Hergé

[Taru Leutokalma]

Kulissien takana hääräillyt Le Vingtieme siecle-lehden päätoimittaja ja Hergén työnantaja, isä Wallez, tuki ajatusta siitä, että "piti seisoa saksalaisten rinnalla kommunismia vastaan", ihaili fasismia ym. sekä tietenkin määräsi mitä Tinteissä piti tapahtua, jolloin varhais-Tinteistä tuli sellaisia kun tuli.

Kuningas Ottokarin valtikka ei jostain tietyistä syistä miellyttänyt natseja. Hergén Le Vingtieme siecle-aikoihin hänen luonaan kävi mies, joka työskenteli saksalaisten turvallisuuspalvelussa. Tämä tuli valittamaan Kuningas Ottokarissa esiintyvästä Messerschmitt-lentokoneesta ja varoitti Hergéä ettei enää piirtäisi sellaisia.

Kun Hergé siirtyi Le Soirin Le Soir Jeunesse-lehteen Le Vingtieme siecle-lehden jälkeen, jonka natsit tosiaan lakkauttivat, natsit valvoivat silmä kovana Le Soirin julkaisuja. Tinttejä julkaistiin samalla sivulla missä raportoitiin myös saksalaisten itärintaman voitoista. Vuonna 1940 Hergé sai nimettömän uhkauskirjeen, jossa kehotettiin lopettamaan Tintin piirtäminen eikä tämä jäänyt ainoaksi kerraksi.

Eli kyllä sitä kyttäystä jatkui melko pitkään vaikka Hergé vaihtoikin aiemman kannanottoteemansa neutraalimmiksi seikkailuiksi. 

[Taru Leutokalma]

Ja ai niin, oleellisin meinasi unohtua! Hergé joutui myös putkaan pariksi vuodeksi Tintin takia. Kaikki kerrotaan paremmin ja yksityiskohtaisemmin "Tintissä ja minässä".

[tertsi]

Leffassa Herge sanoi, että hänet vangittiin (olikohan käännetty oikein, olisiko sana "pidättää" sopinut paremmin) kolmasti, mutta että hän vietti sellissä vain yhden yön (kullakin kerralla?). Ja pidättäjinähän olivat nimenomaan sodan voittajatahot, jotka epäilivät Hergeä natsisympatioista.

edit
1944 - 46 Hergeä oli kielletty julkaisemasta Tinttiä, mutta hän ei ollut vankilassa. Itse asiassa hän valmisteli vanhojen Tinttien uusintajulkaisuja: Korjaili ja paranteli vanhoja mokiaan.

Ottokar-seikkailun tiimoilla Herge tosiaan sai natsivieraan, joka ei oikein pitänyt hänen lentsikkavalinnoistaan.

edit2
Leffassa mainittu "uhkauskirje" tuli minun mielestäni huolestuneelta belgialaisisältä eikä fasisteilta. Perhenisä ei pitänyt siitä että hänen lapsensa Tinttiä Le Soir -lehdestä lukiessaan altistuivat lehden muullekin materiaalille eli natsipropagandalle.

[Sigma]

Tintti ja minä YLEn Areenassa nähtävissä vielä maaliskuun alkuun asti.

[Taru Leutokalma]

Leffassa Herge sanoi, että hänet vangittiin (olikohan käännetty oikein, olisiko sana "pidättää" sopinut paremmin) kolmasti, mutta että hän vietti sellissä vain yhden yön (kullakin kerralla?). Ja pidättäjinähän olivat nimenomaan sodan voittajatahot, jotka epäilivät Hergeä natsisympatioista.

edit
1944 - 46 Hergeä oli kielletty julkaisemasta Tinttiä, mutta hän ei ollut vankilassa. Itse asiassa hän valmisteli vanhojen Tinttien uusintajulkaisuja: Korjaili ja paranteli vanhoja mokiaan.

edit2
Leffassa mainittu "uhkauskirje" tuli minun mielestäni huolestuneelta belgialaisisältä eikä fasisteilta. Perhenisä ei pitänyt siitä että hänen lapsensa Tinttiä Le Soir -lehdestä lukiessaan altistuivat lehden muullekin materiaalille eli natsipropagandalle.

Hupsista vaan, näinhän nämä seikat tosiaan menivät! Hyvä että Tertsi katsoi dokumentin tarkemmin kuin minä joka täällä huutelen mitä sattuu (tosin  muistin seikat ainakin vähän sinne päin). 

[Reima Mäkinen]

Angoulemen sarjakuvamuseon kauppa pakkaa ostokset pussiin, jossa on nätti kuva.

