Viikonloppuna sain luettua loppuun Farrin TINTTI: Tarinoiden todelliset taustat -opuksen. Todella mielenkiintoinen kirja, jopa tällaiselle vähän Tintistä pitävälle. Kaikkia tarinoita ei ylistetty klassikoina vaan reilusti sanottiin, että osa jutuista oli köykäisiä. Voisin jopa väittää, että kirja oli kiinnostavampi kuin suurin osa varsinaisista sarjakuvista. Heräsi kuitenkin halu lukea joitakin juttuja taas uudestaan. Kuvanäytteiden perusteella tulin siihen tulokseen, että Hergen taide on parhaimmillaan luonnoksissa (kuten Aakkostaiteen esimerkkisivussa), sillä lopulliset versiot ovat minusta aina näyttäneet jäykiltä.
