Pakkasherra sai pentuna dubattuna hytisemään sohvalla, ja se oli oikeastaan ensi kokemukseni hahmosta. Säröinen ääni kuulosti hyvältä.
Niin minullakin! "...enkä koskaan tunne lämmintä kesätuulta kasvoillani..." Ah, nostalgia.
Oli jo pienenä hupaisaa, miten paljon parempi pakkasherra oli piirrossarjassa kuin ison budjetin megaelokuvassa, missä tätä vielä esitti herra Schwarzenegger. Joka oli muuten aika käsittämätön valinta rooliin jo siihen aikaan, samassa leffassa kun oli kuitenkin Banekin ja kaikkea.