[Timo Ronkainen]

Kandee lukea myös Farrin kirja Tintti - Tarinoiden todelliset taustat.
Eikä Tintin juhlakirja ole sekään aivan umpisurkea, vaikka suppeampi sisällöltään hiukan onkin.

Timo

[tertsi]

Erehdyin ostamaan silloin joskus vieraskielisen Tarinoiden todelliset taustat -kirjan, koska en uskonut, että tuo teos voitaisiin joskus suomentaakin.

A propos:
Tänä vuonna ilmestyy muuten uusintapainos Numa Sadoulin kirjasta Et Franquin crea la gaffe (Gaston sema la gaffe tjms.). Olispa hienoa saada tuo myös suomeksi!

[tmielone]

Itse en ole koskaan ollut kauhean kiinnostunut Tintistä, mutta komppaan Timoa, että tuo Tarinoiden todelliset taustat on erittäin hyvä kirja. Hyvin kirjoitettu ja erittäin mielenkiintoinen vaikkei Tintti-tarinat olisikaan tuoreessa muistissa. Kirjan lukemisen jälkeen heräsi halu lukea muutama Tintti uudestaan, mutta ihan vielä se ei ole realisoitunut. Hyllyssä odottaa kyllä skottiversio Mustasta saaresta eli The Derk Isle, joten eiköhän se tule luettua lähiaikoina.

[Janne]

On ollut jo pari vuotta tarkoitus aloittaa Tinttien luku-urakka silleen, että lukaisen ensin albumiin liittyvän pätkän ko. kirjasta. En vaan ole saanut aikaiseksi.

[Timo Ronkainen]

Erehdyin ostamaan silloin joskus vieraskielisen Tarinoiden todelliset taustat -kirjan, koska en uskonut, että tuo teos voitaisiin joskus suomentaakin.

Sama juttu. Ostin englanniksi julkaistun kirjan, mutta onneksi sain sitten ton suomennoksen arvostelukappaleena 

Timo

[Sigma]

Niinkin paljon kuin Hergén työryhmää arvostetaan tinkimättömistä detaljeista Tinteissä, törmäsin muutamaan kömpelöön yksityiskohtaan Särkyneessä korvassa.

Sivulla 23 Tintti pelaa sakkia Alcazarin kanssa ja jää sakkimattiin asemassa, jossa torni ja kuningatar sakkaavat ja ratsu ja sotilas tukevat hyökkäystä taustalla. Tyylikästä, juu, mutta kuitenkaan asema ei ole voinut syntyä laudalle minkään lyönnin tai paljastuksen kautta niin, etteikö Tintin kuningas jo olisi ollut sakissa Alcazarin siirtäessä. Eli asema on syntynyt sääntöjen vastaisesti.

Sivulla 28-29 pelataan jälleen, tällä kertaa lautakin on väärin päin (a1 on aina tumma ruutu). Alcazar avaa pelin valkeilla nappuloilla mutta seuraavalla sivulla on jo häviämässä mustilla, kun Diaz on sillä välin ehtinyt käräyttämään itsensä.

Caramba, taas olisi piirrostyö mennyt uusiksi, vaikka lukunautinto ei kärsikään! 

[tertsi]

Niinkin paljon kuin Hergén työryhmää arvostetaan tinkimättömistä detaljeista Tinteissä, törmäsin muutamaan kömpelöön yksityiskohtaan Särkyneessä korvassa.

Särkynyttä korvaa ei tainnut olla tekemässä kovinkaan suuri työryhmä.

[Reijo Valta]

Moulinsart on saanut pahasti näpeilleen Hollannissa. Sikäläinen oikeus on todennut, ettei säätiöllä ole Tintti-sarjakuvien tekijänoikeuksia ja siten ei myöskään oikeutta lähetellä laskuja sarjakuvaruutujen käytöstä.

Tarkemmin blogissa: Opi perusasiat, Moulinsart!

[Reijo Valta]

Tuomion antanut oikeusaste oli suomalaista hovioikeutta vastaava, alemman oikeusasteen päätös helmikuulta 2014 oli myös Hergé Genootschapin hyväksi (tästä Severin juttu Sarjainfossa 2/2014), mutta nyt päätöksen perustelut olivat paljon jytäkämmät. Moulinsartilla ja Nick Rodwellilla on mahdollisuus viedä asia vielä korkeimpaan oikeuteen. Mutta hovioikeuden perustelut on niin vastaansanomattomat, että tuskin muutosta tullee lopputulokseen.

Reiman pikku-uutinen etusivulla.