Aihetta sarjakuvaan

[VesaK]

Touko, Rokka ja Törni yhdessä! No siinähän sitä olisi karkeajännitystä kerrassaan!

Reiman sarja taisi olla Sarjarissa joskus 1980-luvun lopulla.

[Zamander]

Korkeajännitys tyylinen piirrosjälkihän olisi tähän aivan omiaan. Harmi ettei ole enää Pahkasikaa, tämä olisi sopinut sinne loistavasti. 

Ja nyt on taas yksi syy lisää kierrellä divareita.

[Holle]

Aiheista tai ideoista ei ole pulaa mutta mitään aivan  uutta on hankala löytää.
Vieläkin on jossain kaapissa sata luonnosta dekkarisarjakuvaan munarosvoista. Hylkäsin jutun kun telkkarista tupsahti aiheeseen liittyvä suomalainen tv-näytelmä.
Tarkoitus siirtää sen materiaalin minkä pystyy johonkin toiseen tarinaan.

[JanneT]

Aiheista tai ideoista ei ole pulaa mutta mitään aivan  uutta on hankala löytää.

Miten olisi:

Lasten kaupunkikuvan muuttuminen sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

[Kapteeni Kenguru]

väkivaltaista nuorta kaveria

Väkivaltainen nyt ehkä vielä menee, mutta miksi sen pitää aina olla nuori? (En ole kyllä genreen juuri perehtynyt eikä mieleen tule kuin Skin-albumi ja American History X -elokuva.  Molemmissa päähenkilöinä nuoria vihaisia miehiä.) Eivätkö aikuiset sitten olekaan rasisteja?

Voitko Jippo ilmotella mulle aina ku törmäät näihin jossain.

Vähän sama asia jos pyydettäisiin ilmoittelemaan mikäli törmään hyvään räppilevyyn, mutta mikäpäs siinä. Jaa niin, luin jokin aika sitten Hannu Eskon Päiväkirjan ja jopa kehaisin sitä täällä.

Hervanta

Jaa että kauhusarjakuvaa..

Ruåtsin siirtolaisista kertovaa sarjaa en ehkä pystyisi lukemaan, faija oli siellä sotalapsena, eikä Suomen historia muutenkaan juuri kiinnosta. Pelkkää kurjuutta ja nöyrtymistä vahvemman edessä. Mutta tuo lähiöelämän kuvausidea on kyllä hieno, siitä voisi saada ihan kunnon tarinoita.
Rupeaako sitä nyt joku pätevämpi toteuttamaan vai pitääkö mun lähteä piirtelemään luonnoksia Hervantaan?

- Mitä sää jätkä vittu niiku teet?
- Suunnittelen sarjakuvaa ja teen luonnoksia sekä muistiinpanoja.
- Tä?
- Sarjakuvaa vaan tässä piirtelen.
- Ootsä homo?
- En ole.
- Haluutko turpaas?
- En tällä kertaa, kiitos.
- Anna röökii.
- Valitettavasti en polta.
- Vitun homo.
- Kyllä herra. Missähän se bussi kuppaa..

[kaltsu]

Väkivaltainen nyt ehkä vielä menee, mutta miksi sen pitää aina olla nuori?

Hyvä pointti. Jossain skenarioissa mietin kyl samaisen kaverin olevan vanhempikin. Sellainen kolmikymppinen ja nuorempien kuulapäiden kunnioittama leppoisa kaveri.

Natsit ny yleensä on nuoria. Vanhemmiten pitää siistiä olemustaan, käytöstään, mennä töihin yms. Nelikymppiset natsit on samalla tapaa huvittavii kuin vaikkapa ikipunkkarit. Enkä meinaa aatteita vaan sitä että notkuu pieneksi käyny pilotti tai nahkatakki päällään steissillä kiljupäissään ja muuta asiaan kuuluvaa.

Rasisteja piisaa kaikissa ikäryhmissä mut mua itteä kiinnostaa nimenomaan nuo aktiiviset natsiporukat ja niiden kuvaaminen.

Mut joo nää on näit mun omia juttui. Näihin liittyy niin paljon muutakin että menis Kvaakki vaan tukkoon ja kuolisitte tylsyyteen ku alkais enempiä kertoilee.

Tänään muuten näen pitkästä aikaa yhtä vanhaa kaveria joka nuorempana oli niin natsi kuin hetero suomalaismies vaan voi olla. Jee. Ehkäpä jatkan aiheesta tuopin äärellä hänen kanssaan.

[Zamander]

Nelikymppiset natsit on samalla tapaa huvittavii kuin vaikkapa ikipunkkarit. Enkä meinaa aatteita vaan sitä että notkuu pieneksi käyny pilotti tai nahkatakki päällään steissillä kiljupäissään ja muuta asiaan kuuluvaa.

