Tintti

[Timo Ronkainen]

Se meni niin, että kun Faraon sikareiden loputtua lehdessä ilmoitettiin Tintin jatkavan matkojaan Kiinaan, päätti siitä heränneenä tämä yksi Kiinassa toimiva lähetyssaarnaaja lähestyä Hergeä ja järjesti tapaamisen Changin kanssa. Kyllä nämä kaikki tiedot löytyvät Tintin todelliset taustat -kirjasta.

Timo

[Lurker]

Sininen lootus on kyllä vihatekstiä japanilaisia kohtaan, jotka puolestaan on sitten kuvattu rasistisen karikatyyrimaisesti.

[Reijo Valta]

Kiinalaisista esitetyt stereotypiat tulivat ajankohtaisiksi Faaraon sikareiden jälkeen. Le Petit Vingtiemessä tuli noin puolen vuoden tauko Tintin julkaisemisessa ja selvästihän sankari oli matkalla kauas itään, aina Shanghaihin asti.

Isä Gosset - joka opetti ulkomaalaisia opiskelijoita Louvainin yliopistossa - kirjeessään maaliskuussa 1934 painotti, että Belgiassa asuvat kiinalaiset loukkaantuisivat, jos heistä käytettäisiin tavanomaisia stereotypioita. Hän painotti sanomaansa sillä, että opiskelijat lukevat Le Petit Vingtiemeä.

Varsinaisesti Kiinan oloihin Hergén tutustutti isä Neut ja toukokuussa 1934 ensimmäisen kerran tavattu Zhang Chongren.

Eipä 1930-luvun alun Belgiassa ollut pappeja, jotka olisivat kirjelmöineet kongolaisten tai amerikkalaisten julkikuvan puolesta. Onneksi oli ainakin pari kiinalaisten puolesta puhuvaa.

[tertsi]

Ja japsithan käyttäytyivät sangen törkeästi Kiinaa miehittäessään. Sikailujen anteeksipyynnöt ja pyytämättä jättämiset ovat jäytäneet mieliä vielä vuosikymmenten kuluttuakin.

[Lurker]

Ja japsithan käyttäytyivät sangen törkeästi Kiinaa miehittäessään. Sikailujen anteeksipyynnöt ja pyytämättä jättämiset ovat jäytäneet mieliä vielä vuosikymmenten kuluttuakin.

Tiedetään.

Mutta. Senkö takia sitten juurikin japanilaisista saa tehdä rasistisesti kuvattuja karikatyyreja? Retorinen kysymys.

[1978 villiä metsää]

Luin Faaraon sikaarit tänään loppuun ja pidin kovasti tästäkin versiosta. Väljyys ja ytimekkyys olivat selvästi eduksi tarinankerronnalle ja näin vanhemmiten piirrostyylikin oli miellyttävän vilpitöntä ja taloudellista. Myöhempi Faaraon sikarit on järjestyksessä toinen Tintti minkä joskus lapsena olen ostanut ja omistan yhä. Se on ollut mieleenpainuva kokemus, lapsena jopa sietämättömän jännittävä. Tärkeä teos, vaikkakaan en näe näiden versioiden välillä muuta kilpailua kuin että molemmissa on vahvuutensa. Olen mustavalkoisen version onnellinen omistaja vaikka en olekaan Tintti-keräilijä.

Tuossa välissä oli tietysti vielä Faraon sikarit, jossa Tintti seikkalee Lähi-idässä ja Intiassa, mutta en nyt muista oliko siinä mitään rotuennakkoluuloja arabeja tai intialaisia kohtaan.

Kuten kuvitella saattaa tiettyjä kliseitä on käytetty, mutta niihin lisäten että hyviäkin arabeja ja intialaisia on. Tarinassa on myös pahoja länsimaisia, asekauppaa ym.

[tertsi]

Mutta. Senkö takia sitten juurikin japanilaisista saa tehdä rasistisesti kuvattuja karikatyyreja? Retorinen kysymys.

Ei kenestäkään ilmeisesti saa tehdä enää minkäänlaisia karikatyyrejä, koska joku loukkaantuu aina, jos ei omasta puolestaan niin jonkun muun puolesta. Elämme vakavia aikoja. (Huoh)

[Lurker]

Ei kenestäkään ilmeisesti saa tehdä enää minkäänlaisia karikatyyrejä, koska joku loukkaantuu aina, jos ei omasta puolestaan niin jonkun muun puolesta. Elämme vakavia aikoja. (Huoh)

Karikatyyreja saa tehdä puolestani vaikka kenestä.

Mutta jos karikatyyrien tekemisen syy on se, että sellaisia ne kaikki oikeasti ovat, kyse on rasistisesta tai stereotyyppisesta karikatyyrista, jolla on piilovaikuttava (ja joskus vähemmän piilovaikuttava) sanoma. Se ei ole kiva. Ei kiva ollenkaan. Hergé sentään karsi myöhemmin juutalaiskarikatyyreja pois ruuduistaan, tai lievensi niitä.

