Kävin Pariisissa ja oikein sarjakuvakauppa Superhérosin myyjän opastuksella yritin saada selville ranskalaisen sarjakuvan uuden parhaimmiston. Ei ollut hääviä, täytyy sanoa. Tai ehkä täytyy sanoa mieluummin, ettei mitään minua kiinnostavaa.
Sfarilta oli ilmestynyt kasa uusia kirjoja, mutta ne kyllä luvalla sanoen vaikuttivat tylsiltä. No, ehkä ne kuitenkin on hyviä. Oon aiemminkin tällä palstalla sanonut, etten pidä Sfarin "pour les gosses"- eli pikkupojille tehdystä tuotannosta.
Chat du Rabbin ja Klezmer -sarjat on täysin oma lukunsa, ja aivan oma lukunsa on myös Sfarin luonnoskirjat, jotka on siirtyneet Menun ja Sfarin välirikon seurauksena L'Associationilta Delcourtille. Delcourtilta oli sitten viime näkemän ilmestynyt kaksi luonnoskirjaa, Greffier ja Missionaire.
Missionaire oli kokoelma Sfarin matkapäiväkirjoja. Greffier on silminnäkijälausunto taikka reportaasi Ranskan Muhammed-pilapiirrosoikeudenkäynnistä, jota käytiin viime helmikuussa Pariisin moskeijan ja muslimiveljeskunnan sekä pilakuvalehti Charlie Hebdon välillä. Upea teos, upea teos.
Missionairea en jaksanut kokonaan (vielä) lukea. En tiedä, oliko kovin tarpeellista julkaista Sfarin matkakertomuksia noin kirjana, mutta joka tapauksessa Sfar on ajattelija ja osaa ajatella kuvallisessa muodossa. En voi kuin kumartaa syvään. Kritiikkinä ei voi sanoa kuin että miehelle tekisi ehkä hyvää pysähtyä useammin miettimään.
Greffier on kyllä hieno aikalaistodistus ja puolustuspuhe sekularismia, uskonnon- ja mielipiteenvapautta ja sananvapautta koskien. Lainaus:
"Täytyy loputtomasti toistaa näitä pelisääntöjä, jotka tekevät julkisesta ilmastostamme siedettävän. Ihmisille täytyy kertoa, ettei sekularistinen valtio vastusta uskontoja. Ihmiset täytyy saada ymmärtämään, että jos joku sanomalehti tai joku elokuva ei miellytä jotakuta, niin sen voi ilmaista olla ostamatta sitä. Sitä ei kielletä. Sitä ei sytytetä tuleen. Sen tekijää ei murhata."
Nopea käännös, ehkä kömpelö. Sori.