Asterix-tekstaus

[Illodiini]

^{Pätkäisty Carl Barksin koottujen tekstausjupinasta. joe-}

Lisäisin vielä yleiseen ruikutukseen värien lisäksi, että ei näytteen tekstauskaan saa lämmintä hehkua rinnuksiin. Melkein onnistuivat pilaamaan Asterix-kirjaston typerän tyylitellyllä mukakäsin-tekstauksella. Selkeää ja temppuilematonta sen olla pitää! Jos ei onnaa, niin latokaa se sitten, perkules!

Illodiini

[tertsi]

Asterixissa on itsensä Uderzon vaatima fontti, ymmärtääkseni.

Minusta tuo Akkarifontti on ihan ookoo. Siitä ei ole ostopäätös kiinni.

[Veli Loponen]

Selkeää ja temppuilematonta sen olla pitää! Jos ei onnaa, niin latokaa se sitten, perkules!

Ladottu se varmaan onkin. Vai onko tää oikeesti ihan käsin tekstattu? Ainakin Asterix-kirjasto oli (ja käsky oli tullut Uderzolta, että pitää olla näköisfontti, kuten Tertsi kirjoitti).

[Janne]

Eikös Asterix-kirjastoissa fontti ole vaihdellut julkaisusta toiseen?

Mutta takaisin koottuihin... Ei näyteruudun fontti saanut ainakaan minun otsasuontani tykyttämään.

[Veli Loponen]

Eikös Asterix-kirjastoissa fontti ole vaihdellut julkaisusta toiseen?

Alussa tietenkin, mutta käsittääkseni nykyisin pitää käyttää yhtä ja saa kaikissa painoksissa.

[Kojocci]

Miksi valittaa, ei ne enää miksikään muutu ja jokaisen valinnassa on ostaa tai olla ostamatta. Vähän turhaa jälkipuintia...

[tertsi]

Miksi valittaa, ei ne enää miksikään muutu

En valitakaan. Haluan vain nähdä valmiin tuotteen, jotta voin päättää ostanko sen vaiko en.

[Quack]

Tuota, jos tässä ensimmäisessä kirjassa väritys on kehno ja monet tilaajat toivoisivat niitä muutettavan toisenlaisiksi, voidaanko seuraavien kirjojen väritystä vielä muuttaa? Eikös näistä tarinoista ole useita erilaisia väritysversioita.

[Kojocci]

Se ei olisi kirjasarjan kannalta hyvä juttu jos jotain muutettaisiin kesken sarjan, se ei olisi enää kokonaisuus ja mitä muutoksia sarjaan, kuinka monen toivomuksesta, mihin raja? Mielestäni mahdotonta, eikä järkevää sillä jokaisella on tosiaankin vapaus jättää ostamatta.

[Timo Ronkainen]

Melkein onnistuivat pilaamaan Asterix-kirjaston typerän tyylitellyllä mukakäsin-tekstauksella. Selkeää ja temppuilematonta sen olla pitää! Jos ei onnaa, niin latokaa se sitten, perkules!

Tunnustan olleeni vahvasti mukana "pilaamassa" Asterix-kirjastoa. Tekstauksia tehtiin ennen tietokoneistusta 1:1 koossa läpikuultavalle skissi-paperille tekstausterällä, vanhoja albumeita tekstauspohjina käyttäen (kävi selkään ja käteen!). Oheiset esimerkit antanevat selkeän kuvan aiheesta. Pääkallon paikalta tuli jossain vaiheessa toiveita originaliteetista tekstauksessa, ja vaikka käsin tekemäni harakanvarpaat itselleen pääpukarille kelpasivat, päätin tehdä herra U:n omasta tekstauksesta fontin. Skannaamalla tekstiä suoraan puhekuplista. Eli autenttisuus on taattu.
Uusimmassa albumissa on tosin käytetty sitten Uderzo Oy:n (tai siis Editions Albert et Rene) kehittelemää (minun mielestäni) liiankin kliinistä ja monotonista, teknisesti viilattua fonttimallia.
Eli kuvamallit samasta ruudusta. Ensin Uderzon alkuperäinen, sitten fontilla tehty (Gallialainen koulutie) ja käsin tekstaamani Asterix-kirjastosta.




Pitäisikö tästä nämä Asterix-osiot leikata Asterix-ketjuun?

[Timo Ronkainen]

Tuosta viimeisestä ruudusta kommentoisin, että tavutuksia mielestäni kannattaa välttää puhekuplissa.

