Tintti

[pertti jarla]

Netistäkin ehkä löytynee "Tintin en Iraqique", jossa töyhtöpää kohtaa mm. Osama Bin Ladenin - juttu on koottu aika näppärästi oikeiden Tinttien ruuduista, vain tekstit vaihtaen. Esmes kuuraketin laitteistoja tutkittaessa onkin Tuhatkaunosta & co tullut "joukkotuhoaseiden etsijäryhmä".

http://www.parodie.org/en/pages/l71p01.html

[Irene]

Yllättävää oli kyllä että tuollainen asia ei ole ollut "yleisessä tiedossa" kuten natsien tai Stalinin teot.

Tämähän johtuu lähinnä siitä, että kongolaiset eivät pyöritä Hollywoodin elokuvatuotantoa.

Historiankirjoitus on aina voittajien historiankirjoitusta - siksi Hitler on yleisen käsityksen mukaan "maailman pahin ihminen", vaikka esimerkiksi Stalin tapatti ihmisiä paljon enemmän. NL kun kuului voittajavaltioihin niin ei päästy tekemään hänestä syntipukkia samalla lailla, päin vastoin, Suomessakin haikailtiin 70-luvulla kovasti Neukkulan onnenmaahan...

Joku Mao taas on lahdannut vielä enemmän porukkaa kuin em. herrat yhteensä, mutta kukas niistä piittaa, nehän on jotain kiinalaisia. Sama ilmiö on nähtävissä nytkin, Saddam Hussein on nostettu tapetille mutta jossain Afrikan maissa diktaattorit saavat huseerata ihan rauhassa, niillä kun ei ole öljyä joka länsimaita kiinnostaisi, niin ei niistä kannata uutisoidakaan.

[Curtvile]

Tämähän johtuu lähinnä siitä, että kongolaiset eivät pyöritä Hollywoodin elokuvatuotantoa.

Historiankirjoitus on aina voittajien historiankirjoitusta - siksi Hitler on yleisen käsityksen mukaan "maailman pahin ihminen", vaikka esimerkiksi Stalin tapatti ihmisiä paljon enemmän. NL kun kuului voittajavaltioihin niin ei päästy tekemään hänestä syntipukkia samalla lailla, päin vastoin, Suomessakin haikailtiin 70-luvulla kovasti Neukkulan onnenmaahan...

Joku Mao taas on lahdannut vielä enemmän porukkaa kuin em. herrat yhteensä, mutta kukas niistä piittaa, nehän on jotain kiinalaisia. Sama ilmiö on nähtävissä nytkin, Saddam Hussein on nostettu tapetille mutta jossain Afrikan maissa diktaattorit saavat huseerata ihan rauhassa, niillä kun ei ole öljyä joka länsimaita kiinnostaisi, niin ei niistä kannata uutisoidakaan.

Tämä on erittäin totta, mutta esimerkiksi japanilaiset saivat synninpäästön koska USA tiputti niskaan pari atomiasetta (taloudellisesta puolesta puhumattakaan). Ne kiinalaiset jotka kokivat japanilaisten miehitysjoukkojen hellyyden alkaen vuodesta 1937 eivät ole niin kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista tai säälittele Hiroshimalaisia.
Haluaisin uskoa että Hergen eläessä vanha ja vapiseva käsi olisi lähettänyt Tintin Ruandaan ja Sierra Leoneen. Näyttämään ettei voittajia aina edes ole.

[Reijo Valta]

Liite ilmestyi siis 1980-81

Löysin lehdet ja sivulleni http://www.cc.jyu.fi/~rpvalta/tintti/19.htm lisäsin tiedon.

Sellainen vaikutelma noista Avuista jäi, että jotakin ihan muuta liitettä ovat lehteensä suunnitelleet. Mutta suunnitelmat ovat kusseet ja jotakin piti äkkiä tilalle saada, koska lukijoille "yllätysliitettä" oli jo mainostettu.

