Mikä mättää euroscifissä?

[Antti Vainio]

Lainaan Doc Lomapäivää joka sanoi ääneen saman jota olen itsekin funtsinut:

"Ikävä myöntää ääneen, mutta Eurooppalainen sarjakuva (ja amerikkalainen "altenative") on alkanut tulla korvista, tullut jo pitkän aikaa. Yritin juuri lukea Heavy Metalin 15-vuotiskokoelmaa, ja en mä tosiaan jaksanu syventyä siihen. En jaksa innostua raskaasta visuaalisesta tykityksestä jos jutun sisältö on yhdentekevä."

En ole samaa mieltä eurooppalaisesta sarjakuvasta yleensä, se on muutakin kuin Metal Hurlant ja voi yleisesti ottaen kivasti.
Mutta scifi on tyhmää:muskelimiehiä, tissejä, isoja pyssyjä,  robotteja eikä ideoita ollenkaan. Eikös scifin pitäisi ihan jo määritelmällisesti olla uutta ja oivaltavaa? Niinkuin se oli joskus kun Valerian, Moebius etc. oli parhaimmillaan.

Kertokaa ihmeessä jos olette löytäneet mantereelta jotain muutakin kuin graafista pullistelua

[Curtvile]

Lainaan Doc Lomapäivää joka sanoi ääneen saman jota olen itsekin funtsinut:

"Ikävä myöntää ääneen, mutta Eurooppalainen sarjakuva (ja amerikkalainen "altenative") on alkanut tulla korvista, tullut jo pitkän aikaa. Yritin juuri lukea Heavy Metalin 15-vuotiskokoelmaa, ja en mä tosiaan jaksanu syventyä siihen. En jaksa innostua raskaasta visuaalisesta tykityksestä jos jutun sisältö on yhdentekevä."

En ole samaa mieltä eurooppalaisesta sarjakuvasta yleensä, se on muutakin kuin Metal Hurlant ja voi yleisesti ottaen kivasti.
Mutta scifi on tyhmää:muskelimiehiä, tissejä, isoja pyssyjä,  robotteja eikä ideoita ollenkaan. Eikös scifin pitäisi ihan jo määritelmällisesti olla uutta ja oivaltavaa? Niinkuin se oli joskus kun Valerian, Moebius etc. oli parhaimmillaan.

Kertokaa ihmeessä jos olette löytäneet mantereelta jotain muutakin kuin graafista pullistelua

Olen, mutta sitä ei julkaista paljoakaan.
Esim. Hiltusen Riutta, Tekrin Sinoz Hoix, Sillage.
Ja vaikka oletkin oikeutettu mielipiteeseesi et silti ole oikeassa. Eurooppalainen sarjakuva on ihan liiankin taiteellista ja korkealentoista.
enemmän scifiä ja pulppia, vähemmän turhaa ihmissuhde- omaelämänkertasontaa.
Scifiä on liian vähän, se on ongelma.

[Antti Vainio]

enemmän scifiä ja pulppia, vähemmän turhaa ihmissuhde- omaelämänkertasontaa.
Scifiä on liian vähän, se on ongelma.

Huokaus. Suippokorvat ovat sitä mieltä että laadulla ei väliä kunhan määrä on megalomaaninen. Korjaan mielipidettäni, ei scifiä tarvita todella mihinkään vaan kunnon merirosvoseikkailuja, sotaa, viikinkejä, länkkäreitä ja Rosvo-Rudolf

[Curtvile]

Huokaus. Suippokorvat ovat sitä mieltä että laadulla ei väliä kunhan määrä on megalomaaninen. Korjaan mielipidettäni, ei scifiä tarvita todella mihinkään vaan kunnon merirosvoseikkailuja, sotaa, viikinkejä, länkkäreitä ja Rosvo-Rudolf

Eli pulppia. Aivan. Itse toivotan Star Trekin kaikkine inkarnaatioineen kadotuksen syövereihin.
Se nyt vaan on pakollinen paha. Scifiin ja kaikkeen muuhunkin pätee vanha kunnon " ainakin 90% kaikesta on paskaa".
Määrää tarvitaan jotta saadaan laatua. Toinen fakta on että hyvä materiaali ei innoita ketään. Täydellisiä mestariteoksia voi ihailla, mutta ne herättävät minä-en-kykene-tuohon-tai-parempaan- reaktioita.
Mutta kun luet tai katsot jotain aivan käsittämätöntä räpellystä, syntyy kolmivuotiaskin-tekee-parempaa-annas-kun-minä-näytän - henkeä. josta seuraakin jotain.
Ja laatuhan tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä, kolmas molemmista, neljäs tahtoo katsoa tytärtä ja äitiä vauhdissa, viides tahtoo isää, kuudes koiraa ja seitsemäs seurata tv:stä mäkihyppyä.
Kaikki mielestään oikeassa.

[Timo Ronkainen]

Minä en ainakaan halua enää yhtään scihviä jossa on ry-ty-ty-tsiuu- buum-sotajoukkoja, galaktinen imperiumi, sitä vastaan vehkeilevä kauppakomppania tms. ja maailmoja syleileviä juonitteluja, keisareita, herttuoita ja soturilahkoja, hauskoja "syvällisiä" alieneja jotka ovat kehnosti peiteltyjä stereotyyppejä maan kansallisuuksista, ultimaattista pahuutta vs. hyvyyttä ja valoa, pseudozeniläisyyttä, tai muuta viisautta.
Enemmän vaikka jotain kuten Hiltusen Riutta.

