Tutustuin sarjaan vuosia jälkijunassa ja luin/selailin kuvia sen ensimmäisen, ison kokonaisuuden loppuun – jos niin nyt voi sanoa tällaisesta sillisalaatista – sähköisesti.
Tässä on mukamas isoja, vakavia teemoja mutta kuvitusta lukuun ottamatta ei tässä paljoa ole vakavasti tekijät mitään ottaneet. Aina välillä ollaan ironisia, osoitellaan ja naureskellaan.
On kyllä äärettömän vaikea suhtautua sarjaan, jossa vuoroin sivuilla pyllistelee manga-typyjä heittämässä herjaa virtahevon lerssistä ja sitten käsitellään lapsipros****tion kaltaisia teemoja. Ei pitäisi käsitellä, ei kevyesti, ei pinnallisesti.
Allegorioiden tasolla olisi paljonkin, mikä voisi toimia jos kirjoittaja vain keskittyisi yhteen asiaan kerrallaan.
Lehti on kyllä hienosti toimitettu, paljon brittisarjakuvien vaikutteita käydään lävitse, ei vain nyt jaksanut oheismateriaaleihin paneutua.
Tätä olisi siis vielä parinkymmenen numeron jälkeen tarjolla jonnekin 60 numeron paremmalle puolelle, mutta miksi kummassa tätä kukaan kahlaa lävitse vuosikaudet.
Olenko vain niin tyhmä, etten tajua koko sarjaa? Eipä Kvaakissa kukaan ole sarjaa kommentoinut, onko vaivautunut lukemaankaan.
Silti on peräti
kaksi ketjua avattu.