Hmmm... totta ja sitten vanhemmat natsit menevät täysin huumorin puolelle tyyliin elokuvat Kummeli Kultakuume ja Brasilian pojat. Toisaalta, erään perhetutun isä, jo vanha, tunnustautuu avoimesti ihan vanhan tyyliseksi natsiksi. Syntynyt Saksassa toisen maailmansodan alla. Ja ihan vain elämä retuuttanut niin pahasti, että on vanhemmiten on repsahtanut todella jyrkästi oikealle. Itseasiassa vanhemmissa natseissa kiinnostaakin semmoiset ristiriidat, että on esim. hyvä isä lapsilleen, mutta silti jokin on pahasti vinksallaan tuossa aatemaailmassa. Minusta on aina tuntunut, että tätä nuorten touhua määrittää eniten viha.

edit: joskus opin vielä postaamaan suoraan.

[Curtvile]

  Ja ihan vain elämä retuuttanut niin pahasti, että on vanhemmiten on repsahtanut todella jyrkästi oikealle. Itseasiassa vanhemmissa natseissa kiinnostaakin semmoiset ristiriidat, että on hyvä isä, mutta silti jokin on pahasti vinksallaan tuossa aatemaailmassa. Minulla on aina tuntunut, että tätä nuorten touhua määrittää eniten viha.

Eli vanhemmin katkeroitunut vihainen kaveri ei ole niin vihainen kuin nuori kaveri?
Ookkei.
Aihevalinta on kiehtova. Ääriliikkeiden edustajat valitettavan usein ovat.
Moralisoimaton tarina vanhainkodista jossa elää palavasieluinen stalinisti ja valkoisen vallan natsistinen kannattaja, henkilökunnassa ulkomaalaistaustaisia ihmisiä ja vanhainkoti siirtymässä yksityiseksi palvelua tarjoavaksi luksusvanhainkodiksi?
Pihamaalla sitten uusnatsien ja vasemmistonuorten mielenosoitukset.
Kuulostaako käsikirjoituksen synopsikselta.
Vai uupuvatko opiskelurahoja tienaavat homonuorukaiset yhä yhtälöstä? Ja uskonto.

[Doc Lomapäivä]

Minusta olisi omiaan suunnitella parodinen sarjakuva jossa Superhomo (nahkainen lippalakki, pullistuma lahkeentyvessä ja itsevarma virnistys) kiitäisi ympäri maailmaa tekemässä naurunalaiseksi esimerkiksi latvialaisviranomaiset jotka kieltävät seksuaalivähemmistöjen mielenosoituksia, turkkilaiset poliisit jotka pahoinpitelevät afgaanipakolaishomoja tai ihan kotimaisia uskovaisia joiden mielestä Korkeasaaren kotkat tekivät syntiä homostellessaan, vielä yleisön ja pienten lasten nähden.

Mä pitäytyisin tyystin kotimaisissa asioissa. Länsimaisten yhteiskunnan oppien levittäminen ilman paikallistuntemusta on pahinta imperialismia mitä maailma tuntee. Keijo on varmaan samaa mieltä.

Esimerkki: meillä lehdissä on "humoristinen juttu ulkomailta"-laatikoissa esitelty mm. että joissain maissa on roskaaminen kielletty sakon uhalla. Hassua meillä Suomessa, mutta jos on käynyt katsomassa kolmansien maiden katuojia, olisi valmis vaikka ampumaan kaikki roskaajat.

[J. Suominen]

Juhani Aataminpoika on aiheena omaa luokkaansa... Hiltunen pitää minua hulluna, kun tiputtelen sitä ääneen muidenkin saataville.

[V3§a V1tikain3n]

Helsingissä kun käytte, niin vilkaiskaapas

rautatieasemalta tullessanne vasemmalle yläviistoon. Kuin otsikkona kaupunkimaiseman yläpuolella lukee "Maaseudun tulevaisuus".

[keijoahlqvist]

Nuo pari muuta ideaa ovat turhan osoittelevia eivät mielestäni anna tilaa oivallukselle. Samaa sarjaa olisi tarina, jossa päähenkilöllä on sädekehä ja muilla ihmisillä hakaristi hihaan kiinnitettynä (jos sallitte tämän kömpelön ja mauttoman analogian).

Ehkä, tosin ne oli esimerkkejä tosielämästä joten sellaisinaanhan ne kelpaisikaan.

Mutta paha lännenmies tunnistetaan mustasta hatusta, hyvä valkoisesta. Sädekehä ja hakaristi voivat olla paikallaan, sillä nuori yleisö on arvomaailmaltaan tabula rasa. Sinun täytyy käydä ruudussa esittelemässä kuka on tarkoitettu hyväksi, kuka pahaksi.

Kuten on huomattu  "aikuisemmankin" yleisön kohdalla. Selkeästi sodanvastaisin motiivein liian fiksusti ohjatut elokuvat on tulkittu sotaa ihannoiviksi. Paths of glory sai jonkun ihailemaan tiukkaa kenraalia joka tapatti omiaan.

Ei pidä aliarvioida yleisön älyä mutta heidän tulkintataitoaan ei voi aliarvioida - vain yliopistossa ilmeisesti opetetaan taideteoksen lukua.

