Paras Tex Willer- tarina

[Janne]

Jos Punaiset sudet on ollut listalla eikä enää ole, niin sitten poistin sen, koska se ei ollut saanut ääniä. Haluatko sen takaisin? Poistan tuon Casonin menneisyyden (vaikka se onkin saanut äänen).

EDIT. Jaa, ei voinutkaan poistaa. Muutin Casonin menneisyyden Paholaisaaveeksi. Se, joka on sitä äänestänyt voi helposti vaihtaa äänensä.

[Teukka]

Omia ehdottomia suosikkejani puuttuu listalta pari.
Jo aiemmin mainittu "Keltainen koira" ja toisena vielä "Suuri vehkeily".
Mutta johan tuosta listastakin tulisi pitkä, jos jokainen tarina lisättäisiin mukaan. Mennään näillä 

[Janne]

Lisäsin ne nyt kuitenkin. legendaarisia tarinoita molemmat.

Mitäs mieltä raati on, nollataanko äänestys ja aloitetaan alusta? Saisi sitten poistettua nuo epämääräiset "joku mefisto-tarina" tai "joku kronikka", jotka ovat kuitenkin ääniä saaneet. Pistin sinne nyt kuitenkin (jo eilen) Luurankoylängön yhdeksi vaihtoehdoksi.

[Hannu]

Varmaan selkeintä tehdä noin kuin ehdotit.

[Janne]

Nollattu. Jos jotakuta harmittaa tämä, niin pahoittelen. Yritetään nyt saada tähän äänestykseen joku järki. Ehdokkaita voi vielä lisätä, joten ehdotuksia kehiin.

[Hannu]

Tämä on ihan ok. Tosin kaikki minulle rakkaimmat seikkailut sieltä puuttuivat, eli suomen liuskalehdet suurinpiirtein 1961-65. Mutta enpä tiedä kuinka monta niistä sitten loppujen lopuksi olisin ihan kärkiviisikkoon rankannut.  Viiden parhaan valitsemisessa joutuu kumminkin heittämään vähintään 95 lähes yhtä hyvää pois. Mefistot ja Ticcin Kadonnut pueblo ynnä Traaginen risti (+dakotojen sanoma)) ovat kyllä huippua; samoin Letterin Paholaisaave. Ja onhan näitä...
 

[The Spirit]

Mainittakoon nyt vielä, että Lauri Vartiaisen Tex-sivuillahan on äänestetty parasta Tex-tarinaa jo monta vuotta sitten. Tuskin tilanne on siitä hirveästi muuttunut.

Tuossa äänestyksessähän Luurankoylänkö on jaetulla ykkössijalla, mikä hieman kummastuttaa. Minusta melkein mikä tahansa nykyaikainen Willer-seikkailu on parempi kuin vanhanaikainen ja lapsellinen Mefisto-hömpötys. Ehkäpä nyt lukijoiden uudempi sukupolvi äänestää ahkerasti ja kärkeen kiilaa uudempia seikkailuja.

No, toki ymmärrän ettei näissä kaikkien aikojen -äänestyksissä välttämättä äänestetä sitä absoluuttisesti parasta vaan pikemminkin sitä itselle nostalgisinta tarinaa.

[Janne]

Kyllä se Luurankoylänkö oli aidosti pelottava, kun sen pikkupoikana ensimmäisen kerran luin. Onhan tarinalla heikkouksia, mutta kyllä siinä edelleen sama teho tuntuu olevan.

[vekka_of_savo]

Lueskelin taannoin Luurankoylängön ja Lyijytuuli-Maxin perätysten. Siinä missä Luurankoylängön kanssa sai tuskailla, että jaksoi loppuun asti, imaisi Lyijytuulen jännittävä Alaska-seikkailu heti mukaansa. Vaikka Texiä on tullut luettua lapsuudessa ja olen nostalgiaan taipuvainen, niin kyllähän tuo Luurankoylänkö on tosiaan auttamattoman vanhentunut ja lapsellinen. Ykköspaikka nykyvalossa ilman nostalgialisää vähintäänkin kyseenalainen.

[Janne]

Eipä näy tässä äänestyksessä vielä kovin korkealle kivunnen kyseinen tarina.

[Hannu]

Tuossa äänestyksessähän Luurankoylänkö on jaetulla ykkössijalla, mikä hieman kummastuttaa. Minusta melkein mikä tahansa nykyaikainen Willer-seikkailu on parempi kuin vanhanaikainen ja lapsellinen Mefisto-hömpötys. Ehkäpä nyt lukijoiden uudempi sukupolvi äänestää ahkerasti ja kärkeen kiilaa uudempia seikkailuja.