[tertsi]

Japsien kuvaus Sinisessä lootuksessa ei haittaa mua pätkääkään.
Se hiukan haittaa, että albumissä väitetään, että Kiinassa ei muka harrastettu naisten jalkojen kutistamista. Se on suoranainen vale.

edit:
Tarkemmin ajateltuna tuo valehtelu naisten jalkojen typistämisistä ei haittaa sekään minua. Sehän on vain tarinassa esiintyvän nuoren kiinalaispojan mielipide ja käsitys asiasta, ei mikään "totuus".

Samoin näen tarinan japsit yksilöinä, en kokonaisen kansakunnan kuvajaisina. Jossain toisessa tarinassa voidaan sitten kuvata niitä muunlaisia japanilaisia.

[Lurker]

 Vai että "japsien". No joo, peli poikki.

Väritetystä Neuvostojen maasta vielä...
“Mettre en couleur Tintin au pays des Soviets, il n'y a pas de quoi rougir” (Benoît Peeters)

Hergé ilmeisesti itse halusi aikoinaan julkaista Neuvostojen maan väreissä. Mutta originaalit olivat hukassa ja II maailmansodan jälkeen ilmapiiri ei ollut sopiva.

Mestaria haastatellut Numa Sadoul sitten löysi puolivahingossa originaalirullan siivouskomerosta, miestenvessan vierestä.

[echramath]

Mutta. Senkö takia sitten juurikin japanilaisista saa tehdä rasistisesti kuvattuja karikatyyreja? Retorinen kysymys.

Tiedä saako, mutta onhan se taas puolestaan ymmärrettävää, jos on saanut tietonsa japanilaisista kiinalaisilta.

[Lurker]

Tiedä saako, mutta onhan se taas puolestaan ymmärrettävää, jos on saanut tietonsa japanilaisista kiinalaisilta.

Onhan se ymmärrettävää. Hergéllä oli taipumusta miellyttää milloin ketäkin osapuolta ja kuulua joukkoon.

Ja on turhankin helppoa tuomita oman (krhöm, omahyväisen) modernin näkökulman kautta taiteentekijöitä, jotka ovat eläneet aivan toisessa historian ajassa, jolloin asenteet ja aatteet ovat olleet toiset. Mutta ei noita asenteita ja raa'an häijyjä yleistyksiä (kuten possunenäisiä isohampaisia japanilaisia) silti hyväksyä tarvitse, eikä pidä, mutta voihan ne tosiaankin ymmärtää.

[Curtvile]

Ja on turhankin helppoa tuomita oman (krhöm, omahyväisen) modernin näkökulman kautta taiteentekijöitä, jotka ovat eläneet aivan toisessa historian ajassa, jolloin asenteet ja aatteet ovat olleet toiset. Mutta ei noita asenteita ja raa'an häijyjä yleistyksiä (kuten possunenäisiä isohampaisia japanilaisia) silti hyväksyä tarvitse, eikä pidä, mutta voihan ne tosiaankin ymmärtää.

Tämähän se. Montaa ärsyttää annoitoidut laitokset joissa taustaa tekohetkeä ja vallinneita arvoja asetetaan perspektiiviinsä, mutta ne asettaisivat teoksen kontekstiinsa.
Se että osaa erottaa ymmärtämisen ja hyväksymisen väilsen eron on toinen tekijä.

Kunnioitan että Herge kasvoi ihmisenä ja se näkyy myöhemmistä töistään. Valitettavn harva kun oppii mitään sinä aikana kun elää planeetalla.

[VesaH]

Hergé ilmeisesti itse halusi aikoinaan julkaista Neuvostojen maan väreissä. Mutta originaalit olivat hukassa ja II maailmansodan jälkeen ilmapiiri ei ollut sopiva.

Eikö kylmän sodan aikana Nato-maa Belgiassa olisi hyväksytty neuvostovastaista propagandaa? Hergehän vähän mielisteli natseja Belgian miehitysvuosina, siirtyminen Amerikan mielistelyyn olisi ollut luontevaa.

[Lurker]

Eikö kylmän sodan aikana Nato-maa Belgiassa olisi hyväksytty neuvostovastaista propagandaa? Hergehän vähän mielisteli natseja Belgian miehitysvuosina, siirtyminen Amerikan mielistelyyn olisi ollut luontevaa.

On se vähän liian ylilyövä poliittisesti ollut silloinkin, tuon linkittämäni artikkelin mukaan. Mutta kaksi sivua Neuvostojen maata ilmestyi väreissä jo 1929 Le Petit Vingtièmen joulunumerossa.