Pitää nyt kommentoida (= osittain vain pasteta) vielä tähän itse aiheeseen, ettei jää tuonne festari kommenttiin.
Ts. "yhteiskunnallinen sarjakuva" lähtökohta oli about Voima! -lehden linja, joka oli Vastedes kulttuurijärjestön kanssa järjestänyt tämä yhteiskunnallisen sarjakuvan kilpailun. Olikos se nyt Leka vai Roju joka mainosti että objektiivisuus on aika pitkälti perseestä ja subjektiivinen tapa ottaa kantaa on hyvä linja (=jonka allekirjoitan), silti hieman epäilyttää miten suhtautua kilpailuun jonka järjestäjätahot on noin tiukasti rajattu tiettyyn "punavihreään" ajatusmaailmaan, ettei todennäköisesti muunlaisella yhteiskunnallisella kritiikillä olisi minkäänlaista saumaa. Tai ainakin sitä alleviivaa tuo
Pikkulinnun Ääni - ja muita yhteiskunnallisia sarjakuvia -albumin sisältö Teknisesti erinomainen, eli B5 liimasidottu 36 sivuinen albumi jossa voittajat + muita kilpailuun osallistuneita.
...Mutta onko tässä siis KAIKKI jotka sarjiksia kilpailuun lähetti vai onko jotain jätetty pois? Sillä taso menee välillä niin matalalla että on vaikea kuvitella että mitään olisi karsittu.
Voittajasarjakuva on oikeasti hyvä. Lyijykynällä duunattu, hieman "viimeistelemättömän" oloinen (uskoisin että tarkoituksella) jälki ja itse tarina kertoo hyvin todellisentuntuisen tilanteen yhdestä Suomen yhteiskunnallisesta ongelmasta.
Teknisesti asiallisia on esim. Satu Lusan Cold Day In Hell, Pasi Pikkarisen Eläimiä ja Ihmisiä ja muutama muu. Mutta välillä tulee mieleen että nyt ollaan jonkun sarjakuvan suojatyö projektin lopputulosta katsomassa! Käsittämätöntä rävellystä päästetty siivilästä läpi, luultavasti ihan puhtaasti muista syistä kuin mistään mikä liittyisi sarjakuvaan. Ymmärtäisin moisen linjan esim. minimaalisen painoksen omaavassa omakustanteessa, mutta albumi joka on kilpailusta kerätty kerma ja varmasti leviää laajemminkin... huh huh.
Esim. No Comments1 sarjakuva on erinomainen esimerkki miten tuo kilpailuraadin oma maailmankatsomus täytyy olla todella pahasti rimaa alentava tekijä, sillä niin harvinaislaatuisen kliseistä huttua harvemmin näkee voittavan ihan rahapalkintoja. Sarjakuva muodostuu monesta tekijästä, eikä näennäisesti kelvollinen kynänjälki juuri lämmitä jos kaikki muu sarjakuvakerrontaan liittyvä asia on ihan huuhaa osastoa.
Tai albumin lopettava ihan järkyttävä pökäle joka niin piirrosjäljeltään, tarinankerronnaltaan + "juoneltaan" on niin syvältä, ettei julkaisuriman ylittämiselle voi oikeasti olla mitään muuta syytä kuin se että 1) kaikki lähetetyt työt julkaistiin, tai 2) julkaisija taho katsoo että tämähän edustaa juuri sitä meidän omaa oikeaa pasifistista linjaa, pakko sen on olla hyvä hyvä hyvä! No voi hyi vittu sanon minä ja se on lähinnä kiltisti sanottu.
Noiden parin onnistuneen sarjakuvan vuoksi albumi on aiheellista hoitaa hyllyyn. Loppu sisältö toiminee varoittavana esimerkkinä poliitisesti tavallaan "sitoutuneiden" tahojen vaikutuksesta sarjakuvan laatuun