Timo

[Timo Ronkainen]

Kertokaa ihmeessä jos olette löytäneet mantereelta jotain muutakin kuin graafista pullistelua

Daniel Torresin Rocco Vargas. Se on jo vanha. 1980-luvulta. Näppärää, nokkelaa pulp-henkistä kieliposkessa-kamaa.

Timo

[Doc Lomapäivä]

enemmän scifiä ja pulppia, vähemmän turhaa ihmissuhde- omaelämänkertasontaa.

Mä kaipaan scifiä jossa on näitä molempia. Draamaa, toimintaa ja huumoria yhdessä paketissa=seikkailua. (Vrt. Flash Gordon.)

Scifin vika saattaa olla se, että tekijät katsovat elokuvia mutta eivät lue kirjoja. Scifileffoista napataan kuusisilmäiset otukset ja näyttävät taistelut, ja luullaan että sillä pärjää. Oikeasti hyvää harjoitusta olisi ottaa Asimovin tai Lemin novelli ja kuvittaa se (edes päässään jos ei paperille viitsi) ja miettiä mikä jutusta tekee hyvän.

Kaikki eurooppalainen (<- kato Roju!) sarjakuva ei ole paskaa, vain eurooppalainen nykysarjakuva. Vanhat Valerianit ja Rocco Vargas on aikas tykkiä.

[Lurker]

Britanniassa (2000 AD) ja Italiassa (Nathan Never yms.) julkaistaan paljon rentoa, hyvin piirrettyä seikkailullista scifiä, joista täällä Kvaakissakin on keskusteltu.

[Markku Myllymäki]

Minä en ainakaan halua enää yhtään scihviä jossa on ry-ty-ty-tsiuu- buum-sotajoukkoja, galaktinen imperiumi, sitä vastaan vehkeilevä kauppakomppania tms. ja maailmoja syleileviä juonitteluja, keisareita, herttuoita ja soturilahkoja, hauskoja "syvällisiä" alieneja jotka ovat kehnosti peiteltyjä stereotyyppejä maan kansallisuuksista, ultimaattista pahuutta vs. hyvyyttä ja valoa, pseudozeniläisyyttä, tai muuta viisautta.

Minulle passaisi kovasti tuollainen sarjakuvana . Eipä ole juuri suomeksi tullut. Itse asiassa haluaisin tuollaisen tehdä itse, jos osaisin. Siis ainakin ennemmin kuin jotain omaelämänkerrallista... 

Enemmän vaikka jotain kuten Hiltusen Riutta.

Mikä oli kyllä todella hyvä sekin.

[tertsi]

Vagabond des limbes. (Ribera - Godard)

Olen vain selaillut albumeja, mutta hulvattomalta näyttää.

[Kapteeni Kenguru]

Khena ja Skrahilpari olisi kiinnostava tapaus. Sarja jäi Suomessa ikävästi kesken 70-luvulla. Kyllä, Khenan vanhemmat löytyivät.

Miksiköhän tätäkään ei ole enää yritettykään täällä julkaista? Voi olla että nostalgia vaikuttaa liikaa mielipiteeseeni, mutta luulisin sille yhäkin löytyvän sekä uusia lukijoita nuorisosta että sarjaan jo Non Stopissa tutustuneille.

Arvasin että vanhemmat jäivät henkiin. Miten oli käynyt? Olivatko he joutuneet toiseen aikaan vai jollekin vieraalle planeetalle? Ne vaihtoehdothan olivat kuoleman lisäksi mahdollisia.
Niin ja onko noita albumeja muuten näkynyt englannin kielisinä? En muista nyt tällä hetkellä Googlen osoitetta.

[MarkZero]

Khena ja Skrahilpari oli kyllä oma suosikkini Non-Stopin sarjiksista, varsinkin nuoremmassa iässä se oli mielikuvitusta hellivää luettavaa. Joku vuosi sitten bongasin divarista NonStop-alpparin kaksoiskuiden manner ja ihan hyvää viihdettä se oli näin vanhempanakin.

Etsin tuossa hetken löytyykö tätä englanniksi väännettynä, mutta eipä näkynyt. Olisi kiva kyllä nähdä mihin suuntaan tarina eteni ja pysyikö laatu yhtä hyvänä. Joskus kun olin matkoilla hipelöin näitä ranskankielisiä albumeita ja mietin olisiko se ylimääräinen kieli aikoinaan lukiossa kannattanut ottaa?

http://www.lambiek.net/artists/g/gos.htm

[seppo-setä]

Liitynpä minäkin näihin, jotka toivovat, että Khena ja Skrahilpari tekisivät paluun Suomeen( ja loput Yoko Tsunon Vineajutuista kans!). Huumori on asia, joka näyttää nykyään olevan kadoksissa scifissä. Saahan sitä pullistelua ja tissejäkin olla, kunhan jonkinlainen ideakin löytyy. Ja Heavy metallia en ole aikoihin jaksanut lukea, kuunnella kylläkin

[Riekko]

Kertokaa ihmeessä jos olette löytäneet mantereelta jotain muutakin kuin graafista pullistelua

Mantereen pohjoispuolella on pieni sateinen saari, jolla asuu kaveri nimeltä Alan Moore. Se on kuulemma keksinyt omasta päästään melko mainioita scifi-hörhöilyjä a'la "Merkillisten herrasmiesten seura" (tosin oli se saanut ideoita joiltakin vanhoilta kirjailijoilta, tai jotain).

[Timo Ronkainen]

Mantereen pohjoispuolella on pieni sateinen saari, jolla asuu kaveri nimeltä Alan Moore. Se on kuulemma keksinyt omasta päästään melko mainioita scifi-hörhöilyjä

Julkaisijanaan America's Best Comics. 

Timo