vihatut, pelätyt liukuvärit

[O.K.]

Hei, nyt menee meikäpojalla yli...

Mikä niissä liukuväreissä kaikkia "ammattilaisia" risoo?  
Joka ketjussa tuntuu joku asiasta mainitsevan  

Tottahan minä tajuan, että luikkareilla saa amateuri ihan kammottavaa jälkeä aikaan, kun ei ymmärretä värien päälle. Mutta että nyt jo ammattilaisiakin arvostellaan liukuvärien käytöstä! (en tarkoita itseäni, tietenkään)

Katsokaahan ympärillenne, näettekö missään, todella valööreiltään tasaista väripintaa? Vallitseva valo missä tahansa aiheuttaa sen, että kappaleiden värissä on siirtymiä. Minusta tuntuu yleensä tyylikkäämmältä ja realistisemmalta käyttää hienoista liukua, kuin tasaista "gaussipintaa".

Voisinpa pistää pari perusvinkkiä ihan aloittelijoille:
Perussääntönä: Ei eri värejä samaan liukuun, vain saman värin eri sävyjä(tai valöörejä...) ja hyyvin hienoja siirtymiä. EI tyyliin "black->white".
Toiseksi: Pitäkää näppinne erossa siitä suorasta liukuväristä! Ovaalimuotoinen gradientti on paremman näköinen, pistemäinen valolähde tuottaa sellaisia pintoja. Joskus kannattaa tehdä blendillä vielä suunnitellumpia siirtymiä.(Ne jotka tajuaa, hyvä, ne jotka ei, ei tarvitsekaan )

Nyt, jos teillä on näitä luikuripatoutumia, niin antaa tulla, minä menen puun taa piiloon....

[[kivi]]

Katsokaahan ympärillenne, näettekö missään, todella valööreiltään tasaista väripintaa? Vallitseva valo missä tahansa aiheuttaa sen, että kappaleiden värissä on siirtymiä. Minusta tuntuu yleensä tyylikkäämmältä ja realistisemmalta käyttää hienoista liukua, kuin tasaista "gaussipintaa".

Enemmän ei oo aina paremmin, ja realistisuus ei tarkoita samaa kuin todenmukaisuus.

Samalla tavalla kuin pelkistetty ja karrikoitu piirros on yleensä tehokkaampi mielikuvan luoja kuin fotorealistinen, on erilaisten sävynmuutosten kuvitteleminen tasaiseen pintaan usein uskottavampi kuin graafinen esitys samasta. Etenkin, kun väri harvoin vaihtuu jostakin johonkin koko värialalta, yleensä muutos on pientä eloa värin sisällä. Ja tähän ei liukulaskenta auta.

Auteur-teoria. Katsoja ja kokija teoksen osaluojana.

Teoriassa asia on kuten keskustelun avauksessa sanottiin. Käytännössä vektoritoteutettu liukuväritys saa kuitenkin kutakuinkin aina aikaan ihmeellisen muovisen jäljen, joka ei millään miellytä silmää. Itsekin jos liukua joskus tarvitsen, käyn mielelläni Photarin puolella työstämässä sen loppuun pikseleillä.

Pikseleillä tehdyt sävynmuutokset nyt vain miellyttävät silmää enemmän kuin vektoreilla. Mistään litografiajäljen ihannoimisesta ei oo kyse.

[kaltsu]

Katsokaapa etusivun arvostelut. Jok´ikisessä kannessa käytetty liukuvärejä. Ankardossa homma hoidettu hillityimmin, Dragonballissa räikeimmin.

Luisut voidaan periaatteessa toteuttaa kohtalaisen hyvin, kuten O.K. neuvookin, eikä suurin osa ihmisistä edes huomaa tällaisia asioita. Jälki näyttää useimpien silmään jopa tyylikkäämmältä, ammattimaisemmalta ja valmiimmalta kuin tasaisin väripinnoin aikaansaatu vastaava.

Ei siinä mitään. Näennäistä syvyyttä ja eloa. Halpoja illuusioitahan on harrastettu kautta aikain. Emmä kuitenkaan tyylikkyydestä tai realismista lähtis puhumaan. Uppoaa kelle uppoaa vaan kun kerran oot asiaan(liukuväreihin) kunnolla huomiota kiinnittäny, ne tökkää sun silmään kerta kerralta kovempaa. Varsinkin sarjakuvissa. Mä en nykyään pysty esimerkiks Aku Ankka-lehtien kansia katsomaan oksentamatta.

En lähde näitä nyt tän tarkemmin pohtimaan, Kivellä oli hyviä pointteja enkä mä ihan suorilta liuista tykkääviäkään lähde lyttäämään. Taaplatkaa vaan tyylillänne ja vakuuttakaa "ammattimaisella" jäljellänne kenet vakuuttanettekaan mut älkää multa tulko selkään taputuksia kysymään.

[Wilpuri]

Pelätkää!!!!

http://koti.mbnet.fi/wilpuri/Sorceress.jpg

Täytyy sanoa, että tuossa (Näytä Kyntesi! -ketjussakin esitellyssä) teoksessani on aika hanurista tuo taivas...

[Justus]

Jaa-a. Liukuvärihän on helppo tehdä, ehkä sitä siksi kammotaan. Itsekin pidän sitä "liian helppona".

Itse käytän (ai kun on hienoa sanoa tuo! )  taustoissani photarin filttereitä, mutta usein siitä render-valikosta pilviä tai sisätiloissa valoefektejä. Alien Skinillä teen heittovarjoja ja käytän kyllä liukuvärejäkin, yleensä mustasta transparenttiin "tummeneva ilta" -efektiin tai pimeä nurkkaus.

[O.K.]

Jaa-a. Liukuvärihän on helppo tehdä, ehkä sitä siksi kammotaan. Itsekin pidän sitä "liian helppona".

Itse käytän (ai kun on hienoa sanoa tuo! )  taustoissani photarin filttereitä, mutta usein siitä render-valikosta pilviä tai sisätiloissa valoefektejä. Alien Skinillä teen heittovarjoja ja käytän kyllä liukuvärejäkin, yleensä mustasta transparenttiin "tummeneva ilta" -efektiin tai pimeä nurkkaus.

Mikäs itseisarvo se tekemisen vaikeuskaan sitten on? Ainahan sitä voi tehdä asioita vaikeimman kautta, mutta...

Minä taas kammoan äärimmäisyyksiin asti noita mainitsemiasi filttereitä: cloudsia ja lighting effectsiä. Hirvittää kun kuvankäsittelykirjoissakin sanotaan: "render cloudsilla saat helposti digikuvaasi uuden LUONNOLLISEN NÄKÖISEN taivaan... " Aargh!

Ja heittovarjot ovat kokeneet inflaation jo aikaa sitten...

Että näin se menee...

[tertsi]

Henkilökohtaisesti en kammoa mitään mikä on helppoa tai liian helppoa, vaan sitä mikä on rumaa tai erittäin rumaa.

EDITH:
Pitää muistaa: viisas pääsee vähemmällä.

[Reima Mäkinen]

Niitten jotka tykkää liukuväreistä kandeis hankkia Gradient -lehti, siinä on mm. " kuukauden liuku" -palsta.  

Ei maar käytänhän noita itekin silloin tällöin. Toisaalta ymmärrän, että huonosti valitut ääripäiden sävyt ja liukuvärin kuollut konemaisuus saattaa ärsyttää. Mut onneks se ei ittee harmita, muutenhan sitä kerkeis muuta kuin harmitteleen...