Kävin Roomassa. Siellä tuli kirjakaupassa vastaan lattialla yli metrin korkuinen pino vanhoja Prinssi Rohkea -sarjakuvalehtiä.
Nämä ovat isokokoisia lehtiä (sivukoko hiukan yli A3), joissa on jokaisessa vain 14 sivua sisältöä. Ne näyttäisivät julkaisseen vuosien (vuosikymmenten?) saatossa sarjasta Fosterin koko piirrostuotannon (n. 120 numerossa) ja jatkaneen myös JC Murphyn kaudelle ainakin 70-luvun puolivälin yli.
Nämä näyttivät olevan joku merkillinen vanha jäännöserä, jotka oli pinottu ihan miten sattuu täydelliseen epäjärjestykseen. (Hinnat olivat yhä liiroissa ja nykyhinnan räknäämiseen meni pitkä aika. Ovh:ksi tulkittiin tuju 8 euroa kappale, mutta nyt nämä olivat 40 % alennuksessa, niin että kappalehinnaksi tuli paljon siedettävämpi 4,80 euroa).
Päätin kokeeksi ostaa muutaman kappaleen ja kävin siinä sitten n. päällimmäisen kolmanneksen läpi tästä isosta läjästä ja koitin valikoida kiinnostavan näköisiä näytteitä sarjan eri aikakausilta. Tutustuin niihin hotellilla ja päätin hakea sitten vielä muutaman lisää. Minulle päätyi tämmöinen valikoima sarjaa:
- nro 5 sivut 62-74 1938 (mukana mainittu sivu The Bridge!)
- nro 8 103-116 1938
- 12 159-172 1940
- 25 341-354 1943
- 28 383-396 1944
- 38 523-536 1947
- 47 649-662 1949
- 49 677-690 1950
- 67 929-942 1954-55
- 93 1296-1309 1961-62
- 103 1478-1491 1965
Itse asiassa en ole yksittäisiä - ja yleensä mustavalkoisia - esimerkkejä lukuunottamatta sarjaan sen lähemmin aikaisemmin tutustunut, joten nyt oli tilaisuus ottaa jonkinmoinen yleiskatsaus koko sarjaan, sangen kelvollisessa muodossa. (Isompi sivukoko tekee heti lukukokemukselle ihmeitä. Tämän lehtisarjan painojälki on laadultaan vaihteleva, paikoin hiukan tukkoinen, mutta yleisesti ottaen siedettävä ja paikoin jopa ihan mainio - kautta linjan minusta parempi kuin näkemäni Fantagraphicsin julkaisut, ja huikeasti parempi kuin ne muutamat suomeksi tulleet lärpäkkeet).
Tällä tutustumisella sanoisin, että sarjan kiinnostavin kausi näyttäisi olevan n. vuosina 38-48. Näissä jaksoissa on huikeita joukkokohtauksia, älyttömän tarkasti piirrettyjä taustoja ja lisäksi myös sellaista dynamiikkaa liikkeessä, joka näyttää myöhemmin karsiutuneen pois. Amerikan sota-aikana 1944 sivun alalaitaan jaettiin sivusarja Medieval Castle, mutta nämä jaksot on edelleen hyvin näyttävästi piirretty.
40-50-lukujen taitteessa on näissä se Tertsin mainitsema punahuuli-kausi, joka todella on, englanninkielistä sanaa käyttäen, "disturbing". Se ei kuitenkaan ainakaan näissä julkaisussa näytä kestäneen kuin pari vuotta.
50-luvulta lähtien sarjaan näyttää tulleen vallalle jonkinlainen kuivakka akateemisuus: kuvat ovat useammin pysähtyneen oloisia. Vaikka ne onkin edelleen hyvin piirretty (ja näissä useimmiten painojälkikin on moitteeton), ne eivät silti jotenkin ole yhtä kiinnostavia kuin aiemmissa jaksoissa.
Yhteenvetona sanoisin, että sarja on kyllä todella vaikuttava, kun sitä pääsee näkemään vähänkin isommassa koossa. Kuvat on piirretty todella huolellisesti ja etenkin vanhempien jaksojen joukkokohtaukset ovat asetelmiltaan huoliteltuja ja hallittuja kuin vanhojen mestarien maalaukset.
Ainoa asia, joka pistää silmään aina vaan, mikä minua on aina Prinssi Rohkeassa häirinnyt, on uskomattoman neitimäisesti piirretyt päähenkilöiden kasvot. Niiden mallit on selvästikin mykkäelokuvan estetiikassa - eiköhän Prinssiin itseensä liene vaikuttanut Rudolph Valentino. Muutamat ns. luonneroolit sivuhahmoissa on kyllä piirretty hyvin (60-luvulla esim. käydään Amerikassa ja noiden jaksojen intiaanit on selvästikin piirretty mallista ja tuloksena on sarja hienoja muotokuvia) ja sarjan naiset ja lapset ovat herttaisia (vauvakohtauksista myös näkee, että ne on piirretty mallista ja ne ovat valloittavan hienoja), mutta nuo miessankarit ovat kyllä vähintäänkin outoja. (Kun Prinssi tuolla punahuulikaudella vielä pukeutuu valeasuun ja pistää peruukin päähän, on meno todella kuin Rocky Horror Picture Showssa).
Myöskin hahmojen ylinäytteleminen pistää silmään, mikä tarkasti piirretyissä sarjoissa muutenkin helposti on ongelmana.
Tutustumisen arvoinen klassikko joka tapauksessa. Voin tuoda näitä lehtiä näytille seuraavaan Helsingin kahvilatapaamiseen).