No, toki ymmärrän ettei näissä kaikkien aikojen -äänestyksissä välttämättä äänestetä sitä absoluuttisesti parasta vaan pikemminkin sitä itselle nostalgisinta tarinaa.

Nostalgiaksikin sitä voi kutsua. Olen toki täysin eri mieltä spiritin kanssa, "nykyaikaisista", 2000-luvun seikkailuista saa hakemalla hakea vanhojen veroista. Noissa vanhoissa seikkailuissa oli mukavasti yllättäviä käänteitä ja ehkä jonkinlaista reipashenkisyyttä, mikä näistä uusista, usein aika suoraviivaisita ja myös usein turhan raaoista tarinoista puuttuu. Luurankoylänkö on aivan erinomainen esimerkki tuon ajan hengestä- ja tietysti Galleppiinin parasta aikaa. Tällaisia Tex-seikkailuja minä ainakin voisin ahmia loputtomasti.

Mutta makuasioistahan tässä on kysymys, ja ymmärrän toki, ettei nuoremman polven lukijakunta voi millään saada samoja väristyksiä näistä "vanhentuneista ja lapsellisista" seikkailuista kuin niitä 50- ja 60-luvulla lukeneet. Mennään kuitenkin sulassa sovussa, vaarit ja vauvat.   

[The Spirit]

Odottelinkin jo, että milloin Hannu kirjoittaa eriävän mielipiteen Tässä pikku hiljaa palstoja lukemalla oppii tuntemaan kunkin mieltymykset.

On vanhemmissa tarinoissa kieltämättä oma viehätyksensä, ei siinä mitään. Lähinnä ne ovat nuo yliluonnolliset tarinat (ala Mefisto ja Yama), jotka eivät oikein minulle uppoa. Toivottavasti Mefisto ei putkahda esiin taas jostakin hornan syövereistä.

[Spade]

Taisi olla niin, että Mefisto ei tällä hetkellä ole hornassa vaan jossain päin Pohjois-Amerikkaa suunnittelemassa kostoa..

Mutta muutoin: Nämä äänestykset ovat aina mielipidekyselyjä ja jokaisella on omansa. Toinen pitää vanhemmasta willerista ja toinen tuoreemmasta tekeleestä. Omalla kohdalla annetut äänet näille tarinoille jakaantuivat 3-2 "vanhempien" tarinoiden eduksi. Tosin jos listassa olisi ollut Fort Defiance, olisi se varmaankin saanut uudemmalle tarinalle annetun äänen. Mistä moinen sitten johtuu: varmaan nostalgiasta ja siitä, että juuri tietyn tarinan kautta on törmätty willeriin ja ovathan ne vanhat tarinat jo niin monta kertaa luettuja, koska niihin on aina tullut palattua uudelleen ja uudelleen.

Näistä voisi varmaan aika pitkään väitellä. Mainittakoon vielä se, että oma hen.koht. suosikkini on Kahden lipun alla, jonka jokainen "ultra-willeristi" teilaa suurimmaksi virheeksi kautta aikain. Ymmärrettävistä syistä tosin mutta en muuta kantaani.

Egmont voisi ottaa hieman vihiä näistä äänestyksistä ja poimia aina sopivassa välissä yhden lukioiden suosikkitarinan Kronikoista omaksi kovakantiseksi julkaisuksi. Uskoisin, että esim. Traaginen risti saattaisi kelvata lukijakunnalle.

[Janne]

Kahden lipun alla, jonka jokainen "ultra-willeristi" teilaa suurimmaksi virheeksi kautta aikain.

Onko sitä joku muukin haukkunut kuin minä? Ja jos joku ei muista, niin kyseessä on todella hyvä tarina, mutta siinä pilattiin totaalisesti ja peruuttamattomasti Tex-historian loogisuus.

EDIT. Lisäsin listalle Spaden kaipaaman Fort Defiancen.
EDIT2. Ja lisäilin vähän muutakin, hiukan tuoreempaa tavaraa. Eiköhän ala riittää.

[Victorio]

Selailin arvosteluja kaikista lukemistani willereistä, kärki arvosanat järjestyksessä ovat

Klaatun kulta
Mefisto
Carsonin menneisyys
Murhaajan saappaissa
Virginia City

Erot kärjessä on khyl sadasosien kokoisia, joten tiukkaa on. Paras tapa olis varmaan et jokainen laittaa oman 5 suosikkiaan kirjallisena, mutta niissä olis sitten vaan melkonen keräily. EIkä siihen varmaan kukaan halua alkaa. Klaatun kulta uupuu listasta, en äänestä ettei menis vääristelyks