Kirjoittaja Aihe: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino  (Luettu 67041 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 870
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #195 : 05.03.2019 klo 22:09:41 »
Viiden?

Kuusi, juu, ihan vakiokokoelman mittaisia. En tiedä, mistä tuo viisi tuli.

VesaK

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 15 960
  • Kuka mitä häh?
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #196 : 29.07.2019 klo 11:33:00 »
The Boys:in tv-versio tai miksi bloody striimaussarjoiksi näitä piräis kutsua on nyt ensimmäisen viikonloppunsa ajan viihdyttänyt Amazon Primessä.
On varsin onnistunut tulkinta, vaikka päälimmäinen niljaisuus on siistitty ja esikuvat paistavat entistä selvemmin läpi. Ennis sanoikin jo, että Marshal Law olisi pitänyt filmata, mutta budjettisyistä tarttuivat ensin Poikiin. Yli-ihmisten johtaja  Homelanderin esikuva pitäisi olla Teräsmies, mutta muistuttaa enemmän Public Spiritiä ja Kid Miraclemania.
Karl Urban (Judge Dredd) on kostonjanoinen Butcher, joka ryhtyy kokoamaan supersankarien vastaista ryhmittymää, samaan aikaan kun Supet paistattelevat mediassa ja kansansuosiossa. Julkisuuden ulkopuolella todellisuus on verinen ja karvas.
Ennisin tavaramerkkejä löytyy pitkin matkaa. En matkustaisi lentokoneella, mikäli Ennis sattuisi olemaan samassa terminaalissa. Hurmoksellinen uskonnollisuus on tekopyhää paistattelua ja kielenkäyttö lievää törkeämpää. 
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama


Anonyymi

  • Jäsen
  • Viestejä: 37 599
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #198 : 03.02.2020 klo 17:29:07 »
The Boys saa jatkoa sarjakuvana. Dear Becky on neliosainen minisarja. Hughie joutuu tekemisiin kamalan menneisyyden tapauksen kanssa 12 vuotta myöhemmin.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 669
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #199 : 04.02.2020 klo 23:52:49 »
Upshot now tuli hankittua, pari sarjoistaan on jo tilauksessa ja näytteet olivat mustavalkoista herkkua.
Takakannesta bongasin että Garth Ennikseltä tulee myös tämän uuden Awa studios / Upshot studios kautta aikamatkustus-aiheinen sarjakuva.
Marjorie Finnegan, temporal criminal.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 870
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #200 : 25.02.2020 klo 19:16:15 »
Onhan The Boys melkoinen sovitus tv-sarjaksi katsoi sitä miltä suunnalta tahansa.

Urbanin epäkiitollisena tehtävänä on lausua Ennisin paremmin paperilla toimivat monologit milloin mistäkin aiheesta, mutta muutoin ei tässä suuremmin vikaa ole, jos esikuvaan on ehtinyt tutustua, vaikka monesti tuli mieleen, että menikö tämä tosiaan näin.

Tarttuisin melkein sarjaan katsoakseni pääsisinkö sen kolmannella yrittämällä loppuun saakka, mutta koko Dynamiten Ennis Humble Bundle -tiedostot ovat jälleen kadoksissa.

Tv-sarja jäi jännään kohtaan, joten jatko alkoi kutkuttamaan.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 870
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #201 : 30.06.2020 klo 03:50:27 »
Tartuin Curtvilen vinkkaamaan A Walk Through Hell -sarjaan (12-osaa, kustantajana Aftershock).

Tässä yliluonnollinen on heikointa antia, ja tosimaailman kauheudet lasten silpomista myöten vaatii hyvän vatsan. Kuvottavinta osuutta myöten kamaluudet esitetään lukijalle tyynen toteavasti.

Visuaalisen kauhukuvaston – jota on verrattain vähän – sijaan Ennis kahmii ihmismielen syövereistä sellaista pahuutta mitä Dean R. Koontz 90-luvulla monisanaisemmin koetti tavoitella.

Koontz nousi mieleen siinä, että joku joskus 90-luvulla kuvasi kauhun kirjoa akselilla, jonka eri päihin hän asetti Kingin ja Koontzin. Jos sietää latistavan lähtökohdan, niin Ennis on jälkimmäisen kanssa samassa päädyssä siinä mielessä, ettei tarinassa ydinperhe ole kuin lihamyllyn jauhamaksi päätyvää materiaa.