Ja kun siihen lisää tosiaan sen ettei arvokasvatusta enää jaeta (ehkä se on hyväkin), jotku penskat omaksuvat käyttäytymismallikseen satiiriseksi tarkoitetut esitykset äärikyynisestä käyttäytymisestä tai väkivallasta yms.  Että siitä etiäppäin, eihän tämä ongelma ole kun ei kukaan suuren yleisön luettavaksi taida yltääkään.

[Riekko]

Mutta paha lännenmies tunnistetaan mustasta hatusta, hyvä valkoisesta. Sädekehä ja hakaristi voivat olla paikallaan, sillä nuori yleisö on arvomaailmaltaan tabula rasa. Sinun täytyy käydä ruudussa esittelemässä kuka on tarkoitettu hyväksi, kuka pahaksi.

Kaupallisessa mielessä tuo tietysti olisi järkevää (Star Warsissa on selkeästi valoisa ja pimeä puoli, Aku Ankassa pahiksilla on viikset, parta tai sänki), mutta ei mielestäni hirveän kiinnostavaa. Loppujen lopuksihan teot ovat se mikä määrittää millaisia henkilöt ovat ja harmaan eri sävyt ovat paljon kivempia kuin kirkas valo ja synkin pimeys.

Esimerkiksi jos tarinamme kertoo murhaajakööristä, joka tappaa perheen ja ottaa tyttären vangiksi, voi hyvää edustaa yksi murhaajista. Hänen omatuntontsa alkaa kolkuttaa ja hän päästää tytön karkuun. "Kiitokseksi" tästä muut toverit ottavat petturin hengiltä. Summa summarum: Synkällä pohjavärillä tummakin harmaa väyttää valolta (ja päinvastoin).

Ja kun siihen lisää tosiaan sen ettei arvokasvatusta enää jaeta (ehkä se on hyväkin), jotku penskat omaksuvat käyttäytymismallikseen satiiriseksi tarkoitetut esitykset äärikyynisestä käyttäytymisestä tai väkivallasta yms.  Että siitä etiäppäin, eihän tämä ongelma ole kun ei kukaan suuren yleisön luettavaksi taida yltääkään.

Totta tuumaat, tosin sama ongelma ihmiskunnalla on ollut jo pitkään. Tämän voi todistaa vaikka Martti Innanen (kaikkihan muistavat Elsan, tuon kohtalon lapsen). Ehkä asiaa ei kannatakkaan lähestyä ongelmana ja pelata varman päälle. Ehkää kannattaakin ottaa riski ja yrittää, josko yleisö vaikka tällä kertaa tajuaisikin jutun. Sillä tavoin mielestäni parhaat tarinat tällä planeetalla ovat syntyneet.

[ökpö]

Superhomo-sarjiksia on muistaakseni tehtykin jo, muuten. Mutta mitäpä ei olisi.

Joku voisi tehdä sarjakuvan Tapani Löfvingistä, tuosta isovihan aikaisesta sissipäälliköstä ja "sankarista", joka kirjoitti itsestään itsekehuiset muistelmat. Kyösti Wilkunan viattoman ihannoivaan poikakirjaan pohjautuva sarjakuva taidettiin hänestä tehdäkin joskus 50-luvulla (?). Kaipaan kuitenkin sellaista esitystä, missä näytettäisiin urotekojen lisäksi miten Tapani miehineen verotti eli suomeksi sanottuna ryösti elantonsa paikallisilta talonpojilta, ja kuinka sissiseikkailujen seurauksena kasakat kostoksi kiduttivat, raiskasivat ja lahtasivat suomalaista rahvasta oikealla ja vasemmalla.

Toisen vastaavan voisi tehdä vaikkapa kaikkien aikojen juhlituimmasta maantierosvosta Dick Turpinista, jota rahvas myöhemmin ihannoi kuin Robin Hoodia konsanaan, mutta joka todellisuudessa oli luku- ja kirjoitustaidoton, epäonninen, juoppo, väkivaltainen moukka. Tämä "herrasväen ja virkavallan kauhu ja kansan ystävä" muun muassa kidutti raihnaista torpan mummoa tulisijassa saadakseen selville oliko hänellä rahaa jolla herra Turpin voisi ostaa itselleen lisää giniä.

Piirtäisin itse jos jaksaisin. Mutta kun en jaksa.

[keijoahlqvist]

Joo, noita sarjakuvien aiheita tulee mieleen jatkuvasti. Vähintään kerran päivässä huomaan ajattelevani, että tästäkin tapauksesta voisi tehdä sarjakuvan. Mun sarjakuvaidikset voi jakaa seuraavanlaisiin kategorioihin:

- pienet arkiset sattumukset höystettynä sopivalla liioittelulla, hauskoilla anekdooteilla ja tilannekomiikalla
...
Olisihan noita aiheita, mutta valitettavan harvoin niitä ehtii toteuttaa.

Näin on. Kävelin hautausmaanläpi ja huomasin haudoilla kuulutuksia jotka tulkitsin näin:
http://vuodatus-static.web-effect.net/g/8907/130988.jpg

Kun ei ehdi piirtää luurankoa, alkaa fuskata kollaasia.