Akusta on tullut supisuomalainen juttu jo kauan sitten samoin kuin kahvista ja tangosta.
Kyllähän se kieltämättä sopii kuvioon että amerikkalainen lastensarjakuva omitaan erääksi suomalaisuuden piirteeksi, kuten kahvi joka ei näillä leveysasteilla kasva ja eteläamerikkalainen tanssi. Olemme vaikutteille altis kansa, Suomi on ollut milloin Venäjän, milloin Ruotsin alaisuudessa, muistona näistä ajoista on vielä tänäkin päivänä koulussa opeteltava pakkoruotsi. On arvoitus miksi ei ole pakkovenäjää, luultavasti olisikin ellei viime vuosisadalla oltaisi vähän tapeltu ryssien kanssa. Valtauskontokin on tuontitavaraa jostakin aavikolta. Nykyään Suomi tunnetaan maailmalla lähinnä autonkuljettajistaan, kännyköistä ja joulupukista, vaikka formula-auto ja matkapuhelin on keksitty ulkomailla ja nykyinen joulupukkikin oli alun perin Coca-Colan mainoshahmo.
Aku Ankkaan voisi kyllä kehitellä jonkin Suomi-spesiaalinumeron. Kanteen kansallispukuun sonnustautunut Iines viljapellon laitaan hymyilemään ja heiluttamaan siniristilippua. Ensimmäisessä tarinassa Aku voisi vaikka päästä töihin Nokian kännykkätehtaalle, missä sitten kaiken kohelluksen jälkeen tarina päättyisi takaa-ajoon ja viimeisessä ruudussa Aku kyselisi Korvatunturilla Joulupukilta että voisiko hän saada täältä poliittisen turvapaikan.
Toisena tarinana voisi olla Feriolin piirtämä Mikki-seikkailu, jossa Mikki pääsee ottamaan mittaa suomalaisista kilpa-autoilijoista formularadalle. Voitte helposti kuvitella mielessänne kohtauksen, jossa Mikki kaahaa nasta laudassa ja puhuu samalla Nokian kännykkkään: "Hei Minni, voi tätä vauhdin hurmaa!" Viimeisessä ruudussa on näkymä Korvatunturilta, jossa Joulupukki toteaa: "Minäkin katson aina formuloita! Hou hou hou!"
Sitten seuraisi Mummo Ankka -tarina, joka kunnon Suomi-Filmi -tyyliin kuvaisi aitoa elämää suomalaisella maaseudulla. Mummo juoksisi pakoon susia, Hansu ajaisi Ladalla kännissä, Mummo hakisi ulkoa pakkasessa jäätyneet pyykit sisään, Hansu yrittäisi päästä räkäkännissä ja ripulinjäänteet takapyrstössä lähibaariin, Mummo sahaisi puita ruosteisella justeerilla ja Hansu tilittäisi Veli Kanin pihalla: "ANNA MULLE ANTEEKS! MÄ OON HUONO HANHI! MÄÄ TIIÄN ETTÄ MINÄ OON HUONO! ANNA MULLE ANTEEKS ETTÄ MINÄ OON NÄIN KÄNNISSÄ! MINÄ OON HUONO! ELÄ OO ENÄÄ MINUN KANSSA VAAN ETI PAREMPI! MINÄ MÄÄN JA HUKUTTAUVUN AVANTOON!" Veli Kani tulisi ulos ja toteaisi että eiköhän se olis parempi että lähet omalle pihalle huutamaan, minä tilaan taksin. Viimeisessä kuvassa olisi Nokian kännykkään puhuva Joulupukki.
Viimeinen tarina voisi olla sarjakuvasovitus Tuntemattomasta Sotilaasta, mutta liian väkivaltaisuuden vuoksi sitä voisi muokata sen verran että siinä kuvattaisiinkin sodan sijaan jääkiekkoa. Tai vaihtoehtoisesti uusi versio Kalevalasta, mutta etteivät lukijat pitkästyisi niin tarinan voisi siirtää tapahtumaan avaruudessa ja hahmoista voisi tehdä supersankareita. Oikeastaan aivan sama, kunhan viimeiseen ruutuun vain saataisiin ympättyä Nokian kännykkä, Joulupukki, koivupuita, Mika Häkkinen, Finladia-vodkapullo ja siniristilippu.
Edit: Itsenäisyyspäivän kunniaksi, elokuvakatkelma suomalaisuudesta aidoimmillaan:
http://www.youtube.com/watch?v=wOcbF1eVkDI