Goran Sudžuka tavoittaa kylmäävän tarkasti Ennisin hakemat sävyt. Kuvituksen tasainen eleettömyys työntää kamaluudet lukijan silmiä kohden voimakkaammin. Osaltaan minimaalisuus yliluonnollisen kuvaamisessa on saman vaikutelman hakemista, mutta monesti nousee mieleen epäilys, että olisivatko laskeneet elokuvatärppinä sen varaan, ettei tässä paljon lavastusbudjettia vaadita.

Sen sijaan selvä kauneusvirhe on, että suurten kuvioiden jo liikahtaessa eteenpäin, lehden päätteeksi pakotetaan kauhusäväyksiä. Tavanomaisesti juuri lehtiformaatin luoma rytmitys hallitaan mestarillisesti, mutta tässä rutiini toimii pahasti itseään vastaan.

Ennis kauhoo kauhulaarista kaksin käsin mikä vain koossa pysyy. Taustatarinaan, joka kertoo kahden FBI-agentin työstä vastenmielisen tapauksen parissa, on lisätty syytetyn lisäksi näiden agenttien taustatarinat sekä JFK-salaliittoa hipovan tason juonikudelma ja yleisempää reaktiivista kommentointia Trump-landian menosta.

Koontzin lisäksi mieleen juolahtavat saman kauden Vertigo-sarjat, joita Suomessakin julkaistiin antologiaformaatissa (Hellblazer, Shade). Tässä on ikään kuin samankaltaista kaikkea yhdistelevää energiaa.

Kaikkineen tämä on kuitenkin liian sotkuinen paketti. Tunnustan, että kokoelmamuodossa tämä olisi varmaan jäänyt kuudenteen numeroon. Kuitenkin se paras osuus, mikä lupaa kokonaisuuden ryhdistäytyvän tulee vasta sen jälkeen.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Spoilerin sisältämän huomioiden tämä pitäisi lukea toiste lävitse, mutta minusta tuntuu etten tahdo tähän koskea enää koskaan.

Huolimatta siitä, etten tästä pitänyt – henkilökohtaiseen makuun tarpeettomasti kaikella pahuudella mässäilevä, ja vaikeasti kenellekään suositeltava – ei tarkoita etten näkisi tämän arvoa teoksena.

Kertalukemalla tulkitsin tarinan nimeään myöten allegoriaksi siitä, kuinka ihminen/ihmiskunta tekee oman helvettinsä.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 870
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #202 : 01.07.2020 klo 02:06:12 »
Toista maailmansotaa Ennis on kynäillyt runsaasti Avatarin War Stories -jutuissa.

Dreaming Eagles (Aftershock, 2016) on samaa maata. Kuusiosaisen minisarjan on kuvittanut Simon Coleby ja värittänyt John Kalitz. Kuvituksen osalta nämä ovat War Stories -materiaalia parempia, mutta takautumana usein tekstilaatikoissa kerrottu tarina ei ole järin vauhdikas. Tästä syystä kuvitus on lähinnä jähmettynyttä tunnelmointia, joka ei niin taitoja vaatisikaan.

Taustatarinassa Martin Luther King on sytyttänyt kipinän nuoressa miehessä. Hänen isänsä on toisen maailmansodan musta taistelulentäjä, joka istuu alas kertoakseen sodasta pojalleen. Siinä sodassa kaikki viholliset eivät pitäneet hakaristiä, vaan löytyivät omalta puolelta rintamalinjaa.

Ennis tuntee toisen maailmansodan, joten muttereiden voi uskoa olevan kohdallaan. Suurin ongelma syntyy isä-poika-asetelmasta, eikä keskustelu ole täysin luontevaa. Tarinan päätöksestä johtuen juuri tämä valinta osoittautuu perustelluksi, mutta se ei korjaa ydinongelmaa.

Tämä on ruma ja, valitettavaa kyllä, nykymaailmassa jälleen aivan yhtä ajankohtainen tarina kuin 1960-luvulla, johon se sijoittuu.

Suositellaan realististen sotatarinoiden ystäville enemmän kuin Ennisin faneille.

Jarkko Sikiö

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 7 870
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #203 : 10.01.2021 klo 21:17:12 »
Valitettavasti Tuomarin logo on kaapattu Pepe-sammakon tavoin aivan väärään käyttöön. Kongressihyökkäykseen liittyen Garth Ennis toteaa, ettei asialla ole väliä koska sen käyttäjät eivät ymmärrä mitä Tuomari edustaa ja vertaa logoa Amerikan lippuun.