Kuten fontilla tekstatessa teinkin. Se on helpompaa, kun voi korjailla ja muutella ja kokeilla.
Voiko viestejä siirtää väleistä, niin että välissä olevat ankka-viestit jää tähän ketjuun?

Timo

[Marianne]

Ladottu se varmaan onkin. Vai onko tää oikeesti ihan käsin tekstattu? Ainakin Asterix-kirjasto oli (ja käsky oli tullut Uderzolta, että pitää olla näköisfontti, kuten Tertsi kirjoitti).

Kyllä esitteessä lukee että tekstityyppi on digitaalinen.

[Illodiini]

Tunnustan olleeni vahvasti mukana "pilaamassa" Asterix-kirjastoa. Tekstauksia tehtiin ennen tietokoneistusta 1:1 koossa läpikuultavalle skissi-paperille tekstausterällä, vanhoja albumeita tekstauspohjina käyttäen (kävi selkään ja käteen!). Oheiset esimerkit antanevat selkeän kuvan aiheesta. Pääkallon paikalta tuli jossain vaiheessa toiveita originaliteetista tekstauksessa, ja vaikka käsin tekemäni harakanvarpaat itselleen pääpukarille kelpasivat, päätin tehdä herra U:n omasta tekstauksesta fontin. Skannaamalla tekstiä suoraan puhekuplista. Eli autenttisuus on taattu.
Uusimmassa albumissa on tosin käytetty sitten Uderzo Oy:n (tai siis Editions Albert et Rene) kehittelemää (minun mielestäni) liiankin kliinistä ja monotonista, teknisesti viilattua fonttimallia.
Eli kuvamallit samasta ruudusta. Ensin Uderzon alkuperäinen, sitten fontilla tehty (Gallialainen koulutie) ja käsin tekstaamani Asterix-kirjastosta.

Hmph! Niin paljon kuin homma inhottaakin, on kerrankin(!)myönnettävä, että julistin asian hätäisesti. Muistin vain tekstauksen tietyssä raskaudessaan, ja ennenkaikkea erotessaan vanhoista albumeistani, ärsyttäneen minua suunnattomasti. Nyt kun katselin ja vertailin niitä sitä tietoa vasten, että Uderzo on tyylin taustalla, oli paljon helpompaa hyväksyä tyyli. Ei se vielä suosikikseni pääse, mutta on perusteltua.
Aiheeseen liittyen tavallaan: Minulla on hiukan vajaa kuusikymmpinen keräilijätuttu, joka on antanut tutustua kokoelmiinsa, jotka ovat kotimaisia ja pääasiassa 50- ja 60-luvuilta. VOI MITEN RUPISTA JA HUOLIMATONTA KÄSINTEKSTAUSTA MONET NIISTÄ SISÄLTÄVÄT! Vaikkapa vanhat Pecos Billit!! Menkääpä ja tarkistakaa, niin näette mikä oli aikanaan kustantajien käsitys sarjiksien arvosta...

Illodiini

[tertsi]

pääasiassa 50- ja 60-luvuilta. VOI MITEN RUPISTA JA HUOLIMATONTA KÄSINTEKSTAUSTA MONET NIISTÄ SISÄLTÄVÄT! Vaikkapa vanhat Pecos Billit!! Menkääpä ja tarkistakaa, niin näette mikä oli aikanaan kustantajien käsitys sarjiksien arvosta...

tulihan noita serkkuni pecos billejä silloin lueskeltua. I know.

[VesaK]

Ladottu se varmaan onkin. Vai onko tää oikeesti ihan käsin tekstattu?

Barks-kirjasto-jutussani kirjoitin:

"Sarjojen fontti on muokattu Raimo "Remppu"Aaltosen tekstausmallista. Mm. Tintit, Tenavat ja pitkään myös Helsingin Sanomien sarjakuvat tekstanneen Aaltosen selkeä ja sujuvasti luettava tyyli päihitti itsensä Barksin kirjasimet. - Barksin käsialasta on olemassa parikin fonttia, mutta niin hienoa kuin olisikin sellaista käyttää, eivät ne oikein istu suomalaiseen kieliasuun. Osa merkeistä on liian tiiviisti kiinni toisissaan, suomalaiseen malliin sorvaaminen vaatisi paljon viilausta, toteaa (sarjakuvatoimittaja Antti) Hulkkonen."