[Reijo Valta]

Tällainen kiinnostavalta vaikuttava on ilmestynyt vastakkoin:

MCCARTHY, TOM
TINTIN AND THE SECRET OF LITERATURE
ISBN: 1862078319
GRANTA BOOKS, 2006

En ole vielä kirjaa nähnyt, mutta parin arvostelun (linkit lopussa) mukaan on Tintin lähi-lähilukua. McCarthy hakee piilotettuja merkityksiä ja sellaisia metodillaan löytää. Esimerkkeinä arvosteluissa mainitaan, että kokonainen luku teoksesta on omistettu Castafioren klitorikselle. Teoksessa käsitellään myös kapteeni Haddockin erektio-ongelmia.

Tietoja:

http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=1862078319

The Economicsissa ja The Timesissa on jo arviotuna:

http://www.economist.com/books/displaystory.cfm?story_id=7081152

http://www.timesonline.co.uk/article/0,,923-2258995,00.html

edit: tietojen tarkennusta ja lisäystä

[Rac]

Suomalainen mainostaa nyt kovakantisia Tinttejä (Neuvostojen maassa ja Afrikassa) hintaan 12.90e.

[Timo Ronkainen]

Tuolla:
http://www.pbs.org/pov/pov2006/tintinandi/special_artists.html
Six contemporary comic artists, Jessica Abel, Daniel Clowes, Phoebe Gloeckner, Jason Lutes, Seth and Chris Ware, talk about Hergé's influence, visual narratives and the art of cartooning.

Timo

[dokki]

En pääse vähään aikaan mistää tarkistamaan, niin sattuiko joku tuollaisen kaupassa nähnyt katsomaan, että siinä ei siis tosiaan ole mitään ekstraa?

Kyllä nuo hyllyyn pääsevät jokatapauksessa, koska ei noita alkuperäisiä enää kehtaa lukea ja näistä kovakantisista ei tule ainakaan liimaus pettämään niin kuin ostamilleni uusintapainosalppareille on lähes jokaiselle käynyt.

[VesaK]

En pääse vähään aikaan mistää tarkistamaan, niin sattuiko joku tuollaisen kaupassa nähnyt katsomaan, että siinä ei siis tosiaan ole mitään ekstraa?

Ei niissä ole, sisäkansissa sentään on perinteinen kuvagalleria. Afrikassa-albbarissa on jotenkin hailut värit, muuten ei pahaa sanottavaa. Sarvikuonokin pääsee pakoon, eikä räjähdä kappaleiksi. 

[Rac]

Niissä on tosin outo haju. Ei normaali uuden sarjakuvan tuoksu.

[VesaK]

Niissä on tosin outo haju. Ei normaali uuden sarjakuvan tuoksu.

"Printed in EU."

[dokki]

Tietääkö joku, mikä tää on (http://www.play.com/Books/Books/4-/448459/Tintin/Product.html) ja onko se verrattavissa siihen Suomessakin julkaistuun juhlakirjaan?

[Timo Ronkainen]

Tietääkö joku, mikä tää on (http://www.play.com/Books/Books/4-/448459/Tintin/Product.html) ja onko se verrattavissa siihen Suomessakin julkaistuun juhlakirjaan?

Voihan sitä verrata, mutta suomeksi käännetty Peetersin tynkäopus kalpenee tämän Farrin kirjan rinnalla. Tämän hyvä puoli on että se on englanniksi. Käy läpi kaikki Tintti-albumit melko yksityiskohtaisesti. Ihan suositeltava, vaikka vaikka se Peetersin kirjoittama alkuperäinen onkin parempi käsitellessään koko Hergen tuotantoa.

Timo

[Antti Vainio]

Jos toinen kotimainen sujuu niin tuon saa myös ruotsiksi kuten sen raiskaamattoman ison oppaan. Yhdessä nuo on jämerä paketti

http://www.netbokhandeln.se/index.asp?isbn=9163842742

[Hanna]

Voihan sitä verrata, mutta suomeksi käännetty Peetersin tynkäopus kalpenee tämän Farrin kirjan rinnalla.

Lainasin tuon kerran kirjastosta, itsellä taas on se Peetersin sinikantinen Tintin juhlakirja (se vanhempi painos, josta irtoilee koko ajan lisää sivuja...). Kyllä tämä englanninkielinen tosiaan laajempi on, tuli vietyttä monta mukavaa hetkeä sen äärellä. Tintin seikkailuista oli yksityiskohtaisempaa tietoa ja minua ilahdutti erityisesti laajempi kuvamateriaali kuin Peetersin kirjassa.