Mielestäni Ennis on väärässä ja logoa voi verrata konfederaation lippuun. Tätä käytettiin viihteessä kapinan ja vapauden symbolina varsin myöhään, mutta ei sen seinälle ripustaminen näitä asioita enää tänään edusta.

Kun itse olisin vielä viime vuosiin saakka kadulla Tuomari-paidan nähdessäni ilahtuneena todennut, että siellä menee mahdollinen sarjakuvafani niin tänään tulisi todennäköisesti asia mieleen vasta toisena vaihtoehtona.

Linkittämässäni SyFyn artikkelissa kirjoittaja on samaa mieltä ja ehdottaa Tuomarin uudelleen suunnittelemista. Kun Frank on jo ollut enkeli, Frankensteinin hirviö, War Machine, Aaveajaja jne. jne, niin täytyy todella kysyä onko se logo lopulta niin pyhästi erottamaton osa hahmoa, ettei hahmo sen poistamisesta selviäisi.

Tulee mieleen, että Gail Simonen twiitti, jossa hän totesi Tuomarin olevan parempi hahmo, jos tämä hymyilisi useammin. Secret Six ja vastaavat sulat hiuspinnissä Simone todella olisikin hyvä (paras) kirjoittaja uudistamaan Tuomarin.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 669
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #204 : 10.01.2021 klo 21:33:46 »
Kovin yllättävästi olen Ennisin kanssa samaa mieltä.
Itse suhtaudun Tuomarin logoon samoin kuin vaakunaleijonaan, tyylikäs design ja useimmiten väärinkäytetty niiden osalta jotka eivät ymmärrä mitä tarkoittaa.

Ennis on oikeassa, Gerry Conway on oikeassa, logon omijat ovat samalla tavalla väärässä kuin leijonakoruiset kiitospaitavössykätkin.
Toki nämä hyypät uskovat olevansa yhtä " kovia ja hurjia ja cool" kuin Frank Castle mikä osoittaa etteivät ymmärrä mistä on kyse.


MarXus

  • Jäsen
  • Viestejä: 83
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #205 : 14.03.2021 klo 19:43:42 »
Luulen että tuo Gail Simonen tviitti hymyilevästä Tuomarista lähinnä pilkkasi niitä jotka valittivat että Brie Larsonin pitäisi hymyillä enemmän Captain Marvel -elokuvassa. :D

Tavallaan ymmärrän tarpeen uudistaa tai nykyaikaistaa hahmoa, mutta toisaalta eihän se ole hahmon vika että jotkut haluavat nähdä Tuomarin (tai vaikka Rorscachin tai Judge Dreddin) kaltaiset hahmot ihailun ja samaistumisen arvoisina sankareina.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 043
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #206 : 14.03.2021 klo 19:54:35 »
Luulen että tuo Gail Simonen tviitti hymyilevästä Tuomarista lähinnä pilkkasi niitä jotka valittivat että Brie Larsonin pitäisi hymyillä enemmän Captain Marvel -elokuvassa. :D

Tavallaan ymmärrän tarpeen uudistaa tai nykyaikaistaa hahmoa, mutta toisaalta eihän se ole hahmon vika että jotkut haluavat nähdä Tuomarin (tai vaikka Rorscachin tai Judge Dreddin) kaltaiset hahmot ihailun ja samaistumisen arvoisina sankareina.

Ironia ja satiiri saati humoristinen parodia eivät välity läheskään kaikille.

Poen laki: "Ilman ilmiselvää huumorin ilmausta on mahdotonta tehdä parodiaa äärimielipiteistä tai fundamentalismista ilman, että joku erehtyy luulemaan parodiaa vilpittömäksi mielipiteeksi."

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 15 669
Vs: Garth Ennis - sarjakuvien Tarantino
« Vastaus #207 : 09.06.2021 klo 21:43:18 »
Ja Jonathan Swift oli vakavissaan kannibalismin suhteen.

Ja jo ensimmäisen numeron myötä Marjorie Finnegan temporal criminal on hyvää aikarikollisuus sarjakuvaa.
Erittäin kömpelö analogia olisi tuorein doctor who mutta Coenin veljesten verenkarvaisella huumorilla. Paradoksien kiertämisestä plussaa.
Ennis on säilyttänyt otteensa.
Mielenkiinnolla odottelen parin kuukauden sisään myös miten käsittelee lepakkoista miestä, Batman Reptilian on tilauksessa myös.