusalbumin Caravaggion tänä vuonna. ”Mestarimaalarin elämä upeana sarjakuvaromaanina.”

[Jyrki Vainio]

Jenkeissä on näköjään kohistu Manaran tekemästä Spider-Woman kannesta.

http://www.bleedingcool.com/2014/10/18/when-cosplayers-pose-like-milo-manaras-spider-woman/

[Sampsa Kuukasjärvi]

Joo, kohua oli. Tuo Manaran kansi on mainittu Kvaakissa aiemmin ainakin täällä.

[Timo Ronkainen]

Hö, alaosatonta Iinestä ei näy taustalla.

Timo

[Petteri Oja]

Tämän viikon Suomen Kuvalehdessä on juttua Manaran uudesta albumista, joka ei käsittääkseni sisällä mitään erotiikkaan vivahtavaakaan.

Ilmestyi tänään, en ole vielä ehtinyt lukemaan, mutta juuri tuo erotiikattomuus nostaa odotuksia. Olisiko tässä sitten Lumimiehen ensimmäinen Manaran albumi, jossa ei ole niitä geneerisiä suu auki raukeina kiemurtelevia bimboja...